Mistä on rohkeat naisjohtajat tehty?

6.3.2018
Vieraskynä

Naistenpäivänä juhlistetaan naisten sosiaalisia, taloudellisia ja poliittisia saavutuksia. Yksi näistä saavutuksista on naisten eteneminen uralla aina johtajatasolle asti. Kuitenkin vielä tänä päivänä puhutaan naisen eurosta, röyhkeyskoululle on kysyntää, #metoo kohahduttaa sosiaalisessa mediassa ja tasa-arvovaltuutetun lanseeraaman raskaussyrjinnän vastaisen kampanjan voimin kitketään naisten epätasa-arvoista kohtelua työelämässä. Naisten uralla eteneminen hidastuu viimeistään perhevapaiden myötä. Lisäksi etenemisen esteinä on usein mainittu kiltteys, emotionaalisuus ja nöyryys. Samaan aikaan sanotaan, että nainen on naiselle susi, kun taas miehet ovat hyviä veljiä.

Kerro, kerro kuvastin, ken on maassa… johtajin

Vaikka lasikattoja on jo rikottu, niin rikottavaa riittää edelleen. Naisten osuus yritysten ylimmässä johdossa on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana, mutta kehitys on ollut hidasta. Tilastokeskuksen Naiset ja miehet Suomessa 2016 -julkaisun mukaan johtotehtävissä toimivista palkansaajista naisia oli 32 prosenttia ja miehiä 68 prosenttia. Ylemmistä toimihenkilöistä sen sijaan naisia oli 47 prosenttia ja miehiä 53 prosenttia.

Naiset toimivat miehiä harvemmin johtajina suurimmalla osalla sektoreista. Naisia on selvä enemmistö sosiaali-, hoiva- ja terveysalojen johdossa sekä henkilöstöjohtajina. Muilla aloilla miehiä on johtajina enemmän kuin naisia. Miehillä on yli 80 prosenttia johtajapaikoista teollisuuden tuotannon, tieto- ja viestintätekniikan, maa-, metsä- ja kalatalouden sekä vähittäis- ja tukkukaupan aloilla. Myös valtaosa toimitusjohtajista ja pääjohtajista on miehiä.

Pörssiyhtiöissä vuosi 2017 oli kuitenkin ennätysvuosi, sillä Keskuskauppakamarin tekemän selvityksen mukaan pörssiyhtiöiden toimitusjohtajina toimi yhdeksän naista. Vielä vuonna 2011 pörssiyhtiöiden johdossa naisia ei ollut lainkaan. Naisten osuudet pörssiyhtiöiden hallituksissa ja johtoryhmissä ovat myös kasvaneet vähitellen. Vuonna 2017 pörssiyhtiöiden hallituspaikoilla naisia oli 27 prosenttia. Tilanne on tasa-arvoisin valtionyhtiöissä, sillä vuonna 2016 valtionyhtiöiden hallitusjäsenistä 38,5 prosenttia oli naisia.

Naisia on keskimäärin enemmän hallituksissa ja johtoryhmissä silloin, kun henkilöstö on naisenemmistöinen ja vähemmän silloin, kun henkilöstö on miesenemmistöinen. Naisjohtajilla on monipuolinen koulutustausta, mutta tyypillinen yritysjohtaja on insinööritaustainen mies. Johtajamiehet ovat naisia useammin naimisissa ja heillä on keskimäärin enemmän lapsia kuin naisjohtajilla. Johtajan työn ja perheen yhdistämisen kannalta tärkeä tekijä on puolisoiden välinen työnjako. Tähän vaikuttavat edelleen perinteiset sukupuoliroolit, mutta asenteet ovat muuttumassa miesten jakaessa yhä enemmän vastuuta perheestä ja kodista.

Naisjohtajat suunnannäyttäjinä

Suomesta löytyy joukko uraauurtavia naisjohtajia. Mainostoimisto McCannin toimitusjohtaja Sari Heinilä toteaa, että miehiä ei voi syyttää naisten menestyksen puutteesta. Heinilän mukaan naisten tulisi tuoda selkeästi ilmi osaamisensa ja osattava vaatia lisää vastuuta. Naisten tunteellisuus mainitaan turhan usein heikkoutena, vaikka todellisuudessa sen voi kääntää vahvuudeksi. Teknologian aikakaudella ihmisiä tulee ymmärtää, oli kyse sitten henkilöstöstä tai asiakkaista. Tätä Heinilä kutsuu bisnesempatiaksi.

Business Manager Sanna Halttunen-Välimaa johtaa visuaalisiin ja interaktiivisiin markkinoinnin toteutuksiin keskittyvää Panic Marketingia. Halttunen-Välimaa korostaa, että itseensä täytyy uskoa ja eikä vastuuta kannata pelätä. Jos asiat eivät syystä tai toisesta onnistuisikaan, voi aina todeta, että on ainakin yrittänyt. Vastuun ottaminen on usein tuonut lisää vastuuta ja mielenkiintoisia työtehtäviä. Halttunen-Välimaa kiittelee sitä, että suhtautuminen naisjohtajuuteen on muuttunut ja muuttuu edelleen uusien sukupolvien tullessa työmarkkinoille.

Logomon entinen myyntijohtaja ja nykyinen kauppakeskus Skanssin kauppakeskuspäällikkö, Maarit Hurme, kannustaa naisia hakeutumaan rohkeasti johtotehtäviin. Hurme ei usko, että sukupuolella on hyvän johtajuuden kanssa mitään tekemistä. Naisille, etenkin pienten lasten äideille, tarjoillaan luonnostaan joka päivä harjoitusalusta yhdelle johtajan tärkeästä taidosta, nimittäin neuvottelutaidosta. ”Jos saat kiukkuisen kolmevuotiaan muuttamaan mieltään ja onnistut saamaan hänet pukemaan juuri hetki sitten pois viskotut kurahanskat, usko pois – pystyt hoitamaan arkipäiväiset bisnesneuvottelut myös töissä aikuisten kesken”, Hurme toteaa. Naiset vaativat itseltään täydellisyyttä ja koska pelätään, ettei täydellisyyteen päästä, ei edes yritetä. Hurmeen neuvo naisille kuuluukin: ”Ensi kerralla, kun sinulle tarjoutuu mahdollisuus lähteä vetämään projektia tai nousta eteenpäin urallasi, työnnä turha pelko syrjään. Sinä osaat.”

Naistenpäivä on hyvä päivä ruusujen lisäksi pyytää palkankorotus ja sanoa ääneen, että haluamme lisää vastuuta. Rohkeaa naistenpäivää!

Kirjoittaja: Emilia Stenholm

Emilia Stenholm, Marketing Specialist, Gasera Ltd.

4kk ikäisen tytön äiti

LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/emiliastenholm/

 

 

 

 


Tekstin pohjana käytetyt lähteet ja haastattelut

Kauppakamari, Ennätysmäärä naisjohtajia pörssiyhtiöissä Keskuskauppamarin seitsemäs naisjohtajaselvitys 2017, https://kauppakamari.fi/wp-content/uploads/2017/11/keskuskauppakamarin- naisjohtajaselvitys-2017.pdf
Raskaussyrjintä https://www.raskaussyrjinta.fi/
Röyhkeyskoulu, Jenni Janakka, Vahvankaltaista blogi, http://www.vahvankaltaista.com/2017/11/royhkeyskoulusta.html
THL, Perheen ja työn yhteensovittaminen, https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa- arvo/hyvinvointi/perheen-ja- tyon-yhteensovittaminen
Tietotrendit, Nais- ja miesjohtajien erot perheellisyydessä tukevat miesjohtajuutta, http://tietotrendit.stat.fi/mag/article/135/
Tietotrendit, Naisten osuus yritysten ylimmässä johdossa kasvaa hitaasti, http://tietotrendit.stat.fi/mag/mag/mag/article/264/
Tilastokeskus, Naisten ja miesten osuudet johtajina toimivista palkansaajista 2015, http://www.stat.fi/tup/tasaarvo/valta_ja_paatoksenteko/index.html#johtotehtavat
Tilastokeskus, Naiset ja miehet Suomessa 2016, http://tilastokeskus.fi/ajk/julkistamiskalenteri/kuvailusivu_fi.html?ID=16132
Tilastokeskus, Valta ja päätöksenteko, http://www.stat.fi/tup/tasaarvo/valta_ja_paatoksenteko/index.html#johtajuus
Sosiaali- ja terveysministeriö, Tutkimus: Johtoryhmät ja hallitukset eivät naisistu automaattisesti, http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tutkimus- johtoryhmat-ja- hallitukset-eivat- naisistu-automaattisesti
Valtioneuvosto, Hallituksen tasa-arvo- ohjelma 2016–2019, http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/75238

Haastateltavat:

Sari Heinilä, McCann, toimitusjohtaja
Sanna Halttunen-Välimaa, Panic Marketing, Business Director
Maarit Hurme, Skanssi, kauppakeskuspäällikkö

No comments

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ratkaise alla näkyvä laskutoimitus lähettääksesi kommentin *