Mitä ne siellä kehitysriihessä meille oikein lupasivat?

14.4.2018
MiB

Suomessa on ollut tapana, että hallitus kokoontuu vuosittain keväällä kehysriiheen, jossa tehdään seuraavien vuosien julkiseen talouteen liittyviä suunnitelmia ja tarkentavia päätöksiä. Viime päivät onkin pöhisty kehysriihen annista  ja koskevathan nämä päätökset konkreettisella tavalla lähes jokaista meistä.

Ja kyllähän kehysriihessä riittää annettavaa. Nyt kun käsillä on Sipilän hallituksen viimeinen vuosi, ei vaalien lähestyessä keppi käy, vaan kyseessä on ennemminkin makoisa porkkanatarjoilu. Ja löytyyhän sieltä päätösten joukosta myös Mibille maistuvia porkkanoita!

Lohdutusta perhevapaapannukakkuun

Mibinkin ajama perhevapaauudistus kaatui harmillisesti alkuvuodesta, mutta nyt kehysriihessä nykymalliin kytkettiin parannuksia monella tapaa. Ja mikä tärkeintä, uudistusten suunta on linjassa mibin oman edunvalvonnan ja perhevapaamallin ehdotusten kanssa!  Yksi tärkeimmistä korjauksista on, että jatkossa kunnallisen tai maakunnallisen luottamustoimen hoitamista ei pidetä ansiotyönä. Tämä on aiemmin tarkoittanut vanhempainpäivärahan maksamisen vähimmäismääräisenä. Suuntaus on nyt oikea!  Mib on tätä samaa tuonut esiin jo  edunvalvontaohjelmassaan . Osallistuminen yhteisten asioiden hoitoon tulee aina olla luonteeltaan kannustavaa. Toivomme jatkossa tämän koskettavan myös laajemmin muitakin luottamustoimissa saatuja kokouspalkkioita.

Jatkossa kunnallisen tai maakunnallisen luottamustoimen hoitamista ei pidetä ansiotyönä.

Mibin vaikuttamistyössä painottuu voimakkaasti tasa-arvon näkökulma. Se tarkoittaa myös perheiden yhdenvertaisuutta. Tervetullut uudistus onkin, että  jatkossa lapsesta yksin huolehtivalle äidille myönnetään oikeus isyysrahaa vastaaviin vanhempainrahapäiviin. Myös lapsen yksin adoptoivalle ja lapsestaan yksin huolehtivalle äidille tulee sama oikeus.  Monikkoperheiden isyysrahakautta myös pidennetään, sekä adoptiovanhempien vanhempainvapaita pidennetään sekä adoptiotukea korotetaan. Tämä on tärkeää, koska adoptiovanhemmuus on aina erityistä vanhemmuutta. On ilahduttavaa huomata, että vanhemmuuden tasa-arvon edistämiseen tuntuu nyt olevan entistä enemmän rohkeutta ja tahtoa. Tämä nähtiin jo helmikuussa, kun eduskunta hyväksyi sateenkaariperheitä koskevan äitiyslain.

Nälkävuosien tasoinen syntyvyys on pistänyt kehysriihenkin mietteliääksi 

Jotain on pielessä, jos syntyyvyys vastaa nälkävuosien tasoa. Syntyvyys on ollut jyrkässä laskussa jo seitsemän vuotta.  Alhainen syntyvyys kun vie pohjaa muulta yhteiskunnalliselta kehittämiseltä ja etenkin taloudelliselta kasvulta. Kasvava huoltosuhde tulee olemaan ilman väestönlisäystä ongelma jo 10 vuoden kuluttua. Nyt on jo kiire tehdä jotain.

Syntyvyytteen vaikuttaa monia asia, mutta kaikki on varmaan samaa mieltä, ettei yhteiskunnan lapsimyönteisyys ole parhaalla mahdollisella tolalla. Meillä pitkän ajan ongelmana on ollut se,  että lapsi- ja perhepolitiikka on hajanaista ja lyhytjänteistä. Lainvalmisteluissa lapsivaikutusten arviointi on ollut sattumanvaraista ja vähäistä. Lapsi- ja perhejärjestöt esittivät muutama kuukausi sitten kannanottonsa, jossa vaativat  lapsistrategian  käyttöönottamista ohjaamaan hallitumpaa lapsi-ja perhepolitiikkaa. Tällä  tarkoitetaan tutkittuun tietoon nojaavaa ja lapsen etua yhteiskunnallisessa päätöksenteossa vahvistavaa poikkihallinnollista strategiaa. Lapsi- ja perhejärjestöjä kuunneltiin ja kehysriihessä sovittiin kansallisen lapsistrategian valmistelun käynnistämisestä. Lapsistrategialla halutaan vahvistaa lapsi- ja perhemyönteistä yhteiskuntaa sekä syntyvyyden positiivista kehitystä tulevaisuuteen katsovalla tavalla.  Tälle oli kyllä tilausta!

Tasa-arvotekoja myös lapsille

Muihin pohjoismaihin nähden meillä on yleisempää hoitaa myös vanhempia lapsia kotona.  5-vuotiaista lapsista noin viidennes ei osallistu lainkaan varhaiskasvatukseen.  On kuitenkin paljon tutkittu, että esiopetus lisää lapsen oppimisvalmiuksia ja tukee lapsen kasvua monella tapaa. Kehysriihessä haluttiin lisätä varhaiskasvatuksen kannustimia ja hallitus päätti, että 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluja laajennetaan ja jatketaan. Tavoitteena on nostaa 5-vuotiaiden lasten osallistumisastetta. Varhaiskasvatuksen positiivisten vaikutusten edellytyksenä on laatu, ja hallitus myös lupasi lisärahoitusta haasteellisille alueille.

Sanottakoon vielä mielenkiintoinen koulu-uutinen. Mibiläisten lapsia koskettaa etenkin hallituksen linjaus ensimmäisen vieraan kielen eli A1-kielen opiskelun varhaistumisesta alkamaan jo peruskoulun ensimmäisen vuoden keväällä. Varhaisempi kieltenopetus koskee kaikkia ekaluokkalaisia 1.1.2020 alkaen. Tämä on mainio uudistus yhä kansainvälistyvämmässä maailmassa!

Työllisyyspaketin neuvottelupöydissä ollaan myös muistettu äitejä

Perhevapaat ovat naisten työelämän kannalta poikkeusellisen riskialtista aikaa  työuran kannalta. Todennäköisyys jäädä työttömäksi nousee.  Perhevapailta paluu työelämään koskettaa vuosittain noin 60 000 äitiä, mutta kolmasosalla heistä ei ole työtä johon palata. Tämä johtuu koulutustaustoista, mutta myös siitä, että määräaikaisia työsuhteita on yleisemmin juuri perheenperustamisiässä olevilla naisilla. Tämä on myös pikkulapsiajan kannalta harmillista kun tulevaisuus on epävarmaa ja miettyttää. Eikä lapsi kainalossa ole aina niin yksinkertaista lähteä työnhakuun. Tämä perhevapailla olevia äitejä koskettava työttömyys on myös puhututtanut kehysriihessä.  Niinpä hallitus on päättänyt pilottihankkeesta, jolla äitien työmarkkinoille paluuta pyritään helpottamaan.  Tämä liittyy hallituksen käynnissä olevaan kärkihankkeeseen eli lapsiperheiden palveluiden muutosohjelmaan ( LAPE ). Pilotissa kokeillaan LAPE-kärkihankkeen mukaisten perhekeskusten  yhteydessä tarjottavaa perhevapailla olevien työttömien vanhempien ura- ja työnhakuvalmennusta.

Työllisyyspalvelut olivat keskeisesti esillä muutoinkin. Etenkin aktiivimalli.  Hallitus linjasi, että jatkossa aktiivisuutta voi osoittaa TE-keskuksen kurssien ohella myös ay-liikkeen tarjoamissa työllistämispalveluissa. Tämä linjaus palvelee etenkin korkeasti koulutettuja työnhakijoita joille TE-palveluiden koulutukset ovat vähemmän merkityksellisiä. Akavalaisilla liitoilla on omia työllistymistä edistäviä palveluja  ja nämä jatkossa hyväksytään aktiiviseksi toiminnaksi.  Me tietenkin toivomme, että tässä suhteessa myös järjestöjen työllistämisprojektit kuten MiBin oma piilo-osaajat  – hanke voisi tulla osaksi tätä aktiivisuusehdon täyttävää kurssitarjontaa.

Ja ripaus vielä norminpurkua

Hallitus peräänkuuluttaa yrittäjyyttä ja päätti mm poistaa osakeyhtiön peruspääomavaatimuksen (2500 e). Myös yrittäjien puolisoiden sosiaaliturvaan tehdään tervetullut muutos, kun ei-omistavan perheenjäsenen ansioperusteisen työttömyysturvaoikeuden toteutumista parannetaan. Hallitus suoristaa samalla myös yrittäjien ansioperusteisen työttömyysturvaoikeuden hallinnon mutkia.

Sanottakoon vielä, että vapaaehtoistoiminnan rahankeräystä (arpajaislain muutos) helpotetaan, joka saattaa myös vaikuttaa MiBin taloudellisiin mahdollisuuksiin positiivisesti jatkossa.

Kehysriihen esitykset ovat mibiläisenä äitinä mukavan kuuloisia. Eli tässähän on porkkanoita kerrakseen! Toteutukseen nämä suunnitelmat päätyvät lähinnä vuosina 2019-2022, mutta toki jotain on tulossa nyt vielä vuonna 2018. Eikun napostelemaan!

Kirjoittaja:
Kristiina Paavola

YTM, työmarkkina-asiantuntija  ja yrittäjä
MiB ry Edunvalvonnan ohjelmapäällikkö

No comments

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ratkaise alla näkyvä laskutoimitus lähettääksesi kommentin *