MiBin hallitusohjelmatavoitteet 2023–2027: Tavoitteena perheystävällinen ja tasa-arvoinen yhteiskunta
Tasa-arvoisen ja perheystävällisen työelämän toteutuminen edellyttää nykyistä tehokkaampia keinoja. Laki ja asetukset luovat pohjan, minkä lisäksi tarvitaan asennemuutosta.
Mothers in Business odottaa tulevalla hallituskaudella rohkeita panostuksia yhteiskunnan perheystävällisyyteen, työn ja perheen yhteensovittamisen parempaan mahdollistamiseen sekä työelämän tasa-arvoon.
8 muutosta, jotka MiB haluaa nähdä hallituskaudella 2023-2027
1. Lasten hoitopaikkaa tai hyvinvointia ei tarvitse jännittää työpäivän aikana
Me emme pääse töihin, jos varhaiskasvatus ei toimi. Jos perheen perustamiseen ja naisten työurien pidentämiseen halutaan kannustaa, tarvitaan panostamista laadukkaaseen varhaiskasvatukseen.
Ratkaisut: Lopetetaan kikkailu. Toteutetaan kansalaisaloitteen vaatima lakimuutoshenkilöstömitoitukseen liittyen. Lisäksi kunnille on budjetoitava lisää rahaa laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, jotta vanhemmilla on mahdollisuus käydä töissä.
2. Raskaana ei jää työelämästä syrjään
Raskaussyrjintä on yksi keskeinen perhetilanteeseen linkittyvä syrjinnän muoto. Raskaana olevan työntekijän kohteluun liittyy edelleen paljon tietämättömyyttä ja vanhentuneita asenteita. Työnantajien tulisi päivittää asenteitaan ja ennen kaikkea käytäntöjään. Syrjinnästä ilmoittamisen kynnystä tulee madaltaa ja kaikki syrjintätapaukset on otettava vakavasti. Raskaus on tavallinen osa elämää, myös töissä.
Ratkaisu: Tarvitaan tasa-arvolain kokonaisuudistus. Raskaana olevan irtisanomissuojaa on parannettava myös määräaikaisissa työsuhteissa.
3. Lasten ohjattu vapaa-ajantoiminta auttaa arjen palapelissä - ja vähentää ruutuaikaa
Koululaisilla on pitkät lomat ja vanhemmilla ei - mikä avuksi? No tietenkin Fritids -toiminta, kuten naapurimaassamme Ruotsissa. Koululaisten lakisääteinen aamu-, iltapäivä- ja loma-ajan toiminta mahdollistaa niin lapsen oikeuden turvalliseen vapaa-aikaan kuin myös molempien vanhempien täysipainoisen työssäkäynnin.
Ratkaisu: Pilotoidaan Ruotsin mallin mukaista Fritidshem-toimintaa.
4. Kotihoidontuen määrää tulee lisätä ja kestoa vähentää
Kotihoidontukea käyttää suurin osa perheistä, tosin pääosin vain äidit. Suurin osa käyttää kotihoidontukea vain lyhyen aikaa. Se on hyvä, sillä pitkät hoitovapaat heikentävät naisten työllisyyttä, ura- ja palkkakehitystä ja lopulta myös tulevaa eläkettä. Tällä hetkellä tuki on niin pieni, ettei sillä tule toimeen. Tuki tulisi miettiä uudelleen sellaiseksi, että summaa nostamalla ja kuukausia vähentämällä riski naisten joutumisesta köyhyysrajalle vähenee.
Ratkaisu: Tukikuukausien määrää vähennetään, jotta tuen määrää voidaan nostaa. Tuella, jota lähes kaikki perheet käyttävät, pitää voida elää.
5. Isät haluavat pitää perhevapaita
Naiset käyttävät yli 90% perhevapaaetuuksista. Työelämään tämä heijastuu syrjintänä, joka kohdistuu synnytysikäisiin naisiin. Miten saisimme myös isät kiinnostumaan perhevapailla olemisesta? Auttaisiko taloudellinen kannuste - porkkana siitä ettei kuukausia luovuteta äidille?
Ratkaisu: Tarvitaan tasa-arvolain kirjaus, joka velvoittaa työnantajia edistämään tasaisemmin jaettavia perhevapaita. Perhevapaakuukausien luovuttamista äideille voitaisiin vähentää kirjaamalla TES:n perhevapaiden palkalliset kaudet yhdenvertaisiksi vanhemmille.
6. Kansainvälisen äitiyssuojelusopimuksen vahvistus helpottaa imetystä töissä
Perhevapaauudistus tavoittelee naisia palaamaan aiemmin töihin - mutta entäs imetyssuositukset? Suomessa laki ei velvoita työantajaa huomioimaan imetystä millään lailla. Jos sopimus ratifioitaisiin, Suomen pitäisi muuttaa omaa lakiaan siten, että imetystaukojen mahdollistamisesta tulisi pakollinen velvoite työnantajille. Työmarkkinajärjestöt ovat vaatineet sopimuksen ratifioimista, mutta toistaiseksi turhaan.
Ratkaisu: Ratifioidaan kansainvälinen ILO:n äitiyssuojelusopimus.
7. Palkat ovat avoimempia - samasta duunista saa samaa palkkaa
Miksi autojen hoivasta maksetaan enemmän kuin ihmisten hoivasta? Palkkatasa-arvoa voidaan edistää paitsi purkamalla työelämän kahtiajakautuneisuutta naisten- ja miesten töihin (ja palkkaluokkiin), myös edistämällä palkka-avoimuuutta. Palkkauksen läpinäkyvyys lisää sukupuolten tasa-arvoa ja samapalkkaisuutta työpaikoilla. Samasta työstä tulee maksaa sama palkka.
Ratkaisu: Lakimuutokset palkka-avoimuuden edistämiseksi parantaisivat työntekijöiden mahdollisuutta tunnistaa mahdollisia perusteettomia palkkaeroja ja ryhtyä toimenpiteisiin niiden korjaamiseksi työpaikalla.
8. Vanhemmat jaksavat paremmin ruuhkavuosissa
Työuupumus ei anna lapselle erityisen kutsuvaa kuvaa työelämästä. Työelämän ja intensiivisen vanhemmuuden vaatimukset vaikuttavat väistämättä jaksamiseen molemmilla elämän osa-alueilla. Lapsilla on oikeus hyvinvoiviin ja jaksaviin vanhempiin. Ja vanhemmilla on oikeus turvalliseen työtahtiin sekä hoitoon silloin kun tahti on liian kova.
Ratkaisu: Tarvitaan panostuksia henkisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden tukemiseen lakisääteisen työterveyspalvelun tasolla.
