Aloittaessani aikanaan työni Suomen Mentoreilla tavoitteemme oli vaatimaton: ”koko Suomi mentoroi”. Voisi sanoa, että tämä ei-niin-pieni tavoite on koko ajan lähempänä, sillä viime vuosina mentoroinnista on tullut hyvin suosittua ja uusia mentoriohjelmia on pulpahtanut pintaan kuin sieniä sateella.
Mentoroinnin tavoitteet ovat monenlaisia. Usein mentorointiin liittyy jokin elämässä oleva epävarmuustekijä; alan vaihtaminen, työnhaku, perheen ja uran yhteensovittaminen. Yksinkertaisiltakin vaikuttavat asiat, kuten ajankäytönhallinta tai tukeminen työn löytämisessä sisältävät kuitenkin laajemmin arvoihin, tavoitteisiin ja itsetuntemukseen liittyviä keskusteluita ja pohdintoja. Mentorointi onkin parhaimmillaan paljon enemmän kuin cv:n ja työhaastatteluvalmiuksien vahvistamista.
“Hyvä mentori kuuntelee kahdella korvalla ja puhuu vain yhdellä suulla. ”
Hyvä mentori on oman alansa ammattilainen, puolueeton ihminen, joka kuuntelee kahdella korvalla ja puhuu vain yhdellä suulla. Toisin sanoen mentori ei tyrkytä omia ajatuksiaan aktorille vaan auttaa tätä reflektoimaan omaa ajatteluaan ja toimintaansa kysymysten ja erilaisten vaihtoehtojen avulla. Hyvä mentori pystyy myös tarvittaessa antamaan rakentavaa palautetta, taustalla aina tavoite ja toive aktorin kehittymisestä ja auttamisesta. Mentori ei siis ratkaise aktorin haasteita vaan tukee ajattelun kehittymistä. Kokonaisuudessaan mentorointi perustuu luottamukseen. Ja luottamus taas vaatii aikaa.
Toisin sanoen mentorointi ei ole pikaratkaisu lyhytaikaisiin tarpeisiin vaan pidempi prosessi joka vaatii sitoutumista puolin ja toisin. Mitä enemmän on valmis avaamaan omaa maailmaansa ja ajatteluaan, sitä enemmän mentorointi yleensä tarjoaa. Mentoria hakevan kannattaakin pohtia, onko valmis vastaanottamaan myös rakentavaa kritiikkiä ja onko valmis kokeilemaan uusia toimintamalleja. Haluaako oppia ihmiseltä, joka saattaa olla eri ikäluokkaa kuin itse, eri taustoista tuleva ja eri tavalla ajatteleva?
Mentorointi on toimiessaan upea menetelmä. Välillä sitä käytetään kuitenkin tilanteissa, joissa jokin muu toimintamalli voisi toimia paremmin. Pettymyksiä voi syntyä erilaisista odotuksista, epäsopivasta parinvalinnasta tai yleisemmin ohjauksen ja tuen puutteesta. Joskus se päättyy ennen kuin se ehtii kunnolla alkaakaan. Toisinaan mentorilla ei ole tarpeeksi aikaa tai aktori ei sitoudu ohjelmaan. Joskus mentorilla on liian kiire ”täyttää aktorin tavoitteet” mentoroinnille. Mentoroinnissa voidaan myös olla puolin ja toisin kohteliaita, mutta syvällisempään keskusteluun ei päästä. Syntyykö todellista kohtaamista? Kuunnellaanko ja ymmärretäänkö minua? Voinko minä auttaa, onko minulla tarpeeksi kokemusta ja osaamista? Tässä muutamia kysymyksiä, joita aktori ja mentori usein pohtivat erityisesti mentoroinnin alussa.
“Mentoroinnin tarkoitus on auttaa ihmistä kasvamaan ja kehittämään omaa ajatteluaan. ”
Moni mentori ilmoittaa ylpeänä, kuinka monta aktoria on saattanut jo työelämään. Tämä on hieno juttu ja työllistyvälle aktorille todella iso asia, mutta mielestäni se ei kuitenkaan ole mentoroinnin ydin. Mentoroinnin tarkoitus on auttaa ihmistä kasvamaan ja kehittämään omaa ajatteluaan. Mentoroinnin onnistumista ei voida mitata pelkästään työllistymisen tai tyytyväisyyden kautta. Hyvä mentorisuhde auttaa joskus pikaisellakin aikataululla eteenpäin ja voi lisätä omaa ammatillista verkostoa, mutta mentoroinnin todelliset hyödyt mitataan ehkä vasta vuosien päästä. Miten ajatteluni on kehittynyt, miksi olen nykyään parempi työntekijä, esimies, ystävä tai puoliso kuin vaikka viisi vuotta sitten? Kuka muu on hyötynyt siitä, että minua mentoroitiin?
Pyysin juttua varten myös muutamaa ystävääni kuvaamaan mentorointia. Näin mentorointia kuvasi Suomen Mentoreiden toiminnanjohtaja Laura Ihamuotila, mentori itsekin:
”Mentoroinnissa jaetaan kokemusperäisiä taitoja ja viedään hiljaista tietoa eteenpäin.
Tavoitteena on tunnistaa mentoroitavan vahvuuksia, voimavaroja ja osaamista ja siten edistää mentoroitavan työuran hallintaa sekä ammatillista ja henkistä kasvua. Usein mentorit pystyvät analysoimaan mentoroinnin jälkeen paremmin myös omaa uraansa ja pohtimaan omia tulevaisuuden suunnitelmiaan uudesta näkökulmasta.
Mentorina toimiminen on arvokas kokemus ja parhaimmillaan prosessi, jossa molemmat oppivat, oivaltavat ja kasvavat. Suomen Mentorien vaikuttavuustutkimuksen mukaan 75% mentoreista koki tulleensa käänteisesti mentoroiduiksi (reverse mentoring) mentoriohjelman aikana.
Mentorointi on osoittautunut erittäin arvokkaaksi ja hyödylliseksi toimintamalliksi. Sillä on suuria vaikutuksia mentoroitavan ammatilliseen ja henkiseen kasvuun. Mikä taas puolestaan vie kohti täysipainoista ja hyvää työelämää. Mielestäni mentorointi tulee olemaan selkeä osa tulevaisuuden uusiutuvaa ja muuttuvaa työelämää.”
Reservin Mentoreiden toimikunnan puheenjohtaja, aktorina itsekin ollut Tarmo Hyytiäinen kuvasi omia kokemuksiaan näin:
“Mentoroinnissa on ollut parasta päästä tapaamaan oman alansa huippuja, joita muuten ei noin vain pääse tapaamaan. Oma mentori on ollut tukena, kun olen käynyt läpi oman urani muutoshetkiä. On tärkeää että tukiverkostoa löytyy myös oman lähipiirin ja työpaikan ulkopuolelta, silloin saa laajennettua omaakin ajatusmaailmaansa tärkeitä päätöksiä tehdessä.”
Hakuaika Mothers in Business yhdistyksen mentoriohjelmaan on nyt käynnissä. Mentorit ja työelämään paluuta suunnittelevat äidit, kannattaa rohkeasti hakea mukaan!
Lisätietoja mentotointiohjelmasta.
Kirjoittanut:
Annika Helisvaara
MiB aktiivi, mentoriohjelma
Kirjoittaja on työskennellyt projektipäällikkönä Suomen Mentoreissa, Reservin Mentoreissa ja toiminut myös muiden mentoriohjelmien kehittämisen parissa, mm. Suomen sosiaalipsykologit ry:ssä.
