Unelmatyössä perhe saa olla läsnä

Kumppanuus Fambitionin kanssa

Unelmatyö. Työpaikka, joka panostaa työntekijöiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Työpaikka, jossa voi puhua muustakin kuin työstä. Työpaikka, jossa aktiivisesti esihenkilön kanssa ratkotaan omiin elämänmuutoksiin liittyviä haasteita ja ylläpidetään avointa kulttuuria. Työhön kohdistuvat toiveet muuttuvat usein perheen perustamisen myötä. Tällä hetkellä unelmatöitä tarjoavat lähinnä edelläkävijätyönantajat, mutta tulevaisuus näyttää valoisalta istuessani alas kahvikupin äärelle yhdessä työparini MiBin startup-vastaavan Nina Hjeltin sekä Fambition Consulting Oy:n perustajaosakkaiden Laura Hannolan ja Riina Salmivallin kanssa.

Fambitionin missiona ei ole enempää eikä vähempää kuin uudistaa suomalaista työelämää päivittämällä käsityksiä työn ja perheen yhteensovittamisesta. Ei olekaan yllättävää, että Fambition on ottanut ensiaskeleensa MiBin maaperällä. MiB-aktiivien keskuudessa virinnyt ajatus perhevapailta paluuta helpottavien käytäntöjen luomisesta muodostui lopulta niin tärkeäksi asiaksi, että sen ympärille päätettiin perustaa yritys. MiB omistaa edelleen 30 % Fambitionista ja on Fambitionille tärkeä yhteistyökumppani.

Ihmiset on nähtävä aidosti kokonaisvaltaisina, nyökyttelevät Laura ja Riina Annantalon kahvilassa. Työntekijän kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin liittyy olennaisena osana työnantajan perheystävällisyys eli Fambitionin erityisosaamisalue. Perheystävällisyys mielletään usein kattavan vain pikkulapsiperheet vaikka tarve joustaville käytännöille ulottuu kaikkiin elämänvaiheisiin.

Perhe on se, miten jokainen itse sen määrittelee, avaavat Laura ja Riina. Perhe voi käsittää vanhemmat, muut sukulaiset, läheiset ystävät. Perheen käsite myös muuttuu eri elämänvaiheissa. Vaikka Fambitionin erikoisalaa ovat lapsiperheet ja perhevapailta paluuvaihe, vakuuttavat Laura ja Riina perheystävällisyyteen panostamisen hyödyttävän ihan jokaista työntekijää. Joustot ylipäänsä auttavat työn ja sen ulkopuolisen elämän yhteensovittamista kaikilla. Samat käytännöt tukevat ruuhkavuosissa kuin missä tahansa elämänmuutosvaiheessa. Esimerkiksi yhä useampi kuuluu niin sanottuun sandwich-sukupolveen, jolla on samanaikaisesti hoivavastuuta sekä omista lapsista että omista vanhemmista.

Perheystävällisyys osaksi työpaikan kulttuuria

Perheystävällisyys ei majaile vain työpaikan ohjeistuksiin kirjatuissa käytännöissä, vaan sen tärkein koti on työpaikan kulttuurissa. On tärkeää, että ihminen voi olla työpaikalla kokonainen ja perheestä saa puhua. Jo se helpottaa työntekijää, että hän kokee olevansa tasavahva työntekijä muiden kanssa perhestatuksestaan huolimatta. Työpaikan kulttuuri linkittyy vahvasti esihenkilötyöhön. Perheystävällinen johtaminen edellyttää esihenkilöltä empatiataitoja työelämässä: onko esihenkilö valmis aktiivisesti kuulemaan ja ratkomaan perheeseen ja elämänmuutoksiin liittyviä haasteita ja huolehtimaan työntekijän kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista? Työntekijä puolestaan on velvollinen vastaamaan omasta työstään tuomalla esiin haasteitaan, toiveitaan ja ratkaisuehdotuksiaan tasapainon löytymiseksi. Työntekijän on johdettava itseään varmistamalla, että oma työkalupakki on varustettu työn ja perheen yhteensovittamiseen vaadittavilla työkaluilla sekä riittävällä itsetuntemuksella.

Huolimatta perheystävällisyyden näennäisestä yksinkertaisuudesta myöntävät Laura ja Riina asiaan liittyvän myös kiperämpiä näkökulmia. Työntekijä voi kokea neuvotteluasemansa työpaikalla olevan heikko, minkä vuoksi omia haasteita ei uskalleta nostaa esihenkilön pöydälle nähtäväksi. Esimerkiksi määräaikaiset työntekijät kokevat usein olevansa heikommilla vakituisiin työntekijöihin verrattuna. Yksi tapa turvata asioiden muuttuminen on pitää yllä perheystävällisyyteen liittyviä asioita julkisessa keskustelussa.

On vaikeaa olla myötäilemättä Lauran ja Riinan todetessa, että tulevaisuudessa perheystävällisyyteen panostavat työnantajat menestyvät. Perheystävällisyydestään tunnetut työnantajat saavat parhaat ja sitoutuneimmat työntekijät, jolloin myös viivan alle jäävä tulos puhuu puolestaan. Unelmatyö voi tarkoittaa lopulta samaa minulle, sinulle, esihenkilöillemme ja johtajille.

Sirkku Airola.jpg

Kirjoittaja: Sirkku Airola on asiantuntija ja esihenkilö, joka on toiminut erilaisissa talouden prosessien sekä liiketoiminnan raportoinnin ja analysoinnin suunnittelu- ja kehitystehtävissä monikansallisissa toimintaympäristöissä. Sirkku on kiinnostunut työelämän ilmiöistä ja muutoksista ja seuraa näistä käytävää keskustelua.

www.linkedin.com/in/sirkkuairola/
www.fambition.fi
www.twitter.com/fambition_fi
www.facebook.com/FambitionFi/