Vain harva suomalainen isä jää perhevapaalle hoitamaan lasta. Vanhempainrahapäivät korvataan lähes aina äideille. Vuonna 2016 kaikista vanhempainrahapäivistä isät pitivät vain 1,7 %. Kotihoidon tuen saajista 7,1 % oli miehiä. Lyhyttä, usein lapsen syntymän yhteydessä pidettävää muutaman viikon isyysvapaata pitää noin 80 % isistä. (Kelan lapsiperhe-etuudet 2016 ja THL:n tilastotietoa perhevapaiden käytöstä.)
Onko perheillä edes aidosti valinnanvapautta, kun yhteiskunnan ja työnantajien asenteet pitävät pienten lasten isät tiukasti työpaikoilla? Tätä pohti joukko mibiläisiä isien kanssa Väestöliiton ja Miessakit ry:n kanssa järjestetyssä tilaisuudessa 24.4.2018. Keskustelussa nousi vahvasti esille tarve isien osuuden kiintiöittämiseen, jotta muutosta perhevapaiden jakautumisessa aidosti tapahtuu. Työnantajien asenteilla ja käytännöillä koettiin olevan myös suuri merkitys siihen, jääkö isä perhevapaalle ja kuinka pitkäksi aikaa. On työpaikkoja, joissa jopa kysytään lapsen syntymän läheisyydessä isältä sitä, milloin hän aikoo jäädä kotiin lapsen kanssa. Työnantajan tuki, esimiehen/kollegoiden esimerkki sekä aidot sijaisjärjestelyt oltiin koettu edesauttavaksi tekijöiksi siihen, että isä jäi perhevapaalle. Tietämättömyys isän perhevapaaoikeuksista arvioitiin olevan yksi mahdollinen este isien perhevapaiden pitämiselle sekä oletus siitä, ettei se olisi taloudellisesti mahdollista.
Tutkimusten mukaan äidin kotona olo on suurin yksittäinen este miesten pidempien perhevapaiden pitämiselle. Myös osallistujat arvioivat äidin roolin merkitykselliseksi isien perhevapaalle jäämisessä. Osallistujat kannustavatkin äitejä antamaan isälle tilaa ja konkreettisia mahdollisuuksia osallistua lapsen hoitoon tasavertaisena vanhempana. Perhevapaiden käyttö on yksi konkreettinen esimerkki tästä. Toisaalta tunnistettiin äitien vaikutusvalta myös toisinpäin, osassa perheistä isä oli jäänyt perhevapaalle äidin vahvasti toiveesta palata aiemmin töihin.
Osallistujien viisi vinkkiä isille
Uskalla haastaa äidin näkökulma
Ole rohkea ja jää kotiin, ura ei siitä kärsi
Älä välitä yleisistä asenteista, vaan muuta niitä!
Ole tietoinen isän perhevapaaoikeuksista
Laske oikea taloudellinen vaikutus (huomioi progressiivinen verotuksen tasaava vaikutus, jos isällä suuremmat ansiot)
Osallistujien viisi vinkkiä äideille
Anna tilaa isälle vanhempana
Etukäteissuunnittelu kannattaa, keskustelkaa jo ennen lapsen syntymää, miten jaatte hoitovastuun ja kotona olon
Ymmärrä oikea taloudellinen vaikutus (mm. progressiivinen verotus tasaa, vaikutus myös eläketuloihin)
Osallista isä lapsen asioiden hoitoon ja toimi siten asenteiden muuttajana (esim. isä hoitaa neuvola-asioinnin)
Isän kotiinjäänti parantaa parisuhdetta ja oman elämäsi laatua
Osallistujien toiveet MiBin toimenpiteiksi
lobata perhevapaauudistuksen puolesta
kannustaa työnantajia edistämään osaltaan isien perhevapaiden pitomahdollisuuksia
tarjota tietoa perhevapaamahdollisuuksista ja perheiden erilaisista ratkaisuista inspriraatioksi
tiedottaa perhevapaan jaon positiivisista vaikutuksista parisuhteeseen sekä vanhempien ja lapsen hyvinvointiin
tuottaa laskuri perhevapaiden jakamisen todellisista taloudellisista vaikutuksista
tuoda esille myös isien ääntä perhevapaiden pitämisestä
rohkaista äitejä edetä urallaan
MiB ry:n tavoitteena on yhteiskunta, jossa voi valita sekä uran että perheen. Näiden ideointien perusteella on hyvä jatkaa sen eteen tehtävää työtä. MiB ry toteuttaa yhteistyössä Väestöliiton ja Miessakki ry:n kanssa tiedotus- ja tapahtumatoimintaa vahvistaakseen osaltaan isien perhevapaiden käyttöä vuonna 2018.
Kirjoittaja on Jonna Lampinen, MiB ry:n projektipäällikkö
MiBin toimintaa tuetaan Veikkauksen tuotoilla
