Perheystävällisiä työpaikkoja osa 2: Allianssi

Jokaisella on mahdollisuus olla työntekijänä parhaimmillaan

Pyysimme kolmea eri alan ja erikokoista työpaikkaa kertomaan, mikä tekee työpaikasta perheystävällisen. Markkinointiviestinnän yritys Aava & Bang, Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi sekä teknologia-, data- ja designyritys Solita jakoivat MiBille kokemuksiaan perheystävällisistä käytännöistään.

Allianssi on Suomen nuorisoalan kattojärjestö, joka yhdistää kaikki nuorisoalan toimijat. Allianssilla on lähes 30 työntekijää, ja järjestö on laatinut perheystävällisyyden periaatteet. Toiminnanjohtaja Anna Munsterhjelm vastasi kysymyksiimme.

annamunsterhjelm.jpg

1. Mitä perheystävällinen työelämä teille tarkoittaa?

Tavoite on, että perheellisten ja perheellistymistä toivovien työntekijöiden on helppo olla ja toimia työyhteisössä yhdenvertaisesti muiden työntekijöiden kanssa. Jos työnantaja voi omaa asennettaan ja käytäntöjään muuttamalla – ilmaiseksi tai kohtuullisen pienellä rahalla – tehdä työpaikasta perheellisille paremman, miksi se ei sitä tekisi? Perheystävällisyys ei ole keneltäkään pois, eikä perheellisiä ole nostettu meillä mitenkään erityiseen asemaan esimerkiksi etujen suhteen. Haluamme myös ajatella perhettä tavallista laajempana käsitteenä: esimerkiksi joustoa työajoissa saattaa tarvita ja on meillä järjestetty vaikkapa koiranpennun ottaneille tai omista vanhemmistaan huolehtiville.

2. Millaisilla konkreettisilla teoilla tuette työn ja perheen yhteensovittamista?

Ensinnäkin työnteosta on tehty mahdollisimman joustavaa: työaikaliukumat ovat niin pitkiä kuin laki sallii, etätöitä voi aina tehdä, lyhennetystä työajasta voi sopia, vuosilomat vahvistetaan hyvissä ajoin ja esimerkiksi lapsesta yksin huolehtiville vanhemmille tarjotaan mahdollisuus ottaa lapsi ja hoitaja mukaan yön yli ulottuville työmatkoille. Toiseksi perheet pyritään huomioimaan positiivisella tavalla työyhteisössä: perhevapaille jääviä ja sieltä palaavia juhlistetaan, perheenjäsenet ovat tervetulleita käymään työpaikalla. Kolmanneksi työntekijän annetaan itse valita itselleen sopivin tapa yhdistää perhe ja työelämä esimerkiksi päättämällä, kuinka paljon hän haluaa perhevapaan aikana olla tekemisissä työyhteisön kanssa, haluaako hän tehdä perhevapaan aikana ns. sunnuntaitöitä tai miten hän haluaa ylipäätään avata omaa perhetilannettaan tai siihen liittyviä toiveitaan töissä. Maksamme myös Kelan työnantajalle myöntämän kertakorvauksen äitiysvapaalle jäävälle työntekijälle itselleen: työnantajalle 2500 euroa ei ole työnantajalle ratkaisevan suuri summa, mutta uuteen elämäntilanteeseen valmistautuvalle ihmiselle sillä on paljon merkitystä ja apua. Tarkemmin perhemyönteisyysperiaatteisiimme voi tutustua täällä.

3. Mitä koronakevät opetti työn ja perheen yhteensovittamisesta?

Etätyömahdollisuus on aiemmin ollut pienempien lasten perheissä työntekoa helpottava juttu, mutta nyt se muuttuikin joidenkin kohdalla työtä hankaloittavaksi. Jos lapsikin on kotona, työhön keskittyminen voi olla mahdotonta. Annoimme siis pienten lasten vanhemmille mahdollisuuden tulla etätyömääräyksenkin aikana muuten tyhjälle toimistolle töihin. Jatkuva etäkokoustaminen kamerat päällä kotoa käsin toi myös toistemme arjen lähemmäs ja näytti, että sama ammattilainen se työkaveri on kotonakin, vaikka olkapäillä kiipeilisi yksivuotias, taustalla hiippailisi puoliso tiskikonetta tyhjentämässä tai päällä olisi siistin mekon sijasta yöpaita. Näimme siis toisemme enemmän kokonaisina ihmisinä ja ehkäpä ymmärsimme paremmin, kuinka erilaisia tarpeita toistemme elämän eri puoliin liittyy. Toisaalta opimme myös, kuinka tärkeää kotitoimistolla on rajata työnteko muusta elämästä esimerkiksi sulkemalla viestintäkanavat työajan loppuessa.

4. Millaisia toiveita ja palautetta olette saaneet työntekijöiltä työn ja perheen yhteensovittamisesta?

Eniten on varmasti kiitelty työn joustamista erilaisten elämäntilanteiden mukaan. Hyvää palautetta on tullut myös työntekijöiltä tulleiden toiveiden ja ideoiden viemisestä nopeasti käytäntöön. Suurimmat toiveet meillä kaikilla taitavat liittyä perhevapaiden tasa-arvoistamiseen: että esimerkiksi isillä olisi oikeus yhtä pitkään palkalliseen perhevapaaseen kuin synnyttäneillä äideillä. Olemme kuitenkin taloudellisesti sen verran pieni työnantaja, että ilman Kelan ansiosidonnaisten korvausten tasa-arvoistamista emme pysty korvauksia maksamaan. Samasta syystä esimerkiksi sairastuneen lapsen hoitopalvelun tarjoaminen työntekijöille on mahdotonta, vaikka sen mielellämme tekisimme.

5. Miksi teille on tärkeää panostaa perheystävällisyyteen?

Haluamme, että jokaisella on mahdollisuus olla työntekijänä parhaimmillaan. Se edellyttää, että työtä voi tehdä ja töihin voi tulla omana itsenään – riippumatta nyt vaikkapa perhetilanteesta tai siihen liittyvistä toiveista. Kaikilla meillä saattaa olla jonkinlaisia työssä onnistumiseen liittyviä esteitä tai haasteita – olivatpa ne sitten toimintakykyyn, identiteettiin tai vaikka lastenhoidon järjestämiseen liittyviä – ja mielestäni hyvän työnantajan tärkeimpiä tehtäviä on tehdä parhaansa niiden poistamiseksi. Kun perheellinen tai perhettä toivova ihminen tietää, että työpaikalla suhtaudutaan perheasioihin rennosti, positiivisesti ja ratkaisukeskeisesti, hänen ei tarvitse stressailla turhia. On myös tärkeää tehdä perheellistymiseen liittyvät linjaukset ja asenteet selkeiksi ja näkyviksi – pelkkä pomon asenne ei riitä. Lisäksi haluamme noin 140 nuorisojärjestön kattojärjestönä näyttää muille esimerkkiä erilaisille ihmisille hyvän työpaikkakulttuurin luomisesta.

6. Teillä on perhemyönteisyyden periaatteet, miten ne ovat syntyneet?

Meillä on kunnianhimoinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, jonka toteutumista seuraamme jatkuvasti. Valitsemme vuosittain suunnitelmasta jonkin osa-alueen, jonka kehittämiseen paneudumme erityisesti. Vuonna 2019 painotukseksi valittiin perhemyönteisyyden lisääminen, ja toiminnanjohtajana ryhdyin miettimään konkreettisia keinoja, joille voisimme tehdä sekä asenteestamme, ilmapiiristämme että toimintatavoistamme sellaisia, että perheellisten ja perheellistymistä toivovien olisi entistä helpompi olla meillä töissä. Ideoita kerättiin henkilöstöltä anonyymilla kyselyllä ja halukkailla oli mahdollisuus osallistua lopullisten linjausten hiomiseen pari kertaa kokoontuneessa työryhmässä. Kun periaatteet oli hyväksytty, niistä kerrottiin myös avoimesti ulospäin ja niistä muistutetaan esimerkiksi rekrytointien yhteydessä.

Kuva: Allianssi


Mothers in Business on järjestö äideille, jotka ovat kiinnostuneita urastaan. Meidän tavoitteena on tasa-arvo ja äitien/naisten työmarkkina-aseman parantaminen. Järjestämme vuosittain satoja tapahtumia, jotka kehittävät ammatillista osaamista ja lisäävät hyvinvointia. Yli neljän tuhannen MiB-äidin joukko takaa vertaistuen ja arvokkaiden verkostojen kasvamisen. Liity jo tänään - rakkaudesta uraan ja perheeseen.