Mothers in Business -verkosto yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Moninaisesti parempi -hankkeen kanssa järjestivät tapahtuman ”Miten kielitietoisuus rikastuttaa työyhteisöjä?”
Tässä blogissa jaamme inspiroivia ajatuksia tapahtumamme keskusteluista.
Tasa-arvoinen ja syrjimätön yhteiskunta?
Kielitietoisuus on tärkeä aihe, josta usein puhutaan DEI-sanan yhteydessä. DEI on lyhenne sanoista Diversity, Equity ja Inclusion (suomeksi monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja inklusiivisuus). DEI on trendaava termi hyvästä syystä. Tasa-arvoisessa ja yhdenvertaisessa yhteiskunnassa eri väestöryhmät ja eri sukupuolet ovat edustettuina eri organisaatioissa ja työtehtävissä.
FinMonik-tutkimus kuitenkin osoittaa, että kielitaito on yleisin este työllistymiseen Suomessa. Jopa puolet ulkomaalaistaustaisista kokivat suomen tai ruotsin kielitaidon puutteen olleen esteenä työllistymiselle. Kotona Suomessa -raportin mukaan vain alle neljännes rekrytoijista on valmis palkkaamaan henkilön, jolla ei ole sujuva suomen kielen taito.
Kielitietoiset rakenteet
Kokemukset, joita ei-suomenkielisillä on yksilöiden kanssa, eivät tunnu olevan ongelman ytimessä. Usein kielelliset esteet ovatkin rakenteissa: tiimeissä, yksiköissä, rekrytointimenetelmissä, instituutioissa ja byrokratiassa. Muutos rakenteisiin lähtee yksilöistä.
Kielitietoisuus on yksi konkreettisista ratkaisuista luoda inklusiivisempia työpaikkoja. Kielitietoisuus luodaan ja se muotoutuu vuorovaikutuksessa. Esimerkiksi THL:n Maahanmuutto ja kulttuurinen moninaisuus -tiimi on yhdessä sopinut, että tiimin jäsenet voivat kommunikoida toisilleen suomeksi ja englanniksi.
Kielitietoisuuden tulisi tapahtua työpaikoilla
Organisaatiot: Työnantajalla, jonka palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä, tulee olla suunnitelma toimenpiteistä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Suunnitelmassa tulisi olla konkreettisia toimia organisaation muutosten saavuttamiseksi. Panostakaa työntekijöiden osaamisen, kuten kielitaidon, kehittämiseen ja tarjotkaa kannustimia kuten talon omia kielikursseja työajalla.
HR: Työpaikkojen moninaisuuden edistäminen alkaa rekrytointivaiheessa. Lukekaa, luokaa ja toteuttakaa työpaikallanne monimuotoisuutta edistävät rekrytointikäytännöt. Tarkastelkaa etenkin vaadittua kielitaitotasoa tehtäväkohtaisesti ja kriittisesti. Onko sujuva suomen tai ruotsin kieli tosiaan pakollinen tehtävää ajatellen vai voisiko tehtävässä suoriutua onnistuneesti kehittyvällä kielitaidolla?
Suomen- ja ruotsinkieliset kollegat: Tukekaa ja kannustakaa kollegojanne, joilla on kehittyvä kielitaito. Puhukaa selkeämmin, hitaammin ja käyttäkää yksinkertaisia sanoja sekä ilmauksia sanontojen ja nopean puheen sijaan.
Ei-suomen-tai-ruotsinkieliset kollegat: Pyytäkää kollegojanne puhumaan hitaammin. Kysykää kysymyksiä, jos jokin on epäselvää. Ottakaa aikanne ja puhukaa suomea usein, kieliopin ei tarvitse olla täydellistä.
Yhdessä: Luokaa psykologisesti turvallinen ympäristö, jossa täydellisyyttä ei vaadita ja kysymyksiä voi esittää. Ottakaa aikanne tutustuessanne kollegoihinne ja rakentakaa tiimejänne rennoilla viikoittaisilla tapaamisilla sekä tiimin kehittämispäivillä.
Kielitietoisuus kuuluu jokaisen agendalle
On tärkeää käyttää aikaa siihen, että jokainen tuntee olevansa osa tiimiä. Kyseenalaistakaa organisaationne normeja: kuka palkataan, kuka voi osallistua ja onko jokainen tosiaan aidosti osallinen?
Yksi tapa ei sovi kaikille organisaatioille tai yksilöille. On tärkeää, että kielitietoista toimintaa luodaan yhdessä huomioiden yksilöiden tarpeet. Kielitietoisuus mahdollistaa sen, että kaikki voimme tuoda asiantuntijuutemme ja ideamme pöytään.
Sanoista teoiksi – tehkää parhaanne työpaikoillanne yhdessä!
Kiitos vielä kaikille, jotka osallistuivat tapahtumaamme!
Aurinkoisin terveisin,
Moninaisesti parempi -hanke ja Mothers in Business -verkosto
Moninaisesti parempi -hanke haastaa maahan muuttaneisiin naisiin liitettyjä stereotypioita tutkimus- ja asiantuntijaviestinnän keinoin. Voit seurata hanketta Twitterissä @moninaisesti. Moninaisesti parempi -hanketta (2019–2022) rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (ESR).
Mothers in Business on järjestö äideille, jotka ovat kiinnostuneita urastaan. Meidän tavoitteenamme on perheystävällisempi ja tasa-arvoisempi työelämänä sekä naisten työmarkkina-aseman parantaminen. Järjestämme vuosittain satoja tapahtumia, jotka kehittävät ammatillista osaamista ja lisäävät hyvinvointia. Yli neljän tuhannen MiB-äidin joukko takaa vertaistuen ja arvokkaiden verkostojen kasvamisen. Liity jo tänään - rakkaudesta uraan ja perheeseen.
