Lähdin MiBin mentorointiohjelmaan vuosi sitten mentoriksi intoa puhkuen luettuani entisen työkaverini kirjoituksen aiheesta. Olin työurani taitekohdassa, siirtymässä työelämästä vapauteen, uuteen elämänvaiheeseen. Äkisti alkava totaalinen “vapaus” tuntui kuitenkin liian suurelta muutokselta, joten mentoroinnille oli henkisesti tilaa, kaipasin aktiivista ja säännöllistä tekemistä arkeeni. Olin myös jo pitkään halunnut jakaa osaamistani ja kokemuksiani nuoremmille uraa tekeville.
MiBin asiantuntijat käyttivät aikaa mentori-aktori -parien muodostamiseen ja “ensitreffit” parini Roosan kanssa olivatkin heti menestys. Mentoroinnin alussa on tärkeää käyttää aikaa myös vapaalle keskustelulle, jotta toisen tapa ajatella ja kommunikoida tulee tutuksi. Koen, että pystyin antamaan aktorilleni uutta ajateltavaa omien kokemusteni sekä avoimista kysymyksistäni seuranneiden keskustelujen kautta. Idearikas ja rohkea Roosa rikastutti omaa maailmaani ja vahvisti entisestään uskoani nuoriin ja heidän osaamiseensa.
MiB-mentorointiohjelman ammattimainen fasilitointi ja lisämateriaali toi rytmiä ja monipuolisuutta keskusteluihimme. Ohjelmaan sisältyi myös ryhmätapaamisia, jotka olivat oivallinen tapa verkostoitua. Nuoret naiset tarvitsevat mielestäni erityisesti verkostoja ja kontakteja, sillä lasikattoja on edelleen olemassa. Mentorilta saa myös tukea ja rohkaisua, joka ei aina ole omassa työyhteisössä itsestäänselvyys. Itsekkyys ja kilpailu kannustamisen sekä muiden nostamisen sijaan on edelleen harmittavan usein tapa päästä omiin tavoitteisiin.
MiBin mentorointiohjelmasta hyötyvät varmasti parhaiten henkilöt, jotka haluavat katsoa asioita oman kuplansa ulkopuolelta sekä kehittää itsetuntemustaan. Vinkkaisin myös, että myös me työuramme loppuvaiheessa olevat hyödymme taatusti ohjatusta mentoroinnista. Sillä neuloosi saa iskeä, muttei neuroosi!
Oikein hyviä mentorointihetkiä vuoteen 2023.
Maarit Kuusisaari-Bergström, MiB-mentori vuonna 2022
Kirjoittaja on työskennellyt mm. Suomen Punaisen Ristin operatiivisissa johtotehtävissä.
