Minulla oli ilo ja kunnia päästä keskustelemaan suosikkiaiheestani – bisnesetiikasta – mibiläisten kanssa marraskuun alussa. Tehtävä oli mieluinen erityisesti siksi, että olen ollut Mibin toiminnassa mukana ihan alkumetreillä ja saanut ihailla Mibin kasvavan samaa vauhtia kuin nuorimmainen poikani Eliel, joka täytti juuri 4 vuotta.
Mitä on eettisyys suomalaisessa työelämässä?
Liiketoiminnan eettisyys, vastuullisuus ja arvojen mukainen johtaminen ovat olleet tänä vuonna tapetilla enemmän kuin koskaan. Organisaatiot koosta ja toimialasta riippumatta ovat joutuneet tarkastelemaan omia toimintatapojaan vastatakseen sidosryhmien kasvaviin odotuksiin. Suomessa liiketoimintaetiikan kysymykset usein liittyvät tilanteisiin, joissa ei suoraan toimita lainvastaisesti, mutta eettisen kompassin esiin kaivamista tarvitaan. Hyvä veli –verkostoja, pelolla johtamista, suosikkijärjestelmiä, silmien sulkemista, ongelmien peittelyä, seksuaalista häirintää, työpaikkakiusaamista, konfliktien välttämistä ja niin edelleen.
Milloin on kyse epäterveestä verkostosta?
Suomalaisen korruption yksi ilmenemismuodoista ovat hyvä veli -verkostot. Sanasta nousee helposti mielikuva yritysjohtajien muodostamasta metsästysporukoista, mutta epäterveitä verkostoja ilmenee myös monissa muissa muodoissa ja niihin kuuluu myös naisia. Epäterveet verkostot voivat aiheuttaa paljon yhteiskunnallisia ongelmia: edelleen meillä pääsee etenemään urapolulla ”tuntemalla oikean tyypin”. Virkoihin nimitetään henkilöitä, joille ”ollaan velkaa” vuosia sitten tehdystä palveluksesta. Tietyt asiat hoituvat noudattamalla totuttuja, virallisiin ohjeisiin kirjaamattomia sääntöjä, sillä ”aina ennenkin täällä on toimittu näin”. Oikeassa kahvipöydässä, metsästysporukassa tai muussa verkostossa istuvalle aukenee ovia, jotka muille pysyvät visusti suljettuina.
Muistan vielä elävästi 15 vuotta sitten Kauppakorkeakoulun käytävillä hoetun mantran: täytyy olla suhteita. Täytyy tuntea oikeat ihmiset. Monelle ensimmäinen työpaikka toden totta aukesikin iskän suhteiden avulla (ja kyllä, myös minun ensimmäinen kesätyö oli äitini yrityksessä).
Älä käsitä väärin, verkostot ovat äärimmäisen tärkeä osa suomalaista liike-elämää. Verkostojen varjopuoliin kuuluu kuitenkin se, että jossain vaiheessa helposti mielessämme saattaa hämärtyä raja sille, milloin terve verkosto muuttuu epäterveeksi. Verkoston etuja nauttivan on helppo rationalisoida itselleen toiminnan oikeellisuus. Kyse on kuitenkin korruptiosta, silloin kun verkoston keskuudessa tehty päätös johtaa tilanteeseen, jossa kilpailu häiriintyy: tehtäviin ei valikoidu parasta henkilöä. Yhteistyökumppaniksi ei valikoidu parasta toimijaa. Laatu, tehokkuus ja työhyvinvointi kärsivät. Henkilökohtainen hyöty ja etu kohdistuu pienelle piirille. Toiminta ei ole avointa, eikä siitä todellakaan halua lukea Hesarin etusivulta.
Ovatko äidit kärsijöitä hyvä veli -verkostoissa?
Ovatko naiset ja äidit ensisijaisia kärsijöitä suomalaisessa korruptiossa? Historiallisesti katsottuna varmasti voisimme löytää perusteet väittää näin. Itse en kuitenkaan lähesty ongelmaa nais/mies -näkökulmalla, sillä ongelma ei ratkea ottamalla äitejä mukaan verkostoihin. Sen sijaan töitä on tehtävä epäterveiden verkostojen kitkemiseksi riippumatta siitä, kenestä verkostot muodostuvat. Tarvitaan avoimuutta, läpinäkyvyyttä sekä vanhojen käytäntöjen, uskomusten ja asenteiden kyseenalaistamista. Vain nostamalla epäkohtia esiin avoimesti ja luomalla läpinäkyvämpää päätöksentekoa voimme pelastaa Suomen korruptiolta ja edistää suomalaisen työelämän eettisyyttä, tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta.
Hei, haluatko kantaa oman kortesi kekoon suomalaisen työelämän eettisyyden edistämisessä? Voit tehdä sen vastaamalla meneillään olevaan Ethics@work Nordics -kyselyyn ja jakamalla kyselyä myös kollegoillesi! Kyselyn avulla kerätään suomalaisten työntekijöiden kokemuksia työelämän eettisyydestä. Voit seurata kyselyn etenemistä myös Twitterissä.
Kirjoittaja: Mibiläinen Niina Ratsula, joka viime keväänä irtisanoutui pestistään Kemiran globaalin Ethics & Compliance -toiminnon johtajana ja perusti yrityksen, Code of Conduct Companyn, tavoitteenaan edistää työelämän eettisyyttä ja hyvää hallintoa Suomessa. Yrittäjyyden ohella Niina viimeistelee aiheesta väitöskirjaa sekä kirjoittaa parhaillaan neljättä tietokirjaansa, joka kantaa työnimeä ”Oikein toimimisen kulttuuri”.
