Mentoroinnistako apua urajumeihin?

Koetko, että tekemäsi työ ei enää tarjoa riittävästi haasteita ja kaipaat muutosta? Ehkäpä olet jatkokouluttautunut ja opiskelun myötä olet saanut uusia ajatuksia siitä, mihin suuntaan haluat lähteä uraasi edistämään. Tai kenties salaa haaveilet täysin toiselle alalle hyppäämisestä, mutta epävarmuus onnistumisesta kalvaa mieltäsi. Eipä hätää, sinun ei tarvitse pohtia näitä asioita yksin. Voit hankkia itsellesi mentorin. Tai rupea itse mentoriksi ja jaa kokemuksiasi muille. Mentorointia järjestävät erilaiset organisaatiot. Tai sitten voit itse hankkia itsellesi mentorointiparin. Olen itse toiminut mentorina ja koen, että mentoroinnin tarjoamista hyödyistä tulisi keskustella nykyhetkeä enemmän.

Mentorin ja aktorin työnjako

Mentorointi pohjautuu yhteistyölle, joka rakentuu mentorin ja aktorin välisestä dialogista. Mentori on henkilö, joka omalla kokemuksellaan tai osaamisellaan tukee ja neuvoo aktoria päämääränsä saavuttamisessa tai tavoitteen suunnitelmallisessa edistämisessä. Mentori voi toimia tsemppaajana, neuvonantajana tai tukijana. Hän keskittyy aktorin kertomaan ja kommentoi mietteitä, mutta voi ehdottaa myös toisenlaisia näkökulmia ja lähestymistapoja aiheeseen. Aktori on henkilö, joka haluaa mentoroinnin aikana edistyä omassa tavoitteessaan. Kyseessä voi olla ammatilliseen kehittymiseen liittyviä pohdintoja, oman osaamisen sanoittamisen harjoittelua tai uusien urapolkujen puntarointia. Vaikka aktorin pyrkimykset ja tavoitteet määrittävätkin mentoroinnin suuntaviivat, on mahdollista, että myös mentorin tiedot ja perehtyneisyys kehittyvät yhteistyön edetessä. Molemmat ovat tasa-arvoisessa asemassa, mutta lähestymistapa aiheeseen on kummallakin erilainen.  Avoin keskustelu ja arvostus ovat avaintekijöitä mentorointisuhteen onnistumisessa.

Mentorointisopimus ja työvaiheet

Mentorointi kestää aina tietyn ajanjakson. Ajanjakson sisällä mentorointipari voi sopia milloin ja miten usein tapaamiset pidetään ja missä ne järjestetään. Kun mentori ja aktori tapaavat toisensa ensimmäistä kertaa, tulee selvittää mitkä ovat aktorin tavoitteet mentoroinnille ja millaisiin pohdintoihin hän apua tarvitsee. Samalla on hyvä keskustella tuleviin tapaamisiin liittyvistä aikatauluista, tapaamisten välillä edistettävistä tehtävistä tai keskustelun ulkopuolelle jätettävistä aiheista. Ensimmäisessä tapaamisessa voidaan myös laatia mentorointisopimus, joka toimii muistin tukena prosessin edetessä.

Ensimmäisen tapaamisen jälkeen siirrytään varsinaiseen työskentelyvaiheeseen. Jotta työskentely pysyy aikataulussa ja raamitettuna, voidaan jokaiselle tapaamiselle sopia aiheet, joita aktori edistää tapaamisten välillä. Toisaalta joillekin työpareille voi sopia paremmin aiheen päättäminen vasta tapaamisessa, jolloin keskustellaan viimeisimmästä ajankohtaisesta aiheesta. Paras mahdollinen vuoropuhelu syntyy silloin kun molemmat osallistuvat aktiivisesti keskusteluun. Kun mentorointi lähestyy loppuaan ja kaikki aloituspalaverissa sovitut tapaamiskerrat on käytetty, on aika tehdä yhteenveto prosessista. Onko etukäteen laaditut tavoitteet toteutuneet tai mitä olisi voinut tehdä toisella tavalla. Rakentavan palautteen merkitys on tärkeää.

Yhteistyön merkitys

Parhaimmillaan mentorointi on antoisa kokemus molemmille. Luottamuksen ja vuoropuhelun ilmapiiri luo aktorille mahdollisuuden testata uusia ajatuksia ja ideoita kokeneemman mentorin kanssa. Mentori toimii peilinä aktorin mietteille ja tuo näkökulmaa keskusteluun oman kokemuksensa ja osaamisensa kautta. Aktori voi keskusteluiden kautta saada tarvitsemansa vahvistuksen ja rohkeutta lähteä toteuttamaan seuraavaa urasiirtoa tai toisaalta realistisesti pohtia niitä haasteita ja pelkoja, joita haaveena oleva suunnitelma hänessä herättää. Mentorinkaan ei tarvitse poistua prosessista tyhjin käsin, vaan ainakin yhtä kokemusta rikkaampana. Ja uusia verkostoja kasvattaneena.

Aina mentorointi ei kuitenkaan suju niin kuin on etukäteen suunniteltu. Yhteistyö pohjautuu ennen kaikkea mentorin ja aktorin vuorovaikutukselle, eivätkä luonteenpiirteet tai vuorovaikutustyylit aina kohtaa. Toisaalta haasteena voi myös olla epäselvyys mentoroinnin tavoitteesta etenkin, jos sitä ei olla kommunikoitu riittävän yksityiskohtaisesti aloitustapaamisessa. Jos yhteistyö ei tunnu lähtevän käyntiin, tulee se sanoittaa toista osapuolta kunnioittaen ja keskustella tilanteesta mentorointia järjestävän tahon kanssa.

Mentorointi ei ole yksinpuhelua. Se ei tarjoa valmiita vastauksia kysymyksiin eikä ratkaisuja tulevaisuuden suunnitelmiin. Vaikka mentorointi olisi kokemuksena positiivinen, ei ole silti takuita, että työstettävä suunnitelma toteutuu. Mentorointi antaa kuitenkin aktorille tilaisuuden pysähtyä aiheen ympärille ja pohtia asiaa useista eri näkökulmista rauhallisessa ilmapiirissä. Kannattaa myös puntaroida, mikä olisi se pahin asia, joka tavoitteen edistämisessä voisi mennä pieleen ja miten siitä selvittäisiin. Kun varasuunnitelma epäonnistumisen varalle on tehty, olisiko sinulla nyt riittävästi rohkeutta suunnata katse tulevaisuuteen ja ottaa se haaveilemasi ensimmäinen askel kohti muutosta?

 Tämän blogikirjoituksen tiedot pohjautuvat LAB-ammattikorkeakoulun julkaisusarjaan, osa 36: Työuramentoroinnin materiaali – Työkaluja keskustelun tueksi aktorin ja mentorin käyttöön

 Blogikirjoittaja on Heidi Sjöblom, MiB-aktiivi ja Päijät-Hämeen paikallisvastaava.


Mothers in Business on järjestö äideille, jotka ovat kiinnostuneita urastaan. Meidän tavoitteenamme on perheystävällisempi ja tasa-arvoisempi työelämä sekä naisten työmarkkina-aseman parantaminen. Järjestämme vuosittain satoja tapahtumia, jotka kehittävät ammatillista osaamista ja lisäävät hyvinvointia. Yli neljän tuhannen MiB-äidin joukko takaa vertaistuen ja arvokkaiden verkostojen kasvamisen.

Liity jo tänään - rakkaudesta uraan ja perheeseen.