Olin juuri valmistunut yliopistosta, kun hartaasti odotettu lapsi ilmoitti olevansa tulossa. Äitiysloman jälkeen vastavalmistuneena oli kiire päästä takaisin työmarkkinoille, joten kun työpaikka napsahti kohdalle vähän yllättäen, en ollut vielä oikein edes ajatellut, miten lapsen päivähoito järjestyy. Enkä ainakaan ollut ottanut selvää kotikaupunkimme hoitopaikkatilanteesta. Voisikin sanoa, että tässä tapauksessa nimenomaan ei kannata tehdä niin kuin minä tein, vaan tehdä kuten kirjoitan…
Meillä kävi loppujen lopuksi tuuri, sillä muutamien sähköpostien ja soittojen jälkeen läheltä löytyi ihana pieni yksityinen päiväkoti, jossa lapsi viihtyikin aina esikouluikäiseksi saakka. Yksityinen päiväkoti osui perheemme valinnaksi sillä tosiaan aikataulu oli tiukka, mutta toisaalta myös siksi, että halusimme lapsemme pieneen ryhmään. Yksityisessä päiväkodissa kussakin ikäryhmässä oli alle 10 lasta eikä koko ryhmän lapsimäärä tainnut yltää edes neljäänkymmeneen.
Ruljanssia päivähoitoaika silti on. Kuka vie, kuka hakee, kumpi ehtii? Muistitko pakata kurahousut, jotka pitää muistaa päivän päätteeksi pestä, kuivattaa ja pakata uudelleen mukaan? Oliko perjantaina lelupäivä, jonka unohdit taas? Ruuhkassa istuva tuijottaa kelloa ja pelkää myöhästyvänsä päiväkotisopimuksessa olevasta noutoajasta. Kyllä. Tätä se juurikin on, lapsiperheen arki.
Päivähoidon eri muodot
Päivähoitoa miettivällä on Suomessa useita eri vaihtoehtoja: kunnallinen päiväkoti, yksityinen päiväkoti sekä perhepäivähoito.
Perhepäivähoito voi olla perinteistä eli lapset hoidetaan perhepäivähoitajan kotona. Tällöin lapsia saa yhdessä ryhmässä olla neljä alle kouluikäistä ja yksi eskari-ikäinen, joka on osa-aikahoidossa (hoitajan omat lapset lasketaan mukaan tähän lukuun). Hyvä puoli tässä on, että hoitaja tulee tutuksi ja lapset kasvavat läheisiksi.
Ryhmäperhepäivähoidossa yhden yksikön muodostaa 2-3 perhepäivähoitoryhmää, jotka toimivat yleensä kunnan varustamissa tiloissa. Lapsilla riittää kavereita ja virkkeitä on yleensä hyvin järjestetty. Kolmi-tai moniperhepäivähoidossa 2-4 perhettä muodostaa yksikön, jossa yksi hoitaja hoitaa lapsia vuoroviikoin kunkin perheen kotona. Hyvä puoli tässä tietenkin on se, että aina välillä koittaa se viikko, kun omaa lasta ei tarvitse viedä hoitoon. Tämä muoto kysyy kuitenkin hyviä suhteita muihin perheisiin sekä timanttisia yhteistyökykyjä.
Kunnallisessa päiväkodissa lapset ovat yleensä ikäperusteisissa pienryhmissä, joissa voi olla 12-24 lasta ja 3-4 hoitajaa. Kunnallista päivähoitopaikkaa, sekä päiväkotiin että perhepäivähoitoon, on haettava viimeistään 4 kuukautta ennen kuin paikka tarvitaan lapselle. Hoitopaikan voi saada 2 viikkoa ennen, jos vanhemmat saavat työpaikan tai opiskelupaikan. Jos toinen vanhemmista on kotona, oikeus päivähoitopaikkaan riippuu kunnasta.
Kunnallisessa päivähoidossa ”ongelmana” on se, että päivähoitopaikkaan ei välttämättä pääse vaikuttamaan. Perhe voi hakea paikkaa tietyistä päiväkodeista, mutta mikäli näistä ei paikkaa vapaudu, lapsi saakin paikan jostain aivan muualta. Jos koti on yhdellä puolella kaupunkia, hoitopaikka toisella puolella kaupunkia ja työpaikka kolmannella puolella kaupunkia, on arki yhtäkkiä täynnä ryntäilyä paikasta toiseen kello kaulassa.
Yksityistä päivähoitoa pidetään yleisesti kalliina, mutta tosiasiassa se ei välttämättä ole kunnallista hoitoa kalliimpaa, ainakaan paljon. Suosituimpiin päiväkoteihin saattaa olla huhujen mukaan jopa vuosien jono ja niihin pääsee yleensä syksyisin, kun yksi ryhmä siirtyy eskariin. Yksityiset päiväkodit voivat olla hyvin eritasoisia, mutta parhaimmillaan lapsi saa niissä hyvin virikkeitä koulutettujen hoitajien kanssa ja pienessä ryhmässä. Yksityisen päivähoidon maksuihin voi Kelalta hakea yksityisen hoidon tukea.
Suomessa ei ole vielä(kään) kovin yleistä palkata kotiin hoitaja lapselle, vaikka tähänkin hoitomuotoon voi hakea Kelalta yksityisen hoidon tukea. Moni todennäköisesti vierastaa ajatusta vieraasta ihmisestä kotona sillä aikaa kun on itse muualla.
Oikeus päivähoitoon eli varhaiskasvatukseen
Kunnat saivat oikeuden rajata subjektiivista oikeutta päivähoitoon 20 viikkotuntiin, mikäli lapsen vanhemmat eivät työskentele kokopäiväisesti, opiskele päätoimisesti tai toimi yrittäjinä. Kaikissa kaupungeissa ja kunnissa ei oikeutta ole lähdetty rajaamaan, mutta suurista kaupungeista esimerkiksi Oulu vetää tiukempaa linjaa ja käyttää oikeuden rajaamista.
Kun molemmat vanhemmat työskentelevät kokopäiväisesti tai opiskelevat, on lapsella oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen. Kunnan on tällöin osoitettava lapselle varhaiskasvatuspaikka määräajan kuluessa. Paikkaa on haettava vähintään 4 kuukautta ennen kuin se tarvitaan, hakemus itsessään on voimassa 6-12 kuukautta sen jättämisestä.
Yleensä syksy on otollisin aika hakea lapselle hoitopaikkaa. Hoitopaikkaa voi hakea vanhempainvapaan jälkeen, jolloin lapsi on noin 9 kuukauden ikäinen.
Päivähoidosta puhutaan varhaiskasvatuksena, sillä se on pedagogisesti suunniteltua, tavoitteellista opetusta, kasvatusta ja hoitoa.
Tärppejä päivähoitopaikkaa hakeville
Suurimmissa kaupungeissa päivähoitopaikkaa hakevan on hyvä varautua siihen, että hoitopaikka ei löydy toivotulta alueelta tai halutuista päiväkodeista. Hakemisen kanssa kannattaa siis olla ajoissa. Mikäli tarjottua paikkaa ei halua ottaa vastaan, on hakemisprosessi aloitettava alusta
Tässä koottuna muutama tärppi päivähoitopaikkaa miettivälle muutamien kaupunkien osalta:
Helsinki:
Hakeminen: Kaikkiin kunnallisiin päivähoitopaikkoihin haetaan sähköisellä hakemuksella, joka löytyy täältä .
Hakeminen edellyttää rekisteröitymisen sekä sähköisen tunnistautumisen palveluun. Hakemus on voimassa vuoden ja sen käsittelyaika on enintään 4 kuukautta, mutta hakija voi ilmoittaa, mikäli haluaa, että hakemuksen käsittely alkaa vasta myöhemmin.
Kielikylpy: Toisen kotimaisen kielikylpyyn voi hakea sinä vuonna, kun lapsi täyttää 4 vuotta. Hakeminen tapahtuu 31.3. mennessä ja päätöksen saa huhtikuun loppuun mennessä. Kieltä ei tarvitse osata kielikylpyyn haettaessa eikä sitä tarvitse käyttää päiväkodissa ennen kuin lapsi on siihen valmis.
Yö- ja viikonloppuhoitopaikka: Säännöllistä vuorotyötä tekevien tai opiskelevien vanhempien lapsille järjestetään tarpeen mukaan hoitopaikka myös ilta- ja yöaikaan sekä viikonloppuna. Säännölliseksi tarve katsotaan, mikäli varhaiskasvatuspaikka tarvitaan keskimäärin 5 päivänä kuukaudessa kolmen kuukauden jaksolla. Ilta- ja yöaikaan sekä viikonloppuna toimivat päiväkodit löydät täältä.
Turku:
Hakeminen: Kunnallista päivähoitopaikkaa haetaan sähköisellä hakemuksella, joka on jätettävä 4 kuukautta ennen varhaiskasvatuksen aloittamista. Lapselle on haettava neuvolasta todistus varhaiskasvatuspaikkaa varten. Paikkoihin kannattaa tutustua ennen hakemista, sillä hakemusta varten on mietittävä 3 vaihtoehtoista paikkaa sekä alue, jolta varhaiskasvatuspaikka halutaan. Hakemukseen pääset täältä.
Kuukausimaksu Turussa: enintään 289 euroa yhdestä lapsesta, toisesta lapsesta maksu on 50 % eli enintään 145 euroa ja perheen muiden lasten maksut ovat 20 % nuorimman lapsen maksusta. Laskurin löydät täältä.
Oulu
Hakeminen: Paikkaa haetaan sähköisellä hakemuksella 4 kuukautta ennen varhaiskasvatuksen aloittamista. Jos sähköinen hakemus ei luonnistu, voi tulostaa hakemuksen ja lähettää sen postilla. Hakemuksen löydät täältä.
Rajoitettu oikeus varhaiskasvatukseen: Oulussa oikeus varhaiskasvatukseen on rajoitettu 20 viikkotuntiin, mikäli perheen toinen vanhemmista on kotona. Mikäli lapsi on oikeutettu 20 viikkotuntiin, hoito voidaan järjestää siten että lapsi on hoidossa 4h viitenä päivänä viikossa, ma – ke yhteensä 20 h tai ke – pe yhteensä 20 h.
Avoin varhaiskasvatus: Oulu tarjoaa mahdollisuuden avoimeen varhaiskasvatukseen lapsille, joilla ei ole tarvetta kokopäiväiseen varhaiskasvatuspaikkaan. Lue lisää täältä.
Tampere
Hakeminen: Kuten muissakin kaupungeissa paikkaa on haettava 4 kuukautta ennen aloittamista sähköisellä tai tulostettavalla hakemuksella. Oman alueen päiväkoteja pääsee etsimään kartalta.
Päiväkotitarjonta: Tampereella on tällä hetkellä 82 päiväkotia, joissa tarjotaan paikkoja myös vuorotyössä käyvien lapsille yö- ja ilta-aikaan sekä viikonloppuisin. Saksankielistä varhaiskasvatusta tarjotaan Akonpuiston päiväkodissa ja ranskankielistä Amurin päiväkodissa. Ostopalveluna tarjotaan myös ruotsinkielistä varhaiskasvatusta ja englanniksi toimiva yksityisiä päiväkoteja on myös muutamia. Ruotsinkieliseen päiväkotiin voi hakea paikkaa samalla sähköisellä hakemuksellä kuin muihinkin päiväkoteihin.
Vaasa
Hakeminen: Päivähoitoon haetaan kuten muissakin kaupungeissa sähköisellä hakemuksella. Päiväkoti Punahilkka tarjoaa ilta-, yö- ja viikonloppuhoitoa.
Erilaisia päiväkotiryhmiä: Vaasassa päiväkotiryhmät voivat olla alle 3-vuotiaiden tai 3 – 6 -vuotiaiden ryhmiä tai sisarusryhmiä 1 – 6 -vuotiaille. Ne voivat olla myös mm. liikunta-, musiikki- tai luontokasvatuspainotteisia. Mahdollisuutena on myös ruotsinkielinen kielikylpypäivähoito tai englanninkielinen varhaiskasvatus.
Rovaniemi
Hakeminen: Elokuussa alkavan toimintavuoden paikat haetaan keskitetysti jo helmikuussa, mutta paikkaa voi hakea ympäri vuoden. Hakeminen onnistuu ensisijaisesti sähköisesti, mutta myös perinteisesti tulostetun hakemuksen kautta 4 kuukautta ennen paikan tarvetta.
Ympärivuorokautiset hoitopaikat: Rovaniemellä ympärivuorokautisia päivähoitopaikkoja tarjoaa Käpymetsän päiväkoti. Viikonloppu- ja iltahoitoa tarjoavat Poropolun ja Etelärinteen päiväkodit. Iltahoitoa tarjotaan Muurolan päiväkodissa.
Imatra
Hakeminen: Haetaan 4 kuukautta ennen paikan tarvetta sähköisellä hakemuksella. Ennen varhaiskasvatuksen aloittamista vanhempien kanssa käydään keskustelu, jonka pohjana toimii kyselylomake.
Aamu-, ilta-, yö- ja viikonloppuhoito: Näitä tarjotaan kahdessa päiväkodissa Vuoksenniskan ja Mikonpuiston päiväkodeissa.
Teksti: Laura Kyllönen, tuore aktiivi ja Mibin Viestintä- ja markkinointitiimissä Sisältötiimin vetäjä, työskentelee rahoitusalalla sisällöntuottajana.
Kuva: Jelleke Vanooteghem on Unsplash
