MiBin edunvalvonnan ohjelmapäällikkö ja perhevapaatyöryhmän vetäjä Kristiina Paavola selvittää, miten MiB päätyi esittämään tasa-arvoon perustuvaa perhevapaamallia 9+9.
Syyskuussa 2017 MiB ry:n sähköpostiin kilahti yllättäen viesti Sosiaali- ja terveysministeriöstä. MiB kutsuttiin mukaan kertomaan oma kantansa koskien ministeriön työn alla olevaa perhevapaauudistusta. Myönnettäköön, olihan tätä kuulluksi tulemista lobattukin yhdistyksen edunvalvontatiimistä. MiBin edunvalvontaohjelman yksi kulmakivi on perhevapaajärjestelmän uudistaminen. Näin oli itsestään selvää, että halusimme tarttua tähän kutsuun.
Voimakas viesti tasa-arvoisemman järjestelmän puolesta
MiB kokosi nopealla aikataululla työryhmän miettimään kantaa uudistukseen. Perhevapaatyöryhmään oli tärkeää saada monipuolinen edustus ja siksi haimme jäsenet avoimen kutsun kautta. Työryhmä päätyi ehdottamaan uudistuksen pohjaksi omaa MiBin mallia. Rakensimme koko mallin yhden nimittäjän pohjalle. Se nimittäjä on tasa-arvo. Olimme myös aiemmin MiBin nimissä ottaneet kantaa perhevapaiden rohkeaan uudistamiseen, joten haimme rohkeutta itsekin. Päädyimme ratkaisuun, jossa uudistuksen kanta tulee olla alleviivattu, jotta varsinainen viesti tulee ymmärretyksi ja huomatuksi. Päädyimme työryhmässä yksituumaisesti rakentamaan sellaista mallia, joka perustuu perhevapaiden täydelliseen jakamiseen 9+9 -mallin mukaisesti. Hyväksytimme ehdotuksen hallituksella, ennen kuin jatkoimme työskentelyä rakentaaksemme koko esityksen perusteluineen ja laskelmineen.
Viestimme on siis ennen kaikkea voimakas. Päällimmäisenä siitä kannattaa lukea kuitenkin tasa-arvoisemman ja joustavamman järjestelmän tarve. Kävimme huolella läpi yhdistyksen hyväksymän MiBin edunvalvontaohjelman sekä siihen sisältyvät vaikuttamistyön toimenpide-ehdotukset. Samoin otimme huomioon juuri toteutetun jäsenkyselyn tulokset, jossa oli erikseen kysytty perhevapaiden uudistamista koskevia mielipiteitä. Lisäksi kaivoimme esiin MiBin perhevapaita koskevat julkilausumat, kannanotot ja muut yhdistyksen virallista näkemystä koskevat dokumentit. Totesimme, että näiden kautta yhdistyksen ääni tasa-arvoiseen perhevapaajärjestelmään tuli selkeästi ja yksiselitteisesti esille. Laadimme näiden tietojen pohjalta ja niiden antamalla mandaatilla MiB ry:n perhevapaamallin esityksen kattavine laskelmineen ja yksityiskohtineen. On huomattava, että ministeriö oli antanut tiukat raamit ja reunaehdot, jotka ovat herättäneet hämmennystä, mutta jotka tuli huomioida esityksessä.
Miksi näin voimakas tasa-arvon viesti?
Lähdimme siitä, että perhevastuiden jakaminen on keskeisin keino saavuttaa tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa ja mahdollisuuksien tasa-arvoa. On lapsen, isän ja äidin etu, että perhevapaat jakautuvat tasaisemmin. Työelämän ja hoivan osallisuus ja vastuut kertautuvat vaikutuksissaan muille elämänalueille. Perhevapaat ja kotihoidontuki nykymuodossaan ovat keskeinen epäsymmetriaa ylläpitävä järjestelmä yhteiskunnassa. Työelämän tasa-arvoa on mahdoton tavoitella ilman yhtäläistä vastuuta hoivasta. Suomi on myös jäänyt pahasti tasa-arvossa jälkeen muista pohjoismaista, vaikka tasa-arvo onkin asetettu tavoitteeksi kaikessa poliittisessa päätöksenteossa. Ja mikä tärkeintä, syyskuisessa jäsenkyselyssä perhevapaiden tasaisempi jakaminen oli tavoite, joka nähtiin uudistuksessa kaikkein keskeisimmäksi. Tämä viimekädessä sitoi perhevapaatyöryhmän linjausta ja nosti sen myös viestin ytimeksi.
Tavoitteena myös joustavampi järjestelmä
Perhevapaiden tasaisemman jakamisen ohella otimme kantaa myös järjestelmän joustavoittamiseen. Edellytämme, että perhevapaan päiviä voi pitää joustavammin yksittäisinä päivinä ja myös osa-aikaisesti. Myös etuuden tasot tulee olla yhdenmukaiset molemmille vanhemmille. Ansiosidonnaiset perhevapaat päättyvät mallissamme (9kk + 9kk) lapsen ollessa noin 18 kk ikäinen. Mibin mallissa äidillä on erikseen synnytysvapaa. Vertailun vuoksi, nykyjärjestelmässä ansiosidonnaiset etuudet päätyvät lapsen ollessa 11,5 kk. MiBin mallissa ansiosidonnaisen etuusjakson pituus on sama, kun on tällä hetkellä keskimääräinen aika hoitaa lasta kotona. Hoitovapaa-oikeus lapsen kolmivuotispäivään säilyy. Tämä järjestely tarkoittaa samalla myös sitä, että painotuksenamme on, että varhaiskasvatuksessa tulee panostaa erityisesti alle 3-vuotiaiden lasten hoitoon pienien ryhmien ja turvallisen hoitoympäristön keinoin. Samoin ehdotukseemme kytkeytyy vaatimus työpaikkojen perheystävällisyyden ohjeistamista ja toteuttamisesta tasa-arvo-ohjelmissa.
Työelämän ja vanhemmuuden tasa-arvon lisääminen keskiössä
Monelle on tuttu THL:n 10 vuotta sitten lanseerama 6+6+6 malli. MiBin malli perustuu THL:n malliin, mutta meillä yhteinen vapaa on jo jaettu, mikä on myös 6+6+6 mallin lopullinen tavoite. Hyppäsimme vain tämän vaiheen yli! Miksi päädyimme näin? Totesimme, että perhevapaiden taustalla on vallitsevia arvoja ja asenteita, jotka sekä ohjaavat että muokkaavat päätöksentekoa. Tästä syystä halusimme nimenomaan tuoda vaikuttavuuteen voimakkaan sisällön. Olisi myös ollut vaikeaa esittää tasa-arvoon pohjautuvaa viestiä, jos esityksemme ei olisikaan noudattanut tätä.
Työelämän ja vanhemmuuden tasa-arvon lisääminen oli siten keskeistä. Kumpikaan vanhemmista ei tule olla toissijainen suhteessa lapseen. Ymmärrämme, että perhevapaat ovat poikkeuksellisen sensitiivinen aihe, josta on monenlaisia näkemyksiä. Ja näin on varmasti myös jäsenkunnassamme. On kuitenkin mahdotonta tuottaa mitään mallia tai linjausta, joka vastaisi yksimielisesti 3000 äidin kantaa. Valitsimme tämän viestin, koska tasa-arvo on MiBille tärkeä tavoite emmekä näe mitään syytä, mikä estäisi jakamasta oikeuksia todella tasan. Yhtäaikaisesti toteutetut työelämän perheystävällisyyden käytännöt sekä panostus pienten lasten hoivan laatuun, tulee kuitenkin pitää päätöksenteossa koko ajan rinnalla.
Kristiina Paavola, YTM työpolitiikan väitöskirjatutkija
Mib ry Edunvalvonnan ohjelmapäällikkö ja perhevapaatyöryhmän vetäjä
MiBin 26.9.2017 Smolnassa käyttämä puheenvuoro http://videonet.fi/web/stm/20170926/
Lisätiedot edunvalvonta(at)mib.fi ja paavola.kristiina(at)gmail.com