”Miten sinä selvisit meidän kanssa, kun nämä minun ovat sellaisia riiviöitä?” kyselee tytär omaa jaksamistaan tuskaillessaan. Lapset ovat kahden ja puolen vuoden sekä kuuden kuukauden ikäiset.
Tätä tekstiä kirjoittaessani nuorempi lapsenlapsistani potkiskelee sängyssä ja haluaakin nousta ylös, vaikka oletusarvona olivat pitkät unet. ”Ööh, ööh”, sängystä kuuluu. Ääntely kovenee itkuksi. Otan nopeasti vauvan syliin ja siirryn tietokoneen ääreen kirjoittamaan, ennen kuin isoveli kuulee itkun ja herää kesken omia päiväuniaan.
Arvostan meidän naisten kykyä hallita lapsiperhearkea, ja selviytyä tästä jatkuvasta muutosten tilasta. Ihailen ajattelumme nopeutta, toimintasuunnitelmien muuttamisen kykyä ja päätöksenteon luontevuutta. Meillä on sitkeyttä ja jotain ikiaikaista, alkukantaista luottamusta siihen, että selviämme mistä vain.
Äiti saa jo ”lastensa maidon” välityksellä taidot, joihin työyhteisöissä ihmisiä koulutetaan kalliisti. Näihin lukeutuvat esimerkiksi itsensä kehittämisen aakkoset, kyky sietää epävarmuutta sekä toistuvaa epäonnistumista eli takapakkia. Äiti psykologisena olentona ymmärtää, että tämä on osa elämää: otetaan ensin yksi askel eteen, ja jälleen kaksi taaksepäin. Äiti osaa jalostaa itseään antamalla kiitosta itselleen hienosta selviytymisestä sekä kiitosta myös muille asiaan myötävaikuttaneille osapuolille.
Äitien voimavarat ja taidot kantavat eri elämänalueisiin. Olemme valmiita ja taitavia ymmärtämään muita ja venyttämään pinnaa, auttamaan ja jaksamaan melkein missä asiassa vain. Jokaisen työhön palaavan äidin tulisikin saada ylimääräinen bonus näistä kotona hankituista taidoista.
Ratkaisukeskeinen lähestymistapa arjenhallintaan
Minun selviytymisfilosofiaani kuuluu seuraava positiivinen ajatusmalli: ”Niin kuin päiväsi, niin olkoon voimasi. Jos on huono päivä, saat voimia päivästä selviytymiseen”. Jos ihminen lähtee liikkeelle negatiivisella asenteella, ajatellen esimerkiksi: ”Voi kun on kurja aloitus päivälle, mitähän tästä tulee?”, hän puhuu jo ennakoivasti vaikeuksia itselleen. Tällaisia voimankeräystapoja on melkein yhtä monta kuin meitäkin. Tausta-ajatuksena on aloittaa päivä tankkaamalla itselleen sopivaa tunneravintoa. Siihen ei tarvitse paljon aikaa. Kahvikupistakin voi aloittaa.
Einola, puutarha
Miten opin luopumaan murehtimisesta ja huonoista tavoista? Ratkaisukeskeisen psykologian keino on muuttaa kielteinen asia taidoksi, joka pitäisi saavuttaa. Ei puhuta ongelmasta, vaan tavoitteesta. Esimerkiksi kynsien pureskelu on ärsyttävä tapa, jonka seurauksena sormenpäät ovat hirveän näköiset. Se pitäisi vain lopettaa, mutta vaikka ihminen on yrittänyt monta kertaa, se ei auta. Mikä on se kyky, jota tarvitaan onnistumiseen? Se on kyky pitää huolta kynsistään.
Joskus auttaa ajatusten tyhjentäminen. Oma tekniikkani on ”Nupit kaakkoon” -menetelmä. Silloin tulee tunne, että nyt pitää tehdä, mitä haluaa – jotain nopeaa ja rajua. Saatan esimerkiksi vain istua autoon ja lähteä ajamaan. Käännän radion volyymin niin isolle kuin korvani sietävät ja ajan laulaen mukana, taputellen rytmiä ohjauspyörää puristaen.
”Niin kuin päiväsi, niin olkoon voimasi. Jos on huono päivä, saat voimia päivästä selviytymiseen”
Näin miettii nelinkertainen isoäiti, Grandma in Business, Tarja. Olen myös ratkaisukeskeisen psykoterapian opiskelija. Tiistaina 5.6.2018 tarjosin mibiläisille arjen ja oman jaksamisen hallintaa käsittelevän voimaantumistyöpajan ratkaisukeskeisen psykologian viitekehyksessä. MiB Morning club -tilaisuus järjestettiin Espoossa.
Nykyisten opintojen lisäksi minulla on myös kasvatustieteiden maisterin tutkinto sekä kokemusta laitosjohtajana ja erilaisissa opetustehtävissä. Minulla on myös takanani kahdeksan vuoden expat-oleskelu Tanskassa. Suuri rakkauteni ovat kukat ja kauneus, käsillä tekeminen ja juhlien järjestäminen.
Kirjoittaja: Tarja Saarela-Sormunen
Tarja Saarela-Sormunen tarjoaa terapiaa Einolassa.
FB: Psykoterapeuttista keskustelua
FB: Visit Einola
