Helena, 37v., on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri, ja tehnyt työkseen taloushallinnon tehtäviä. Perheeseen kuuluu mies ja kaksi pientä poikaa. Äitiyslomansa aikana hän mietti, onko työ sellaista, jota haluaisi tehdä loppuelämänsä ajan. Helena löysi ravitsemustieteiden opinnot, ja sittemmin pääsi opiskelemaan terveydenhoitajaksi Laureaan – kouluterveydenhuolto tähtäimenään. Tässä artikkelissa Helena jakaa omat hyvinvointivinkkinsä kanssaäideille.
Vitamiinien saanti
Helenan perheessä on aina syöty D-vitamiinia, jonka suositusannos on 10µg (mikrogrammaa). D-vitamiinia voi ottaa suuremmankin annoksen, mutta tällöin olisi hyvä käydä mittauttamassa arvot verikokeella. Mittaus olisi ajoitettavaa kevääseen, jolloin voidaan nähdä, oliko annostus pimeän aikaan kohdillaan. D-vitamiini vaikuttaa suotuisasti luustoon, vastustuskykyyn, kroonisiin sairauksiin ja mielialaan.
Muita vitamiineja Helena suosittelee ottamaan tarpeen mukaan, jos lapsen ruokavalio on yksipuolinen tai lapsi kärsii allergioista. Hän suosittelee käyttämään vitamiineja kausiluonteisesti (erityisesti talviaikaan). Kalsiumin saanti on myös tärkeää, sillä lasten luut kasvavat kovaa vauhtia. Maitoa tulisi nauttia päivittäin 4-6 desilitraa ja muutama viipale juustoa. Maitotuotteiden tulisi olla vähärasvaisia, sillä suurin osa maidon rasvasta on kovaa rasvaa. Mikäli maito korvataan kasvipohjaisilla juomilla, tulee tarkastaa, että kalsiumin, D-vitamiinin ja jodin saanti on vastaavalla tasolla kuin maitotuotteita käytettäessä.
Helenan perheessä on otettu myös maitohappobakteerivalmisteita suoliston hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Niistä on välillä hyvä pitää taukoa. Tutkimustulokset maitohappobakteerien osalta ovat hieman ristiriitaisia ja nykyään ei esimerkiksi enää antibioottikuurin aikana suositella valmisteen samanaikaista nauttimista. Tilalle on tullut diarreaa ehkäisevä Precosa. Helenan perheessä ei ole juuri koskaan sairastettu vatsatauteja, lieneekö yksi syy maitohappobakteereissa.
Hygienia
Helena kehottaa tarkkuuteen päiväkodin valinnassa. Päiväkodilla on oltava hyvät ja näkyvillä olevat ohjeet hygienian ylläpitämiseksi. Kädet pitäisi pestä heti päiväkotiin tullessaan, sillä jos muut perheenjäsenet sairastavat, kulkeutuu bakteereita herkästi käsissä. Hoitaja voisi myös aamulla muistuttaa tulokkaita käsihygieniasta. Jotta hyvä hygieniataso säilyisi, kaikkien pitäisi noudattaa päiväkodin ohjeistusta – vaikka kuinka aamulla olisi kiire. Ruokapöytään ja kotiin tullessaan täytyy aina pestä kädet.
Kynnet on hyvä leikata lyhyiksi, sillä bakteerit pesiytyvät kynsien alle. Käsidesiä voi käyttää ekstravarmistuksena tarpeen mukaan. On tärkeää opettaa lapset yskimään ja aivastamaan hihaan eikä kämmeneen, jotteivat bakteerit leviä kämmenistä pintoihin. Kun sairaus on kohdannut lasta, on levättävä kotona riittävän kauan. Levännyt elimistö jaksaa taistella paremmin seuraavia tauteja vastaan.
Nuhakuumeen iskiessä ovat lääkkeettömät keinot myös mainioita! Suolatippojen ja NenäFriidan käyttö desinfioi ja putsaa lapsen nenän, kun lapsi ei vielä osaa niistää. Jos nuhaa ei hoida, voivat bakteerit levitä korviin tai keuhkoihin. Höyryhengitystä kattilasta kannattaa kokeilla turvallisessa ympäristössä tai laskea lämmintä vettä kylpyhuoneeseen. Höyryhengittämistarkoitukseen on myös olemassa höyrystimiä.
Sairastelukierteen jatkuessa on mentävä tutulle lääkärille, jota muistutetaan lapsen tilanteesta. Jos jokin asia askarruttaa, myös neuvolan terveydenhoitaja voi olla avuksi. Internetistä ei kannata lukea keskustelupalstoja, sillä ei ikinä tiedä kuka on kirjoituksen takana.
Uni
Uni on tärkeä vastustuskyvyn kannalta. Nukkuminen voi olla haastavaa, jos perheessä on pieni vauva. Kaikkien kannalta olisi ratkaisevaa saattaa unirytmi hyväksi. Vanhemmat voisivat myös vuorotella lapsen nukutuksessa, jotta saisivat kunnolliset yöunet. Kun nukkuu huonosti, myös makeanhimo iskee, mikä vaikuttaa osaltaan painonhallintaan. Laihdutusyritykset voivat olla turhia, jos uni ei ole kunnossa. Unesta ei pitäisi tinkiä ja lähteä treenaamaan. Myös töiden tekeminen iltaisin, kun lapsi on saatu nukkumaan, voi olla huonoksi unille ja palautumiselle. Unta kannattaa priorisoida!
Ravitsemus
Ravitsemuksesta ensimmäinen asia on säännöllinen ruokarytmi, muistuttaa Helena. Aina se ei ole mahdollista, mutta siihen kannattaa pyrkiä. Jos töiden vuoksi ei ehdi heti syödä päivällistä, lapselle voi antaa kasviksia välipalaksi ja ajoittaa päivällinen myöhempään. Myös rytmin noudattaminen viikonloppuna on tarpeen.
Kauppareissut pitää suunnitella etukäteen, jotta kaupasta ei osta nopeasti jotakin epäterveellistä. Välillä voi myös oikaista ja käyttää esimerkiksi pakastevihanneksia. Vihannesten keittäminen vähentää vitamiineja, joten höyrystäminen on parempi vaihtoehto. Vihannekset on valmistettava juuri oikean ajan, jotta vitamiinit eivät tuhoudu kuumennettaessa.
Osta aina satokausivihanneksia kun mahdollista, jolloin saat ateriointiin luonnollista vaihtelua. Nykyään kaupoissa on myös valmiiksi pisteitä, joissa on kauden tuotteita. Puolet lautasesta on oltava kasviksia, yksineljäsosa proteiininlähdettä ja yksineljäsosa energianlähdettä. Pienten lasten kohdalla ruoan on oltava selkeää, jolloin lapsi pystyy havainnoimaan ja maistelemaan lautasella olevaa ruokaa. Kaikesta ei tarvitse tykätä, mutta kaikkea pitäisi maistaa.
Erikoisemman makuiset ruoat täytyy maistella useamman kerran – ihan niin kuin aikuistenkin. Mikäli aikuisilla on ruokarajoitteita, on nämä pidettävä omana tietonaan, jotta lapset olisivat avoimia maisteluun. Syöminen on mukavaa yhdessäoloa eikä rangaistushetki!
Helena ei suosittele hedelmiä iltapalaksi, sillä hedelmissä on paljon sokeria ja nestettä. Marjoja on hyvä syödä aamuin illoin. Esimerkiksi mansikassa on kuitenkin runsaasti nestettä, mikä voi lisätä yökastelua. Helena ei ole itse karkkipäivän kannalla, sillä isommat lapset saattavat syödä karkkia todella paljon. Mieluummin syödään pieni jälkiruokaherkku heti aterioinnin yhteydessä, jolloin makeiset eivät nostata verensokeria erikseen. Ruoan jälkeen on hyvä nauttia ksylitolipastilli tai purkka.
Asenne
Jos äiti ei jaksa – kukaan ei jaksa perheessä. Muistetaan pitää huolta omista voimavaroista. On uskallettava pyytää apua, sillä kaikesta ei tarvitse selviytyä yksin. Omaan aikaan on panostettava. Helena kuitenkin muistuttaa, että pienilapsiaika on hetkellistä. Koulussa lapset sairastelevat vähemmän, ja ovat jo muutenkin itsenäisempiä ja tapaavat omia ystäviään. Muutoksen huomaa vasta silloin, kun lapset ovat jo kasvaneet. Perheiden on aikaansaatava rentous arkeen ja vapaa-aikaan, koska töissä suoriudutaan. Äiti, älä ota itsellesi paineita, jos joku toinen äiti suoriutuu Instagram-kuvien perusteella täydellisesti. Tee niitä asioita, jotka ovat parhaita juuri perheellesi!
Helena Muuri on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri ja tehnyt työkseen taloushallinnon tehtäviä. Perheeseen kuuluu mies ja kaksi pientä poikaa.
Teksti: Olessia Manner, MiBin markkinointi- ja viestintätiimin sisällöntuottaja sekä Fennovoima Oy:n lakimies
