Vastuullisesta sijoittamisesta puhutaan nykyisin ilahduttavan paljon. Tampereella toukokuussa pidetyn MiB:n tilaisuuden osallistujien innokkuudesta päätellen aihe kiinnostaa myös äitejä. Moni kuitenkin jättää sijoittamatta, sillä sijoittaminen – saati vastuullinen sijoittaminen – kuulostaa jo lähtökohtaisesti turhan vaikealta. Lisäksi vastuullisen sijoittamisen ohjeet ja periaatteet on laadittu työkseen suurien sijoitussalkkujen kanssa operoiville, joilta onnistuvat laajat ESG-analyysit ja aktiivinen omistajuus. Miten piensijoittaja ja molemmat kädet varattuina operoiva äiti sitten voi sijoittaa rahansa vastuullisesti?
Aloita karsimalla pahikset ulos
Poissulkeminen tarkoittaa piensijoittajan kielellä sellaisten sijoituskohteiden (eli yritysten tai rahastojen) tunnistamista, jotka pitävät ihmisiä ja luontoa pilkkanaan, pistävät haisemaan, piilottavat rahat kookossaarille ja jättävät jälkeensä pahan mielen ja kuolleet kalat. Näihin yrityksiin ei vastuullinen sijoittaja rahojaan halua laittaa. Ei, vaikka tuotto-odotukset olisivatkin poskettomia.
Perinteisesti poissuljettuja toimialoja ovat tupakka, aseet, uhkapelaaminen ja hiilenpolttoon perustuva energiantuotanto sekä yhtiöt, jotka rikkovat kansainvälisiä hyvän käytöksen normeja esimerkiksi polkemalla ihmisoikeuksia. Piensijoittaja voikin hyödyntää ammattilaisten laatimia mustia listoja, joihin päätyneet firmat ovat analyysien mukaan vastuuttomia sijoituskohteita. Esimerkiksi maailman suurimman salkun kanssa operoivan Norjan öljyrahaston musta lista löytyy täältä ja OP:n poissulkemat firmat täältä.
Poissulkeminen ei varsinaisesti ole vielä sijoittamista, mutta piensijoittajalle se on yllättävän voimaannuttava työkalu. Tietoinen valinta: tuohon firmaan en sijoita antaa tunteen tilanteen hallinnasta. Ettei rahojaan ole työntämässä ainakaan kaikkein vastuuttomimpiin vaihtoehtoihin. Mielummin johonkin muualle.
Sijoita yhtiöihin, joiden avulla me selvitään tästä
Jos poissulkeminen on ensimmäinen askel, seuraava on suosiminen, joka tarkoittaa piensijoittajan maailmassa niiden sijoituskohteiden valintaa, joiden toiminnan soisi jatkuvan. Yrityksiä, jotka hoitavat hommansa asiallisesti, ihmisiä ja luontoa kunnioittaen – mielummin etukäteen varoen kuin myöhemmin pahoitellen. Nämä yritykset kenties jopa ratkovat ihmiskunnan ja ympäristön ongelmia, pienentävät haittoja ja aikaansaavat toivottuja asioita. Tuotto-odotuksetkin saattavat olla varsin kohtuullisia, sillä vastuullisesti toimivissa yrityksissä yllättävät, veneen keikauttavat riskit ovat usein suht hyvin hallinnassa.
Helpoin valinta piensijoittajalle ovat vastuulliset rahastot, joita lähes jokainen suomalainen pankki tarjoaa tätä nykyä. Kannattaa kuitenkin huomioida rahastojen hallinnointikulut, sillä vastuullisuudestakaan ei kannata maksaa ylihintaa. Toisaalta aktiivisesti hoidetut rahastot (joiden hallinnointikulut ovat korkeammat) ovat todennäköisesti aavistuksen vastuullisempia passiivisiin rahastoihin verrattuna. Aktiivisen rahaston hoitaja on tittelinsä mukaisesti aktiivinen ja seuraa rahaston sijoituskohteiden aikaansaannoksia, kenties myös pyrkii omistajana vaikuttamaan niiden toimintaan.
Lähes yhtä helppo valinta ovat vastuulliset ETF:t eli pörssissä, osakkeiden tapaan, ostettavissa olevat rahastot. ETF:iin sijoittaminen ei sinänsä ole sen vaikeampaa kuin muihinkaan rahastoihin, niiden löytäminen vain vaatii hieman enemmän vaivaa. Vastuullisten ETF:ien nimestä löytyy usein koodi SRI (socially responsible investing) tai ESG (environmental, social, governance), katsopa millainen ESG-tarjonta vaikkapa Blackrockilla on!
Ehkä hankalin rasti vastuulliselle piensijoittajalle on suoraan osakkeisiin sijoittaminen. Mistä ne vastuulliset firmat tunnistaa? Mikäli omat taidot ESG-analyysien tekoon arveluttavat, voi jälleen kerran hyödyntää ammattilaisten osaamista ja poimia rusinoita heidän pullistaan. Vastuullisina markkinoitujen rahastojen ja ETF:n kuvauksista löytyy tiedot niihin valikoiduista yrityksistä. Esimerkiksi:
Jos etsit ilmastonmuutoksen kannalta kestäviä firmoja, tutkaile pankkien ilmasto-rahastojen esitteistä, millaisia yrityksiä listoille on huolittu.
Jos haluat löytää vastuullisia sijoituskohteita Euroopasta, katso vaikkapa BlackRockin MSCI Europe ESG Screened ETF tai Dow Jonesin aivan äskettäin julkaisema S&P Europe 350 ESG -indeksi, joissa on lukuisa joukko eurooppalaisia firmoja, jotka on arvioitu ESG-kriteereillä kelvollisiksi.
Corporate Knights julkaissee vuosittain maailman 100 vastuullisinta firmaa.
Edellä mainittuihin indekseihin ja listoille päässeet yhtiöt on analysoitu ammattilaisten toimesta vastuullisuusvinkkelistä – ja mukaan on mahtunut myös ilahduttavan monta suomalaista yritystä. Jos nämä firmat täyttävät ammattilaisten vastuullisuuskriteerit, kenties ne myös sopivat myös vastuullisen piensijoittajan salkkuun? Tarkemmin mahdollisten sijoituskohteiden vastuullisuuteen voi perehtyä firmojen vastuullisuusraporttien avulla.
Sijoita firmoihin, joiden bisneslogiikan ymmärrät
On hyvä huomioida, että se mitä ylipäätään pidetään vastuullisena ei kuitenkaan ole kiveen hakattua. Se mikä tänään on maan tapa, voi 10 vuoden päästä olla varsin paheksuttua. Mutta jo nyt esille nousevat epäkohdat surkeista työoloista tai ympäristön pilaamisesta ovat melkoisia kolhuja yritysten maineelle. Ja nämä saattavat näkyä myös yhtiön tuloksessa ja osakkeiden arvossa.
Osakkeita ostaessa onkin oleellista ymmärtää firmojen bisneslogiikka. Onko se ylipäätään kestävällä pohjalla: missä yhtiö toimii ja mihin se voiton tavoittelu perustuu?
Esimerkiksi pikamuotiin erikoistuneet firmat toimivat logiikalla, jossa tuotetaan mahdollisimman halvalla, kyseenalaisissa oloissa markkinoille jatkuvasti uusia mallistoja, joiden käyttöikä on lyhyt, laatu naurettava ja kierrätysmahdollisuudet olemattomat. Onko tämä omien arvojen mukaista ja vastuullista – vai löytyisikö sijoituskohteita, jotka tekevät asiat toisin?
Vastuullinen piensijoittaminen perustuukin oikeastaan pohdintaan: millaisessa toiminnassa haluaa olla omistajana mukana. Omien arvojen mukainen sijoittaminen tuo mukanaan (toivottavasti muhkeiden tuottojen lisäksi) tietyn levollisuuden. Oma salkku kainalossa ei hävetä, ja yönsäkin saa nukkua hyvillä mielin. Eikun ostoksille!
Kirjoittaja Kaisa Kurittu on yrittäjä ja vastuullisuusviestinnän asiantuntija Ratkaisutoimisto Vinhassa. Kaisa haluaa lisätä keskustelua ja osaamista vastuullisesta piensijoittamisesta, jotta myös tulevilla sukupolvilla, mukaan lukien Kaisan 3-vuotias pikkupoika, on mahdollisuus nauttia tästä maailmasta.
Kuva: Emmi Virtanen
Kansikuva Pixabay
Liity jäseneksi urasuuntautuneiden äitien järjestöön!
Mothers in Business MiB ry on juuri sinulle oikea järjestö, jos haluat päästä mukaan yli 300 osaamista kehittävään tapahtumaan, seminaariin ja striimiin vuosittain yhdessä yli 4 000 uraäidin kanssa.
