Äitienpäivän alla teimme jäsenillemme kyselyn, jossa sai vastata kahteen kysymykseen; mikä on äitiydessä parasta ja mikä hauska muisto tulee mieleen omista lapsista. Vastaukset ovat olleet ihanan koskettavia ja myös herisyttävän hauskoja. Nyt haluamme jakaa teille näitä timantteja suorina lainauksina.
>Seurata lapsen kasvua omaksi persoonakseen. Rakastaa lastaan niin, että pakahtuu. Olla jollekin äiti.
>Pyyteetön rakkaus lapseen ja ilo hänen kasvamistaan seuratessa.
>Lasten nauru ja niiden hillitön huumorintaju. Se, että saan olla jollekin myös tärkeä.
>Nähdä oma lapsi onnellisena.
>Kun oma lapsi rutistaa tiukasti kaulasta, painaa posken vasten poskea ja sanoo olevansa äitin rakas tyttö.
>Se kun vielä uniset, lämpöiset mussukat pyytävät syliin aamulla ja se kun voi rauhassa halia porukalla.
>Saada olla osa upeiden ihmistaimien kasvua ja seurata, kuinka he oppivat päivittäin lisää maailmasta.
>Se kokonaisvaltainen ja ainutlaatuinen rakkaudentunne, jota en ole tuntenut ketään muuta kuin omaa lastani kohtaan.
>Olla mukana lapsen hyvissä ja huonoissa hetkissä.
>Lapset tietenkin. Ja toki isommassa mittakaavassa "sukupolvien ketju" ja se että itsestä jää jäljelle jotain tähän maailmaan.
>Lapsen kertomat huomiot elämän pienistä ja suurista asioista arjessa. Loputon ilo ja rakkaus, läsnäolo.
>Ääretön rakkaus. Vaikka olisi uhmisten kanssa tapeltu koko päivä, illalla menen kiitollisena nukkumaan, kiitollisena, että elämässäni on kaksi niin ihanaa pikkuihmistä.
>Loppumaton, rajaton rakkaus ja varmuus siitä, että lapseni eteen pystyn mihin vain.
>Se tunne. kun jo vähän isompi lapsi tulee lähelle, katsoo silmiin, suukottaa poskelle ja sanoo: "Äiti, olet maailman ihanin."
>Lapseni innostuu ihanan paljon pienistä arkisista asioista, mikä saa minutkin katsomaan niitä uudesta perspektiivistä.
>Ne huikeet pikkutyypit! Se, kun näet, kuinka ihana lapsi osaa olla toiselle, mielensä pahoittaneelle lapselle. Se, kun pieni vauvan ääni sanoo ensimmäisen kerran "äiti". Se, kun sisarukset pitävät riemuissaan yhdessä hauskaa. Se, kun lapsi kömpii syliin ja nukahtaa siihen. Se tunne, kun sydän meinaa pakahtua ja suupielet kääntyy väistämättä hymyyn, vaikka silmät taistelevat kyyneleitä vastaan.
>Ei joudu olemaan ikinä yksin.
>Pienten lasten kanssa saa nauraa päivittäin. Mieleen on jäänyt hyvin 4-vuotiaan lausahdus "Äidin tekemä ruoka on pahempaa kuin isin tekemä."
>Onnistumisen ilo. Parivuotiaana tyttärelläni oli onnistumisen yhteydessä tapana hihkaista " Minä osasin! Hyvä minä!" ja halata sitten äitiä ja isiä onnessaan. Osaisipa itsekin iloita pienistäkin onnistumisista yhtä täysin siemauksin. Sama tyttönen muisti aina myös kehua muita "Hyvä äiti, hienosti tehty!"
>Juuri eilen illalla jouduin töitteni puolesta tekemään kriisiviestintää ja kaikkien puheluiden jälkeen esikoinen hoilasi JVG:n versiota Antti Tuiskun kappaleesta "Oijoi elämä on julmaa, mun on pakko tsemppaa, että saisin fyrkkaa, oijoi elämä on julmaa." Kyllä siinä väkisinkin alkoi naurattamaan.
>”Milloin isi antaa sinulle niitä siemeniä mistä minäkin synnyin, että saisin siskon tai veljen?”
>Lapsi, jota ei ole enää imetetty vuoteen, alkoi hiljattain lauleskella "Missä on äidin tissi, missä on äidin tissi", kurkisti paidan alle ja jatkoi laulua "täällähän minä, täällähän minä"
>Oltiin katsomassa uutta asuntoa hieman yli 2-vuotiaan kanssa, joka on viime aikoina opetellut eri automerkkejä. Välittäjä tuli pihaan vastaan, jolloin lapsi totesi että sedällä on Audi, ja jatkoi että isilläkin on Audi, joka on aika likainen. Seuraava toteamus lapsen suusta olikin, että setä voisi pestä meidän Audin. Naurettiin yhdessä, että jos kaupat syntyy niin autonpesukin onnistuu!
>Lapseni (2 vuotta) toistelee usein fraaseja, jotka ovat hieman pateettisia käsillä olevaan tilanteeseen nähden. Esimerkiksi jos hanska tippuu lattialle, kuuluu pienestä suusta: "Kyllä me tästä selvitään!"
>Fiilisteli radiosta tullutta musiikkia silmät kiinni lattialla keinuen, yksi käsi ilmassa 1,5-vuotiaana.
>Lapseni kertoo minulle hellyydenpuuskissaan, että hän tykkää äidistä kaikin voimin.
>Aina saa nauraa, kun lapsi heittää ilmoille jonkun minun huolimattomasti aseteleman tokaisun ja kääntää sen minua vastaan. Se äly!
>Pojan kanssa pieru- ja kakkahuumori kukoistaa ja aina on hauskaa!
>Poika halusi heiluttaa äidin hyllyvää vatsaa, kun se on niin hauska ja pehmeä. Jälkikäteen kaikkia nauratti.
>”äiti, tippuuko ne vauvat siitä samasta reijästä ku kakka?”
>9-vuotias poikani meni sunnuntaina vaatekaapilleen ja huudahti: "YES, puhtaita sukkia! Hupparit puhtaina! YES! Kiitti äiti! Arvostan!" Sillä hetkellä ei haitannut, että perjantai-iltani oli mennyt pyykkien viikkaamiseen..
>Olin ajamassa autolla ja kyydissä olivat vauva ja 4v. Huomasin ajatuksissani ajaneeni eri paikkaan kuin oli tarkoitus. Päätin lähteä aikaa säästääkseni oikoreittejä pitkin takaisin oikeaan kohteeseen ja päädyin tämän seurauksena eksyksiin. Tässä vaiheessa manasin huonoa suuntavaistoani jo ääneen. Takapenkiltä kuului 4v.n varovainen ääni: "Äiti, ootko sä eksyksissä? Nyt sun pitää ihan ensimmäiseksi hengittää syvään."
>Lapseni on kysynyt minulta ”Äiti, miksi sinulla on noita kaikkia kuntoiluvälineitä, kun et ikinä käytä niitä?” Auts. Sieltä se raaka huomio tuli.
Äitienpäivän ja MiBin tulevien 5-vuotissynttäreiden kunniaksi tarjoamme jäsenyyteemme 5 euroa alennusta! Vain 25 eurolla saat vuodeksi käyttöösi kattavat tapahtumamme, verkostomme ja pääset osaksi liikettä, jossa äitien asema työelämässä paranee. MiB on verkosto, johon kannattaa kuulua.
Tarjous on voimassa 10-15.5. ja kampanjan tarkemmat säännöt löydät täältä: Kampanjasäännöt
