Biosalapoliisi? Kunnossapitorobottivalmentaja? Ammattikehuja? Vai kenties VR-terapeutti? Sitran strategia- ja ennakointijohtaja Katri Vataja esitteli erilaisia työn tulevaisuudennäkymiä. Vatajan mukaan luomme nykyisillä valinnoillamme tulevaisuuden työelämää. Meidän kannattaa huomioida ajattelussamme myös villit kortit. Se mikä on aiemmin tuntunut mahdottomalta, on nykytiedon valossa kuitenkin tapahtunut. Meidän tulee ajatella tulevaisuuden työelämää oman boksimme ulkopuolelta.

Mothers in Business ry:n tämän vuoden syysseminaarissa Espoon Keilarannassa pohdittiin työn tulevaisuutta. Mikä mahtavinta, pääsimme vihdoin tapaamaan toisiamme kasvotusten! Olin ensimmäistä kertaa MiBin livetapaamisessa ja ehdottomasti parasta antia oli verkostoituminen muiden uraäitien kanssa. Koronan jälkeen oli mukavaa päästä tapaamaan muita samanhenkisiä äitejä ja kuulemaan missä kaikkialla me MiB-äidit oikein työskentelemme.

Katse työelämän kristallipalloon

Meitä kaikkiahan kiinnostaa se, millaisia työntekijöitä tulevaisuuden työelämä tarvitsee. Vatajan mukaan elinikäisen oppimisen ajatus korostuu entisestään. Työntekijältä vaaditaan halua oppia uutta, mielenkiintoa maailman menon seuraamiseen ja kiinnostusta suunnata katsetta tulevaisuuteen. Mitä muutokset tarkoittavat minun työssäni? Verkostoituminen ja vuorovaikutus muiden kanssa kasvaa. Onneksi tulevaisuudessakaan robotit eivät voi korvata kaikkea ihmisten välistä kanssakäymistä.

Mielestäni ehdottaman tärkeää on itsensä tunteminen. Jokaisella on oma tapansa tehdä töitä. Oppiminen ei voi tapahtua ainoastaan kouluissa eikä kouluttautuminen voi olla pelkästään yksilön vastuulla. Työpaikkojen on mahdollistettava työntekijöiden kehittyminen tulevaisuuden työelämää varten. Työn mielekkyyttä lisää, jos työntekijä voi kehittyä omia vahvuuksiaan hyödyntäen.

Kestävän kehityksen hankkeissa yrittäjänä toimiva Sini Suomalainen on ottanut oman työelämän ohjenuoraksi sen, että työtä tehdään omien arvojen mukaisesti. Suomalainen on työelämässä pyrkinyt minimoimaan vaivan määrän, tekemään sellaista mikä on kivaa ja parhaassa tapauksessa siitä on vielä maksettu. Hänen henkilöbrändinsä on ottaa rennosti ja näyttää, että silläkin voi menestyä. Suomalainen tähtää ennen kaikkea mielekkääseen työelämään.

Sitran Vataja haastaa meitä kysymällä, mitä jos…

… hyvinvointidata ohjaisi työpäivän kulkua ja tehtäviä?
…ajattelisimme ajasta ihan eri tavalla?
…työtä ei mitattaisi ajassa tai rahassa?
…kaikki työ olisi ympäristön tilaa ja hyvinvointia parantavaa?
... Ihmisillä olisi mahdollisuus uudelleen kouluttautua?

Omannäköinen työelämätarina

Tulevaisuuden muutokset voivat näyttäytyä hallitsemattomilta. Pitäisi koko ajan kehittyä ja asiat menevät eteenpäin kiihtyvällä tahdilla. Osa ihmisistä haluaa mennä uralla eteenpäin, osa on tyytyväinen nykyiseen tilanteeseen. Tulevaisuuden muutokset tulisi silti ottaa huomioon.

Elinikäinen oppiminen siis korostuu työelämässä. Se ei voi kuitenkaan tarkoittaa sitä, että opiskellaan mitä tahansa. Tärkeää onkin kirkastaa punainen lanka omalla uralla. Mihin suuntaan haluan kehittyä? Millaiset opinnot ja osaaminen vie minua kohti omannäköistä työelämää? Millaisena osaajana haluan näyttäytyä työelämässä?

Omien arvojen ja vahvuuksien tunnistaminen on tärkeää. Kun itse tietää mitä tahtoo, siitä on helpompi viestiä myös muille. LinkedIn-vaikuttaja ja Network&Growth -yrityksen perustaja Oona Kankkunen puhui syysseminaarissa henkilöbrändäyksestä. Kankkusen mukaan meillä kaikilla on oma brändi riippumatta siitä, olemmeko lähteneet sitä tietoisesti rakentamaan. Brändi on nimittäin sitä, mitä meistä puhutaan, kun emme ole paikalla. Haluat olla mahdollisesti itse vaikuttamassa sinusta puhuttavaan tarinaan?

Kun kirkastat itsellesi omaa työelämätarinaasi, siitä on helpompi kertoa myös muille. Kankkusen mukaan henkilöbrändiä on hyvä rakentaa merkityksellisyyden kautta. Kannattaa miettiä konkreettinen päämäärä, mihin haluaa brändäyksen myötä päästä.

Sini Suomalainen rakentaa omaa brändiään sen kautta, mikä on kivaa ja vapaata. Hän ei kuitenkaan halua olla leimautunut työhönsä. Työ ei ole kaikki kaikessa. Suomalainen kertoo avoimesti, mitä tekee työkseen ja tulevaisuuden suunnitelmistaan, näin hän on saanut yhteistyökumppaneita yrityksiinsä. Suomalaisella on omanlaisensa työelämän tarina.

PostNordin tuotekehitysjohtaja Piia Luikku puhui työn merkityksellisyydestä. Hän painottaa itsensä tuntemista ja rakastamista. Luikku kehottaa miettimään mistä olet kiinnostunut, mitä osaat, missä olet hyvä. Hän kannustaa luottamaan omiin tuntemuksiin ja arvioimaan omaa tekemistä. Mielestäni tämä on henkilöbrändäyksen ydintä.

Kohti konkreettisia toimia

Katri Vataja kehottaa laajentamaan näkökenttää. Työelämää katsotaan helposti vain yhdestä näkökulmasta. Megatrendien seuraaminen ja itsensä kehittäminen ovat avainasemassa, jotta pysyy kehityksessä mukana.

Vatajan mukaan tulevaisuus yllättää meidät. Ei ole olemassa vain työelämän yhtä tulevaisuutta. Tulevaisuuden suhteen kannattaa olla avoin, koska tulevaisuuden työelämään pystyy vaikuttamaan.

Mielestäni elinikäistä oppimista kannattaa ajatella niin, että uutta tietoa rakennetaan vanhan päälle. Yksi koulutus ei kanna koko työuraa, mutta kerrytämme koko ajan osaamista omaan työelämäpankkiimme. Aikaisempi osaaminen ja koulutus ei ole koskaan hyödytöntä.

Oona Kankkunen kehottaa viestimään muun muassa somessa aktiivisesti omasta brändistä ja markkinoimaan tätä kautta omaa työminää. Kaikille kaikkea on ei kenellekään mitään. Mieti siis tarkoitin mitä ja kenelle haluat viestiä. Oman tarinan kertominen muille on tärkeää. Rajaa aiheet mistä haluat puhua.

Kankkusen kultainen sisältösääntö on ”Vähemmän myyntiä ja markkinointia, enemmän tarinoita, kokemuksia ja näkemyksiä.”

Piia Luikun mukaan tärkeää on miettiä mitkä ovat itselle merkityksellisiä asioita ja miten ne toteutuvat omassa työssä. Työnantajan on tärkeä selvittää työntekijäkokemusta.

Syysseminaarin pääyhteistyökumppani asianajotoimisto Bird & Birdin Teea Kemppinen ja Maria Aholainen vinkkaavat, että työpaikalla kerättyä dataa voi hyödyntää työntekijäkokemuksen selvittämiseen. Kannattaa käyttää jo olemassa olevaa dataa tehokkaammin työntekijän ja työyhteisön hyväksi. Esimerkiksi työntekijöihin tutustuminen ja kehityskeskustelut antavat esihenkilöille hyvää materiaalia henkilöstön työhyvinvoinnin tukemiseksi.

Syysseminaarissa Piia Luikun tekemän lyhyen kyselyn perusteella MiB-äidit arvostavat työssään eniten mielekkäitä työtehtäviä, toiseksi työn ja vapaa-ajan tasapainoa ja kolmanneksi vapautta tehdä töitä ajasta ja paikasta riippumatta.

Hyvät työntekijät ovat valttikortti myös tulevaisuuden työelämässä. Työntekijöiden lisäksi myös työnantajien on kehitettävä toimintaansa tulevaisuuden työelämää ajatellen.