Kevään kuntavaaleissa kymmenet tuhannet suomalaiset asettuvat jälleen ehdolle päästäkseen hoitamaan yhteisiä asioita valtuustoihin – usein päivätöidensä ja perhearjen päälle. Joku voisi kysyä miksi ihmeessä. Koska ehdokkaana oleminen on mukavaa ja valtuustossa voi vaikuttaa arjen kannalta tärkeisiin asioihin, mibiläiset ehdokkaat vakuuttavat. Politiikan tutkija korostaa myös kannustuksen merkitystä.
Tuen voimaa ei kannata aliarvioida
Ehdokkuus saa usein alkunsa yksinkertaisesti siitä, että tulee pyydetyksi ehdolle. Kannustus on erityisen tärkeää naisille.
– Esimerkiksi vuoden 2017 kuntavaalien naispuolisista ensikertalaisista 71 prosenttia asettui ehdolle jonkun muun henkilön tai ryhmän kannustamana, kertoo politiikan tutkija Josefina Sipinen Tampereen yliopistosta.
Puolueen lisäksi naiset kertovat saaneensa tukea ehdokkuudelleen erityisesti perheeltä ja muulta lähipiiriltä. Ylipäänsä perheen merkitys naisten poliittisten mielipiteiden muodostumisessa on suurempi kuin miehillä.
Kannustuksen merkitystä naisille voi osaltaan selittää se, etteivät naiset aina luota omiin kykyihinsä yhtä paljon kuin miehet.
Esimerkiksi viime vaaleissa ehdolla olleet naiset ajattelevat miehiä todennäköisemmin, että heidät pyydettiin ehdolle koska puolue tarvitsi ehdokkaita. Miehet puolestaan uskoivat naisia useammin, että heidät oli pyydetty ehdolle heidän poliittisen pätevyytensä vuoksi.
Perheeseen liittyvät pohdinnat läsnä ehdokkuutta harkitessa
Mibiläinen ehdokaskolmikko tavoittelee läpimenoa tosissaan. Kaikki ovat kuitenkin sitä mieltä, että jo itse kampanjointi on mukavaa, yhteisöllistä tekemistä – joskin koronakevät on verottanut vaalien sosiaalista puolta jonkin verran.
Itsestään selvää ehdokkaaksi lähteminen ei silti ollut, vaan siihen liittyi monenlaisia pohdintoja. Muun muassa perheeseen liittyvät tekijät nousivat esiin. Vaalikampanja-arkea kuin sovitellaan yhteen niin pikkuvauva-arkeen kuin työn ja perheen ristipaineeseen.
– Toiveissani on, että pääsen vastaamaan vaalikoneisiin tulevana viikonloppuna oman äitini tullessa meille kylään. Henkilökohtainen verkosto on ainakin tälle naisehdokkaalle ihan elinehto. Ehkä kampanjointi tulee koronan myötä jopa lähemmäs naisten arkea, kun kampanjointia voi tehdä kotoa käsin, Rimma Ahonen pohtii.
– Puolisoni on tärkeä syy sille, miksi olen ehdolla juuri nyt. Hän on kotona hoitamassa nuorinta lastamme. Hän hoitaa myös kodin ja ruokahuollon, mikä mahdollistaa sen, että minulla riittää aikaa myös kampanjalle, Elisa Penders kertoo.
Edellisvaaleissa enemmistö ehdokkaista kertoo käyttäneensä viimeisen neljän viikon aikana 1–10 tuntia viikossa kampanjointiin. Kuitenkin esimerkiksi Helsingissä 27 prosenttia ehdokkaista kertoi vaaleihin kuluneen peräti 21–40 tuntia viikossa.
Ehdokkuus ei ole aivan ilmaista
Suuri osa kaikista kuntavaaliehdokkaista kampanjoi hyvin pienillä budjeteilla, mutta erityisesti suurimmissa kaupungeissa kampanjointi voi käydä lompakon päälle. Mibiläiset ehdokkaat kertovat taloudellisen tilanteen olleen yksi vaakakupissa vaikuttanut tekijä ehdokkuutta pohtiessa.
– Helsingissä on käytännössä mahdotonta päästä läpi ilman rahaa. Mainostamiseen voi laittaa aivan määrättömän summan rahaa. Esimerkiksi mainostaminen metrossa maksaa nelinumeroisen summan, Annica Moore kertoo.
Ehdokaskyselyn mukaan 50 prosenttia Helsingin ehdokkaista käytti vaaleihin yli 800 euroa edellisvaaleissa. Muissa suurimmissa kaupungeissa noin neljännes ehdokkaista käytti vähintään 500 euroa. Suurin osa kaikista ehdokkaista kertoi rahoittaneensa vähintään puolet kampanjastaan itse.
Tukea, tukea ja tukea
Mitä naisten vaalityön tukemiseksi voi sitten tehdä?
Mothers in Businessin kaltaiset järjestöt tekevät tässäkin arvokasta työtä. Ne ovat yhteisö, jossa voi saada kannustusta ja kartuttaa itseluottamusta – sekä konkreettinen paikka, josta puolueet tyypillisesti kartoittavat uusia potentiaalisia ehdokkaita.
Järjestöt voivat myös tukea ehdolle asettuneita jäseniään. Esimerkiksi mibiläiset ehdokkaat ovat perustaneet yhteisen Facebook-ryhmän, jossa saa vertaistukea vaikkapa vaalikoneiden täyttöurakkaan.
Apua tarjotakseen ei kuitenkaan tarvitse olla järjestö tai perustaa sellaista. Jokainen voi tehdä jotain.
Naisille erityisen tärkeää on oman perheen ja lähipiirin tuki. Kannustus ehdokkaaksi asettumiselle tai pienikin apu vaalityöhön voivat olla ratkaisevia asioita. Naisilla on tunnetusti vähemmän vaalirahaa käytössään kuin miehillä ja he rahoittavat suuremman osan kampanjoinnistaan omasta pussista.
Ja sitten äänestyspäätös. Naisia saadaan valtuustoihin äänestämällä heitä sinne.
Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa naiset äänestivät naisehdokkaita enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Lopputuloksena oli ennätysmäärä naiskansanedustajia.
Teksti perustuu 3.3.2021 järjestettyyn MiB-webinaariin ”Miltä näyttää vaalikampanjoinnin kulisseissa? – Naiset kuntavaaliehdokkaina” ja Kuntademokratiaindikaattorit 2017 -teokseen. Kaikki MiBiläiset ehdokkaat löydät somekanaviemme kautta.
Kirjoittaja Annu Perälä on MiBin Tampereen paikallisjaoston viestintävastaava.
Mothers in Business on järjestö äideille, jotka ovat kiinnostuneita urastaan. Meidän tavoitteena on tasa-arvo ja naisten työmarkkina-aseman parantaminen. Järjestämme vuosittain satoja tapahtumia, jotka kehittävät ammatillista osaamista ja lisäävät hyvinvointia. Yli neljän tuhannen MiB-äidin joukko takaa vertaistuen ja arvokkaiden verkostojen kasvamisen. Liity jo tänään - rakkaudesta uraan ja perheeseen.
