Jaksaminen, resilienssi ja aivojen hyvinvointi ovat yhteydessä toisiinsa ja monet tutkimukset tarjoilevat helpostikin toteutettavia keinoja, joilla voidaan parantaa hyvinvointia ja jaksamista meidän jokaisen jokapäiväisessä elämässä, sekä työelämässä että pienlapsiarjessa.
Johanna Vilmi
Psykologi Johanna Vilmin ja aivotutkimukseen erikoistuneen kasvatustieteilijä Veera Virintien perustama Silta Education rakentaa nimensä mukaisesti siltaa tutkimuksen ja modernin elämän haasteiden välille, jotta tietotyöläiset – ja ruuhkavuosia elävät vanhemmat – voivat elää hyvää ja tasapainoista elämää.
47 sekuntia
Tutkimuksien mukaan tietotyöläinen pystyy keskittymään keskimäärin 47 sekunnin ajan. Informaatiotulva on moninkertaistunut ja samalla tutkimukset osoittavat, että mitä vähemmän informaatiota aivoille syötetään, sitä paremmin, tehokkaammin ja laadukkaammin ne toimivat ja työskentelevät. Myös ruuhkavuosissa informaatiotulva – neuvolasta saadut tiedot, yhteiskunnan odotukset, lähipiirin odotukset, perhekalenteri, päiväkodin viestit, Wilma-ilmoitukset, harrastusten WhatsApp-ryhmät – muodostavat vilkkaan informaatiotulvan. Tuntuu, että älypuhelinta on koko ajan pidettävä mukana ja se onkin nykyaikana suurin vaikeutemme: se tarjoilee meille jatkuvasti jotain uutta, uhkaavaa ja mielihyvää sisältävää – voittajaresepti keskittymiskyvyn ja huomion varastamiseen!
Kaikki tämä on haastavaa metsästäjä-keräilijän aivoillemme, sillä evoluution näkökulmasta meillä on edelleen samat aivot kuin jopa 15 000 vuotta sitten: savanneilla keskittymisjänteemme oli todella lyhyt, jotta vastaanotimme mahdollisimman paljon tietoa. Jos olisimme silloin syventyneet yhteen asiaan, emme olisi ehkä nähneet petoeläintä, joka meidät olisi saalistanut. Tästä syystä keskittyminen vaatii meiltä ponnistelua, kun taas ajatuksen harhailu ja erityisesti älypuhelimeen tarttuminen käyvät meiltä vaivattomasti.
Panosta näihin niin paljon kuin pystyt
Aivosi ja hyvinvointisi nauttivat näistä kolmesta asiasta, jos siis panostat johonkin, panosta näihin:
Meditaatio, headspace. Yhteen asiaan kerrallaan keskittyminen on tehokas keino rauhoittaa autonomista hermostoa, jopa tuo yllä mainittu 47 sekuntia on jo hyvä alku. Meditaatio lisää serotoniinia, auttaa säätelemään tunteita, vähentää stressiä, laskee sykettä, tukee unen hyvää laatua ja parantaa keskittymiskykyä. Meditaatio myös harjoittaa aivojamme tekemään yhden asian kerrallaan kunnolla ja tehokkaasti. Vastakohtana on multitaskaus, joka on äärimmäisen stressaavaa aivoille eikä siitä ole löydetty oikeastaan mitään hyötyjä. Päinvastoin se nostaa sykettä ja verenpainetta. Teemme virheitä, olemme huonomuistisia ja hitaampia. Pienlapsiarjessa hiljaiset hetket voivat olla vähissä, siksi on yhä tärkeämpää käyttää ne oman hyvinvoinnin vahvistamiseen rauhoittumalla meditaatioon. Muista, jo 47 sekuntia on hyvä!
Liikunta. Fyysinen aktiivisuus on luonnon oma masennuslääke, joka palkitsee aina hyvällä ololla. Aivomme on tarkoitettu liikkumaan. Jokainen askel on tärkeä, myös pienet fyysisesti aktivoivat tauot ovat hyödyllisiä. Liikuntaa on hyvä harrastaa päivittäin ja siihen on mukava ottaa myös lapset mukaan – joko punnuksiksi syliin samalla kuin teet kyykkyjä tai leikin kautta yhteiseen liikuntahetkeen. Samalla luot myös lapsille hyvän elämän rutiinin. Voit lisätä yhtälöön myös musiikin (tutkitusti hyvä aivoille!) ja vaikkapa laulun (vielä parempi!).
Uni. Tylsä, mutta erittäin tärkeä. Unen aikana aivot palautuvat ja puhdistuvat, myös päivän informaatiotulva jäsentyy. Lisäksi koko kehosi palautuu ja on taas valmis uuden päivän antiin. Unen avulla kasvatat resilienssiäsi ja tasapainoasi myös muutostilanteissa. Pienlapsiarjessa uni keskeytyy helposti ja lopputuloksena voi tuntua, että aivot ovatkin mombrains – tätä kutsutaan aivosumuksi, mikä johtuu unen puutteesta. Panosta uneen niin paljon kuin mahdollista ja sitten ole itsellesi erityisesti armollinen, teet joka tapauksessa parhaasi.
Näillä psykologin vinkeillä vahvistat voimavarojasi
Pyri tekemään yksi asia kerrallaan (multitaskaus on yhtä vahingollista aivoillemme kuin tupakointi keuhkoille!)
Keskity elämässä kahteen isoon tavoitteeseen kerrallaan ja kaikki muu toimintasi saa tukea niitä – näin et tavoittele kaikkea kerralla heti, toimintasi selkeytyy ja suojaudut uupumukselta
Pidä huolta unesta, liikunnasta ja ruokailusta niin hyvin kuin pystyt, pienilläkin muutoksilla teet itsellesi hyvää
Hyväksy keskeneräisyys ja epätäydellisyys, ne ovat joka tapauksessa suhteellisia ja subjektiivisia (kuka päättää, että nyt on valmis tai täydellinen?)
Opettele pyytämään apua ja myös vastaanottamaan sitä
Vahvista toimijuuttasi, koska kaikella mitä teet, on vaikutus
Harjoita kiitollisuutta, myös itseäsi kohtaan
Tutustu itseesi ja anna myös itsellesi myötätuntoa: itsetuntemus ja itsemyötätunto ovat resilienssin, hyvinvoinnin ja jaksamisen tärkeitä osia
Aivotutkimus antaa myös hyvän uutisen jokaiselle öisin valvovalle vanhemmalle, joka vastailee lapsen loputtoman tiedonjanon kysymyksiin, reagoi vauvan uusiin vaiheisiin, mukautuu jokaisena päivänä perheen arkeen ja elää jatkuvassa muutoksessa: aivot muovautuvat ja palautuvat kyllä vauva- ja ruuhkavuosista.
Anne Liljestrand
Tämä blogikirjoitus perustuu Johanna Vilmin avoimeen verkkoluentoon, jonka Mothers in Business järjesti 11.10.2023.
Blogikirjoituksen on kirjoittanut MiBin Voimavarahautomon fasilitaattori Anne Liljestrand.
Mothers in Business (MiB) ry on järjestö kaikille äideille, jotka ovat kiinnostuneita urastaan. MiBin tavoitteena on tasa-arvoinen ja perheystävällinen työelämä. Järjestämme vuosittain eri puolilla Suomea satoja tapahtumia, jotka kehittävät ammatillista osaamista ja lisäävät hyvinvointia. Yli 4000 MiB-äidin joukko takaa vertaistuen ja arvokkaiden verkostojen kasvamisen.
Liity jo tänään - rakkaudesta uraan ja perheeseen.
