Kirjoitus on alunperin julkaistu Helsingin Sanomissa 10.8.2020.
Suomalaislasten koulupäivät ovat lyhyitä ja lomat pitkiä. Oppituntien määrät ovat Suomessa OECD-maiden keskiarvoa pienemmät, ja aikuisten kahdeksan tunnin työpäivään verrattuna koulupäivät ovat etenkin pienillä oppilailla varsin lyhyitä. Myös koulujen loma-ajat ovat huomattavasti pidempiä kuin vanhempien noin neljän viikon vapaat.
Pienten koululaisten vanhemmat muodostavat merkittävän osan työvoimastamme. Loma-ajat merkitsevät suurelle osalle perheitä leiri- ja varahoitosuunnitelmatalkoita, jotta lasten ei tarvitse viettää kesää yksin vanhempien ollessa töissä. Mikäli turvaverkkoja ei ole lähistöllä, joutuvat perheet usein turvautumaan vanhempien vuorotellen lomailuun.
Kouluvuoden aikana taas koulupäivän jälkeen alkavat kuljetusrumbaa vaativat harrastukset. Perheiden yhteinen aika jää vähiin.
Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Suomessa
Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa ohjaa Suomessa perusopetuslaki. Toiminta on tarkoitettu 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien erityisopetuksen oppilaille. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteet korostavat perusopetuslain hengen mukaisesti koulun ja kodin kasvatustyön sekä lapsen kasvun ja kehityksen tukemista. Lisäksi toiminnalla pyritään vähentämään lasten yksinäistä aikaa ilman aikuista.
Tavoitteet ovat lapsilähtöisiä ja liittyvät kiinteästi perusopetuksen tavoitteisiin. Niistä puuttuu kuitenkin laajempi yhteys vanhempien työssäkäyntiin, työn ja perheen yhteensovittamiseen sekä tasa-arvopolitiikkaan.
Työn ja perheen sujuva yhteensovittaminen on mitä suurimmassa määrin sekä lapsen ja perheen etu että tasa-arvokysymys. Koululaisten iltapäivä- ja loma-ajan toiminta mahdollistaa niin lapsen oikeuden turvalliseen vapaa-aikaan kuin myös molempien vanhempien täysipainoisen työssäkäynnin.
Loma- ja vapaa-ajan ohjattu toiminta helpottaisi työn ja perheen yhteensovittamista
Sujuva työn ja perheen yhteensovittaminen kohentaisi erityisesti naisten asemaa työelämässä. Väestöliiton perhebarometrin mukaan naiset ovat miehiä tyypillisemmin vähentäneet työtunteja, vaihtaneet työpaikkaa, vastaanottaneet vähemmän vaativia työtehtäviä ja jättäneet hakematta vaativampaa työpaikkaa hoivavastuiden vuoksi. Myös osittaista hoitorahaa, joka mahdollistaa työajan lyhentämisen 1.–2.-luokkalaisen lapsen hoitamiseksi, käyttävät lähes 95-prosenttisesti naiset.
Työn ja perheen yhteensovittamista tarkastellaan usein rajatusti pikkulapsivaiheen, esimerkiksi perhevapaiden tai päivähoitokysymyksen kautta. Sen sijaan koululaisten iltapäivätoiminnan laajentamisesta vanhempiin lapsiin tai loma-ajan hoidosta ei keskustelua ole juuri käyty. Ratkaisujen pohtiminen jää yksittäisten perheiden vastuulle.
Ruotsissa Fritidshem ratkaisee koululaisten vapaa-ajan haasteet
Sanna Marinin hallituksen tasa-arvo-ohjelman keskeinen tavoite on ollut työelämän ja perheiden tasa-arvon parantaminen. Myös seuraavan hallituksen tulee tehdä rohkeita panostuksia tasa-arvoon. Tavoitteiden saavuttamiseksi on suunnattava katse perhevapaiden jakautumisen lisäksi kouluikäisten lasten perheisiin. Mallia voidaan hakea naapurimaa Ruotsista.
Ruotsissa työn ja perheen yhteensovittamista on kymmenien vuosien ajan tukenut fritidshem-toiminta. Toiminnassa taataan paikka jokaiselle lapselle esiopetusiästä kuudennen luokan loppuun saakka. Toimintaan osallistutaan aktiivisesti: 6–9-vuotiaista lapsista 84 prosenttia on mukana toiminnassa.
Fritidshem on auki aamuisin ja iltapäivisin, ja aukioloajat pyritään mukauttamaan lasten ja vanhempien tarpeisiin. Toiminta eroaa suomalaisesta iltapäiväkerhosta merkittävästi myös siinä, että sitä järjestetään koulun loma-aikoina. Fritids-toiminta on arvostettua, ja vanhemmat pitävät sitä tärkeänä, työelämän tasa-arvoa edistävänä asiana.
Perhevapaauudistus on maalissa, ja nyt on aika ottaa tarkasteluun myös laajennettu koululaisten vapaa-ajan toiminta sekä pilotoida fritidshem-tyyppistä toimintaa.
Tasa-arvon ja työllisyyden edistäminen vaativat toimia
Seuraavaan hallitusohjelmaan tulee sisällyttää kunnianhimoisia tavoitteita niin yhteiskunnan perheystävällisyydestä kuin työelämän tasa-arvostakin. Myös työllisyysasteen nostaminen noussee tärkeään rooliin hallitusneuvotteluissa. Tavoitteiden saavuttamiseksi on luotava uusia, työtä ja perhe-elämää sekä niiden yhteensovittamista tukevia toimia.
Perhevapaauudistuksen jälkeen tarvitsemme uudistuksia myös pikkulapsiajan jälkeiseen vaiheeseen. Seuraava tavoite tulee asettaa koululaisten iltapäivä- ja loma-ajan toiminnan uudistamiseen.
Kirjoittajat:
Annica Moore, toiminnanjohtaja
Susanna Bergendahl, viestintäpäällikkö
Mothers in Business ry
Mothers in Business on järjestö äideille, jotka ovat kiinnostuneita urastaan. Meidän tavoitteenamme on perheystävällisempi ja tasa-arvoisempi työelämänä sekä naisten työmarkkina-aseman parantaminen. Järjestämme vuosittain satoja tapahtumia, jotka kehittävät ammatillista osaamista ja lisäävät hyvinvointia. Yli neljän tuhannen MiB-äidin joukko takaa vertaistuen ja arvokkaiden verkostojen kasvamisen. Liity jo tänään - rakkaudesta uraan ja perheeseen.
