Matilda Sorkkila, hyvinvoinnin psykologian dosentti Jyväskylän yliopistolta on tutkinut vanhemmuuden uupumusta yhdessä professori Kaisa Aunolan kanssa. Heidän tutkimuksensa Vanhemmuuden voimavara- ja kuormitustekijät (VoiKu) on osa kansainvälistä 42 maan konsortiohanketta, joka osoittaa vanhemmuuden uupumuksen olevan erillinen ilmiönsä.
Matilda Sorkkila. Kuva: Martti Minkkinen/JYU
Tämän blogikirjoituksen tiedot perustuvat dosentti Matilda Sorkkilan avoimeen verkkoluentoon, jonka Mothers in Business järjesti 7.9.2023.
Vanhemmuuden uupumus ja seuraukset
Työperäinen uupumus on yhteiskunnassamme jo tunnistettu ja tiedostettu asia, mutta kuten Matilda Sorkkilan verkkoluennolla todettiin, vanhemmuuden uupumuksesta ei vieläkään puhuta tarpeeksi eikä sitä tunnisteta yhtä helposti, vaikka se on todellinen ilmiö. Dosentti Matilda Sorkkilan ja professori Kaisa Aunolan tutkimuksen mukaan vanhemmuuden uupumusta esiintyy erityisesti tasa-arvoisissa maissa, kuten Suomessa. Vanhemmuuden uupumuksen yleisyyteen vaikuttavat mm. kulttuurin yksilökeskeisyys (ei puututa muiden asioihin) sekä äideille tuleva mahdollinen tuplataakka (sekä hoivavastuu että vastuut töissä). Sorkkilan mukaan on arvioitu, että vanhemmuuden uupumus saattaa selittää yli 30 % lasten laiminlyönneistä tai lapsiin kohdistuneesta väkivallasta, sillä on siis vakavat seuraukset paitsi vanhemmalle, myös lapsille ja koko perheelle.
Meitä jokaista tarvitaan vanhemmuuden uupumuksen tunnistamisessa, sen stigman poistamisessa ja ehkäisemisessä, erityisasemassa ovat myös neuvolat sekä muut terveydenhuollon ammattilaiset, jotka voivatkin saada käyttöönsä Sorkkilan ja Aunolan kehittämän VAU-seulan uupumuksen tunnistamiseksi. Uupumuksesta on tärkeä puhua ääneen, jotta kukaan ei tuntisi jäävänsä sen kanssa yksin, tarvitaan tukirakenteita, vertaistukea ja tietoa.
Vanhemmuuden uupumus oma ilmiönsä
Sorkkilan mukaan vanhemmuuden uupumus kehittyy kotona ja erityisesti pitkään kotona olevat vanhemmat ovat uupumusriskin alla. Vanhempi voi jopa voida hyvin töissä, jossa kuormitus ja omat voimavarat ovat tasapainossa, mutta olla kuitenkin uupunut kotona, jossa kuormituksen ja voimavarojen tasapaino voi horjua. Vanhemmuuden uupumus siis todella on oma ilmiönsä. Jos mikä tahansa uupumus pitkittyy eikä henkilö saa apua, se voi levitä kattamaan kaikki elämän osa-alueet, ei pelkästään työ- tai perhe-elämää. Uupumuksen oireisiin on siis puututtava varhain.
Kuten dosentti Matilta Sorkkila totesi verkkoluennollaan, työuupumusta kokeva henkilö voi periaatteessa vaihtaa työpaikkaa, mutta vanhempi ei käytännössä voi irtisanoutua perheestään. Siksi hänen on hyvin varhaisessa vaiheessa löydettävä myös terveellisiä ja hyödyllisiä tapoja kasvattaa omia voimavarojaan, vahvistaakseen hyvinvointiaan ja resilienssiään. Tässä vanhempi tarvitsee myös tukea, sillä uupuneen vanhemman oma toimijuus on jo valmiiksi koetuksella. Mothers in Business ry tukee omien voimavarojen lisäämistä muiden muassa Voimavarahautomolla, joka on Alli Paasikiven säätiön rahoittama hanke.
Kaikki eivät välttämättä uuvu samoista syistä
Kun stressitilanteet ja kuormitus ylittävät omat voimavarat jatkuvasti, voidaan puhua uupumuksesta. Dosentti Matilda Sorkkila puhuu tasapainomallista; ratkaisevaa on siis kuormittavien tekijöiden sekä voimavarojen ja resilienssin välinen suhde, jossa voimavarojen ja resilienssin tulisi olla runsaampia kuin kuormittavien tekijöiden. Vanhemmat ovat toisaalta hyvin samanlaisessa tilanteessa ja toisaalta eivät; yksi voi uupua ja toinen ei. On myös tärkeää tiedostaa, että uupumisriskin alla saattavat olla niin yhden kuin useamman lapsen vanhemmat, kaikki riippuu kuormituksen ja omien voimavarojen suhteesta, siis tasapainosta. Jos vanhemmalla on paljon kuormitustekijöitä, mutta vielä enemmän resilienssitekijöitä ja omia voimavaroja, tämä ei välttämättä uuvu. Sorkkilan ja Aunolan tutkimuksen mukaan tähän vaikuttavat mm. sosiodemografiset tekijät, kuten taloudellinen tilanne, sekä persoonallisuustekijät, kuten pessimistisyys tai perfektionismin tavoittelu.
Uupumiselta suojautumisessa resilienssillä on tärkeä rooli
Resilienssi on kyky nähdä asiat positiivisemmin tai myönteisemmin haastavassa tilanteessa tai vastoinkäymisissä. Sorkkilan mukaan resilientti henkilö pystyy jo stressaavan tilanteen kohdatessaan pohtia, miten voi käyttää tilannetta hyödykseen ja mitä voi siitä oppia. Resilientin henkilön toimintakyky ei siis välttämättä laske ollenkaan ja siksi resilienssi onkin eri asia kuin esimerkiksi palautuminen (haastavan tilanteen kohtaamisen jälkeen). Resilientin henkilön luonteeseen kuuluvat mm. psykologinen joustavuus (kyky poiketa ennakko-odotuksista), optimismi (positiivisten puolien näkeminen) ja neuvokkuus (ratkaisukeskeisyys) ja lohduttava tieto Matilda Sorkkilan vekkoluennosta meille kaikille on, että resilienssiä voi oppia.
Miten parantaa resilienssiä itse?
Dosentti Matilda Sorkkilan mukaan resilienssin opettelussa ja vahvistamisessa on kyse pitkälti omiin ajattelutapoihin vaikuttamisesta. Haastavassa tilanteessa voi kysyä itseltään esimerkiksi näitä kysymyksiä:
Voiko tilanteen nähdä eri valossa?
Voiko tästä oppia jotain?
Miten olen selvinnyt ennen haasteellisesta tilanteesta?
Mitä hyvää tässä tilanteessa on?
Tärkeää
Dosentti Matilda Sorkkilan verkkoluennon tärkeä viesti on, että on tärkeää puuttua vanhemmuuden uupumukseen varhain, jotta uupuneelle tai uupumusriskin alla olevalle vanhemmalle ei ehdi esimerkiksi kehittymään vääränlaisia tai haitallisia pakokeinoja kuormittavasta arjesta. Tällaiset pakokeinot voivat olla esimerkiksi päihteiden käyttö, jonka seuraukset voivat olla vakavat paitsi vanhemmalle itselleen, lapselle sekä koko perheelle.
Jos koet olevasi uupumisriskin alla, hyvä tapa aloittaa on tiedon ja vertaistuen pariin hakeutuminen. Jos tunnet uupumisen oireita usein tai päivittäin, tilanteeseen on puututtava ammattilaisen kanssa. Pyydä apua, jotta joku toinen ottaa kopin avunhausta, kun oma jaksamisesi on koetuksella. On saatava keskusteluapua, vertaistukea, mahdollisesti kotiapua tai terapiaa. Avun on oltava konkreettista, matalan kynnyksen toimintaa sekä ohjaavaa, sillä uupunut vanhempi ei välttämättä pääse edes ylös sängystä. Tukea voi hakea esimerkiksi neuvolasta.
Anne Liljestrand.
Blogikirjoituksen on kirjoittanut MiBin Voimavarahautomon fasilitaattori Anne Liljestrand dosentti Matilda Sorkkilan verkkoluennon perusteella ja käyttäen verkkoluennolla esitettyjä tietoja.
Mothers in Business on järjestö äideille, jotka ovat kiinnostuneita urastaan. Meidän tavoitteenamme on perheystävällisempi ja tasa-arvoisempi työelämä sekä naisten työmarkkina-aseman parantaminen. Järjestämme vuosittain satoja tapahtumia, jotka kehittävät ammatillista osaamista ja lisäävät hyvinvointia. Yli neljän tuhannen MiB-äidin joukko takaa vertaistuen ja arvokkaiden verkostojen kasvamisen.
Liity jo tänään - rakkaudesta uraan ja perheeseen.
