Ei niin perinteiset perheen perustamiset, osa 1.

(Read this blog in English)

Aina ei ole valmista uraa, pysyvää kotia, hyvää taloudellista tilannetta ja vahvaa, vuosia kestänyttä parisuhdetta takana, kun lapsi ilmoittaakin tulostaan. Ja se on täysin ok!

MiBin blogiin on haastateltu viittä mahtavaa naista, joiden perheet eivät ole syntyneet oletetun käsikirjoituksen mukaisesti.

Tässä ensimmäinen tarinoista.

Miltä tuntuu raskautua sattumalta ilman mukana olevaa kumppania ollessasi nuori ja työtön?

“Kamalalta”, vastaa Elena, 30 vuotta. Elena oli vielä 22-vuotias, kun hän tuli raskaaksi sattumalta. Hän oli juuri muuttanut takaisin Suomeen ulkomailla asumisen jälkeen, ja samassa rytäkässä e-pillereiden reseptit olivat jääneet uusimatta. “Ennen kuin huomasinkaan, olin tullut raskaaksi humalaisen yön jälkeen on/off -tuttuni kanssa. Olin vieläpä työtön, sillä olin vasta muuttanut maahan jättäen työni taakse ja elin toimeentulotuen varassa. Lähtökohtani olivat siis kaikin puolin huonot, jos näin voi sanoa.”

Silti Elena tiesi alusta asti, että hän pitää lapsen. “Tunne oli hyvin vahva, ja en olisi voinut tehdä toisin kuin vaistoni sanoi.“

Raskauden myötä elämään tuli suuri muutos, sillä aiemmin Elena eli railakasta nuoren naisen elämää ja arki koostui kavereista, juhlimisesta ja töistä. “Tein mitä milloinkin halusin ja reissailin paljon. Yhtäkkiä elinkin 24/7 krapulaa ja oksensin kymmeniä kertoja päivässä toivottomana ja toimintakyvyttömänä sängyn pohjalla. Raskausaika oli ehdottomasti elämäni kamalinta aikaa.”

Pelkästään fyysinen pahoinvointi ei tehnyt ajasta kamalaa, vaan myös se, minkälaisen käänteen unelmat olivat saaneet. Elena oli aina kuvitellut kokevansa lapsen saamisen yhdessä rakastavan kumppanin kanssa, ja kaiken läpikäyminen yksin oli rankkaa. Lapsen isä päätti olla mukana kuvioissa, mutta he tiesivät, että paria heistä ei koskaan tulisi. “Pelkäsin todella paljon sitä, mitä mieltä oma sukuni ja perheeni olisivat asiasta, ja siksi en uskaltanutkaan kertoa totuutta. Pelkäsin eniten sääliä. En halunnut sitä. Oli helpompaa uskotella niin neuvolan työntekijöille kuin koko suvulle, että elin onnellisesti parisuhteessa. Tämä teki elämästä todella uuvuttavaa.”

Uusi perhe

Kaikki kääntyi päälaelleen, kun Elena lopulta sai lapsen syliinsä. “Tunsin, kuinka stressi ja suru katosivat, ja rakkauden aalto vyöryi ylitseni. Nyt elämällä oli aivan uudenlainen merkitys. Päivät kuluivat tuijotellen uutta, ihmeellistä ihmistä. Totta kai, vauva-arki oli rankkaa, niin kuin monilla muillakin. Selvisin siitä kuitenkin mielestäni hienosti, vaikka teinkin aikalailla kaiken yksin.“

Lapsen ollessa noin puoli vuotta vanha, Elena päätti, että ei jaksa enää kulissisuhdetta. “Kerroin perheelleni ja suvulleni “erosta” ja tunsin jälleen, kuinka taas yksi taakka lähti harteiltani. Tuntui, että pystyin elämään omaa elämääni aidosti ja häpeilemättä.”

Yöheräämiset ilman apua olivat rankkoja, niinpä Elena piti lapselleen intensiivisen unikoulun seitsemän kuukauden kohdalla. “Sen jälkeen lapseni nukkui kuin tukki yönsä läpi ja elämä helpottui jälleen kerran.” Lapsen ollessa yhdeksän kuukautta vanha, Elena lähti opiskelemaan ammattikorkeakouluun haluamalleen alalle, ja elämä tuntui löytävän suuntaansa. Hän alkoi tekemään myös töitä yrittäjänä opiskeluiden ohella. “Arki oli toisinaan haastavaa pienen lapsen yksinhuoltajaäitinä, koiran omistajana, opiskelijana ja töiden tekijänä. Mutta kaikesta kyllä selviää, ja halusin näyttää, että yksinhuoltajuus ei ole este tavoitteiden saavuttamiselle.”

Nyt aikaa vauva-arjesta on kulunut vuosia ja Elenalla on yhä kaikki hyvin. “Valmistuin ammattikorkeasta aikataulun mukaisesti ja nykyään minulla on ihana työpaikka eikä ole taloudellisia huoliakaan. Olen yhä yksinhuoltajaäiti ja asumme lapsen kanssa kaksin. Lapseni aloitti tänä vuonna ykkösluokan ja meistä on muodostunut uskomaton tiimi, pieni tiivis perhe. Sanomme joka päivä toisillemme, kuinka paljon toisiamme rakastamme. Lapsi näkee isäänsä suhteellisen usein ja asumme lähekkäin toisiamme. Kuitenkin päävastuu lapsesta on aina ollut minulla.”  


Ennakkoluulot riesana

Yksinhuoltajaäiteihin ja heidän perheisiinsä liitetään välillä ennakkoluuloja, joita myös Elena on valitettavasti saanut kohdata. “Olen saanut kysymyksiä siitä, mistä lapseni nyt oikein saa miehen mallin, vaikka lapsi näkeekin isäänsä säännöllisesti ja suvussa on muitakin miehiä. Lisäksi olen saanut kuulla, kuinka lapsellani on kaikki muuten hyvin, paitsi vanhemmat, jotka eivät ole yhdessä. Ja tietty myös yhteiskunta kohdistaa yksinhuoltajaäiteihin paljon ennakkoluuloja, joita en halua lähteä edes luettelemaan.”

Lisäksi Elena kokee joutuvansa säännöllisesti tulemaan ulos kaapista perhetilanteensa suhteen tavatessaan uusia ihmisiä. “Kaikki olettavat aina, että olen ollut vakavassa parisuhteessa ja eronnut lopulta, vaikka tosiasiassa olen ollut alusta saakka lapseni kanssa kaksin. Joskus olen antanut olla, kun lapseni isästä puhutaan exänä. Nykyisin olen kuitenkin jollain tapaa ylpeä siitä, että olen tehnyt tämän kaiken yksin, ja oikaisenkin asian heti. Tuntuu siltä, että selviän mistä tahansa ja sitä mentaliteettia yksinhuoltajuus onkin kasvattanut minussa. Osaan koota itse huonekalut, asentaa kattolamput, tehdä ruoat, paikata housut, kasvattaa lapsen, luoda uraani ja olen siitä kaikesta hyvin ylpeä.”

Elena uskoo jälkikäteen ajatellen raskausajan kauhun ja kulissisuhteeni johtuneen siitä, minkälaista mielikuvaa yksinhuoltajien elämästä ollaan luotu. “Toivon, että kukaan ei kohdistaisi ennakkoluulojaan toisten tapaan saada lapsia. En myöskään luo omalle lapselleni mielikuvaa ydinperheestä ainoana oikeana tapana saada perhe, vaan haluan kasvattaa sukupolvea, joka antaa sijaa monimuotoisille perheille. En puhu lapselleni tavalla, joka ohjaa häntä yhteen oikeaan ydinperheeseen, vaan käymme läpi monenlaisia mahdollisia vaihtoehtoja.” 

Puhuttaessa perhetilanteen vaikutuksesta lapseen, Elenalla on selkeä mielipide: “Lapseni ei näe perheessämme mitään kummallista, sillä tilanne on ollut sama täysin alusta saakka. Hän on elänyt rauhallisen ja turvallisen elämän, eikä ole osannut kaivata muuta. Kerran hänen ollessa pienempi, jouduin selittämään, kuinka toisissa perheissä molemmat vanhemmat asuvat samassa talossa ja ovat rakastuneita, sillä ei hän edes tiennyt tästä.”

Koulun alkaessa vanhempia alkaa usein mietityttämään miten kavereiden kanssa uusi arki alkaa sujumaan. “Uskoisin, että nykypäivänä lapsia ei kiusata perhemuotojen vuoksi, sillä kouluissakin jo opetetaan monimuotoisuudesta ja toivon myös kaikkien vanhempien kertovan lapsilleen erilaisista perheistä, ja siitä ylipäätään, että kaikki ovat erilaisia ja ketään ei kiusata.”

Entä mitä Elena haluaa sanoa heille, jotka pohtivat raskauden oikeaa aikaa? “Jos olisin itse elänyt sen mukaan, mikä on oikea aika, minulla ei nyt olisi elämässäni maailman tärkeintä ihmistä. Olen kerennyt saavuttamaan kesken jääneet asiat lapsen saamisen jälkeenkin. Helppoa ei ole aina ollut, mutta kaikki on sen arvoista.”


Jokainen perhe on arvokas

Vaikka saisit lapsen itsellesi yllättävässä tilanteessa, jossa ura ei ole vielä valmis ja vaikkapa pankkitili ammottaa tyhjyyttään; muista, että aikaa saavuttaa kaikki se, mistä on unelmoinut, löytyy myös lapsen saamisen jälkeen. MiBistä löydät vertaistukea. <3

Ei ole väliä millaisessa tilanteessa perheesi on saanut alkunsa ja minkälaiseksi perheesi lopulta muodostuu. Olemme kaikki yhtä arvokkaita ja toinen perhemalli ei ole toista parempi. Tärkeintä on, että lapsella on rakkautta ja turvaa elämässään.

Toivottavasti tulevaisuudessa monet löytävät rohkeutta muodostaa oman kaltaisensa perheensä rauhassa, ilman mahdollisia ympäröiviä ennakkoluuloja tai haitallisia asenteita. Tahdomme tällä tekstillä myös hälventää ennakkoluuloja yksinhuoltajuudesta ja nostaa hattuamme jokaiselle yksin lapsensa kasvattaneelle!

Kaikki nimet haastatteluissa ovat muutettu

120797304_663505444561597_5596161933112223884_n.jpg

Blogin kirjoittaja ja haastattelujen koostaja:

Anna-Mari Back,
MiBin työntekijä,
äiti & monimuotoisten perheiden fani!


Lue blogisarjan muut osat


Mothers in Business on verkosto äideille, jotka ovat kiinnostuneita urastaan. MiBin tavoitteena on tasa-arvoinen ja perheystävällinen työelämä. Järjestämme vuosittain satoja tapahtumia, jotka kehittävät ammatillista osaamista ja lisäävät hyvinvointia. Yli neljän tuhannen MiB-äidin joukko takaa vertaistuen ja arvokkaiden verkostojen kasvamisen. Liity jo tänään - rakkaudesta uraan ja perheeseen.