Konferenssivauvat monimuotoistavat tapahtumia

20 MiB-äitiä hihkui innosta Facebook-ryhmässä voitettuaan arvonnassa liput ScanAgile-tapahtumaan. ScanAgile on kansainvälinen konferenssi ketteristä kehitysmenetelmistä (agile development), ja tänä vuonna tapahtuman järjestäjät päättivät kutsua äitejä ja vauvoja tapahtumaan mm. monimuotoisuuden lisäämiseksi.

Monet tapahtumajärjestäjät antavat alennusta tapahtumalipuista MiBin jäsenille, mutta tämä oli ensimmäinen kerta, kun konferenssi kutsui äidit maksutta paikalle. Huomionarvoista on myös, että tapahtuman kutsussa erikseen painotettiin, että lapset ovat tervetulleita mukaan. Tätä soisi näkevänsä enemmänkin, sillä muuten kaikki eivät tule lähteneeksi tapahtumiin lapsen kanssa.

Haastattelimme idean äitiä Jonna Tiaista, joka on Agile Finland ry:n hallituksen jäsen ja yksi ScanAgile -tapahtuman järjestäjistä. Hän työskentelee Solitan suunnittelijoiden ja muutoksen tekijöiden yhteisö Palmussa agile coachina ja collaboration designerina. Jonnan perheeseen kuuluu lisäksi 9-vuotias lapsi ja puoliso.

Miten sait idean kutsua MiB-äidit konferenssiin?

Yhteiskunta ja työelämä muuttuu hurjaa tahtia, eikä työn ja vapaa-ajan ero ole enää niin selkeä. Oma hypoteesini on, että tulevaisuudessa työtä voidaan tehdä perheen kanssa. Yritykset voisivat tarjota työnantajaneutraaleja monitoimitiloja ja lastenhoitopalveluita. Näin työyhteisöt muuttuvat enemmän kyläyhteisöiksi, jotka sitouttaa työntekijöitä ja lisäävät hyvinvointia yhteiskunnassa.

Tämän hypoteesin innoittamana ja MiBin tapahtumissa käyneenä sain idean kokeilla konfavauva-konseptia ScanAgilessa. MiB oli luonnollinen kanava kutsua äidit ja sen kautta myös kokonaiset perheet yhdessä oppimaan uutta ja verkostoitumaan.

Miten vauvojen läsnäolo vaikutti tapahtumaan?

Vauvojen läsnäolo vaikutti tapahtumaan erittäin positiivisesti. Ihmiset hymyilivät enemmän ja vauvat olivat osallistujia siinä missä muutkin. Moni tuli sanomaan, että tapahtuman ilmapiiri oli rennompi kuin normaalisti alan konferensseissa on. Henkilökohtaisesti minulle hienoin hetki oli, kun alalla työskentelevä perhe oli yhdessä konferenssissa. He kävivät katsomassa puheita yhdessä ja erikseen, vuorotellen vauvan hoidon kanssa koko konferenssin ajan.

Jonna Tiainen Scan Agilesta

”VAUVOJEN LÄSNÄOLO VAIKUTTI TAPAHTUMAAN ERITTÄIN POSITIIVISESTI. IHMISET HYMYILIVÄT ENEMMÄN JA VAUVAT OLIVAT OSALLISTUJIA SIINÄ MISSÄ MUUTKIN.”

Suosittelisitko samaa muille tapahtumajärjestäjille? Mitä konferenssivauva-konsepti vaatii?

Suosittelen ehdottomasti ja lämpimästi! Oli tapahtuman sisältö mikä tahansa, monimuotoisuus on aina rikkaus. Konfavauva-konsepti ei vaadi välttämättä mitään erityisjärjestelyitä. Äidit eivät odottaneet mitään erityistä kohtelua, mutta me halusimme rakentaa erillisen imetys- ja vauvanhoitohuoneen tapahtumapaikan yhteyteen. Ihan mielettömän iso kiitos kaikille MiB-äideille, jotka tulitte ScanAgileen!

Näin tilaan konferenssivauvat tapahtumaasi:

1. Varmista, että tapahtumapaikalle pääsee vaunujen kanssa, ja että vessassa on hoitotaso.

2. Ota yhteyttä MiBiin info(at)mib.fi ja kerro montako lippua on jaossa. MiB hoitaa lippujen jakamisen äideille.

3. Ota MiB-äitien ilmoittautumiset vastaan.

4. Nauti vauvojen seurasta tapahtumapäivänäsi!

Kirjoittaja: Hanna Heikkonen

Puheklubista buustia esiintymiseen

Suomalainen ei perinteisesti sanoilla koreile, mutta ehkäpä vähän jo kuitenkin. MiB:n Toastmasters-klubissa tähän ainakin uskotaan. Puheklubissa harjoitellaan monipuolisesti erilaisia puhe- ja johtajuustaitoja esimerkiksi jännittämisen hallitseminen, itsevarmuus, tarinan kerronta sekä rakentavan palautteen antaminen. Mikä puhetaidon kehittämisessä on parasta? Onko esiintymistä harjoiteltava? Klubin hallituksen jäsenet Camilla Laitinen ja Anna Saura kertovat.

Camilla: Olen aina pitänyt esiintymistaitoja tärkeinä. Tunnetut hyvät esiintyjät kuten Jari Sarasvuo, Risto Siilasmaa tai Maaret Kallio ovat myöntäneet harjoituksen olevan loistavien esiintymistaitojen takana. Silti itse en ole löytänyt sopivaa tapaa nostaa omaa esiintymistäni uudelle tasolle. Tähän MiB:n Toastmasters-puheklubi tarjosi täydellisen keinon. Olen esiintynyt jonkun verran työssäni 12-vuotisen pankkiurani aikana. Rahoitusalan presentaatiot ovat yleensä hyvin asiapitoisia, monotonisia ja joskus jopa tylsiä. Olen itse räiskyvä ja puhelias persoona, mutta esiintyessäni olen pitänyt pienesti
jarrua päällä. Uskon pelänneeni, että uskottavuuteni kärsisi, kun muutenkin olen poikkeava alallani ollessani pieni vaalea nainen. Olen vuosien varrella oppinut hieman elävöittämään esiintymistäni ja tuomaan persoonaani esiin, mutta vielä on varaa parantaa. Niinpä päätin ottaa missiokseni hakea rajoja miten esiinnyn täysin omana itsenäni, olemalla kuitenkin vakuuttava ja uskottava.

Ensimmäisissä valmistelluissa puheissani olen keskittynyt äänen painoon, eleisiin, lavan käyttöön ja testannut erilaisia yleisön haltuunoton tekniikoita. Palaute on ollut kannustavaa ja olen oppinut paljon. Eniten omasta itsestäni, miten ääneni ja eleeni voivat tehdä vakuuttavuuden, vaikka puhuisin kuinka pehmeästä aiheesta. Viime kerralla voitin puhekilpailun ja sain omasta mielestäni parhaan mahdollisen palautteen. Yksi arvioijani sanoi: ”Olen hämmästynyt miten pystyt puheissasi olemaan niin helposti lähestyttävä ja iloinen sekä silti niin vakuuttava.” Näyttää siltä, että äitiysvapaalle suunnittelemastani harrastuksesta on tullut pysyvä harrastus. Mikä olisikaan parempi investointi omaan itseeni!

Klubi-illassa parhaat puhujat palkitaan tietenkin suklaalla! Vasemmalta Anna Saura, Jenni Kotakorpi, Sini Kaukonen ja Camilla Laitinen

Anna: Puheklubissa pääsen harjoittelemaan erilaisia puheita ja esityksiä rennossa ilmapiirissä, jossa mokaamista ei tarvitse pelätä. Puhe on aina iso vaikuttamismahdollisuus ja merkittävä (tosin Suomessa usein hieman aliarvioitu) johtamisen keino. Siihen kannattaa panostaa! Juuri tämän takia puhetaitojen kehittäminen on mielestäni todella innostavaa. Minua kiinnostaa erityisesti esitysten ja puheiden tarinallisuus. Työssäni viestinnän ammattilaisena törmään usein siihen, että ihmiset haluavat esityksissään kertoa tietämästään asiastaan aivan kaiken. Ihmisten huomiokyky on kuitenkin hyvin rajallinen ja he muistavat kuulemastaan lopulta hyvin vähän. Tarinoilla onkin mieletön voima ja niitä voi keksiä asiapitoisiinkin esityksiin. Paras lähtökohta on se, että miettii minkä yhden asian haluaa kuulijoiden ainakin muistavan. Jos ihmisille saa välitettyä jonkun tunteen tai inspiroivan ajatuksen niin sehän on ihan mieletön juttu. Mutta harjoittelua se vaatii ja sen edessä kannattaa olla nöyränä. Harva syntyy loistavaksi puhujaksi, vaan kyseessä on taito, jonka kuka tahansa voi oppia.

MiB Toastmasters- puheklubi aloitti toimintansa Helsingissä syksyllä 2017 ja kokoontuu kahden viikon välein.  MiB:n oma klubi kuuluu kansainväliseen Toastmasters-verkostoon, jonka formaatin mukaan klubi toimii. Ensimmäiseksi jokainen jäsen pitää oman Ice Breaker- puheen, jossa esitellään itsensä. Tämän jälkeen edetään erilaisiin puhetyyppeihin ja aiheisiin. Jokaisessa illassa harjoitellaan myös improvisoituja puheita kunkin illan teeman mukaisesti. Jokaisesta puhekerrasta saa erillisen palautteen muilta. Toastmasters International on kansainvälinen, voittoa tavoittelematon järjestö, jonka tavoitteena on auttaa jäseniään kehittämään esiintymis- ja johtamistaitojaan. Lue lisää MiBin klubitoiminnasta.

Järjestämme keskiviikkona 28.3. Helsingissä avoimen klubikerran, jossa pääset tutustumaan toimintaan. Helsinkiläiset voivat ilmoittautua mukaan sähköpostiin tulevan linkin kautta.

Kirjoittajat:

Camilla Laitinen on 3 lapsen äiti ja pankkiiri SEB:llä. Twitter @CamiLaitinen
Anna Saura on 2 lapsen äiti ja toimii viestintäalan tehtävissä. Twitter: @anna_maarias

Mistä on rohkeat naisjohtajat tehty?

Naistenpäivänä juhlistetaan naisten sosiaalisia, taloudellisia ja poliittisia saavutuksia. Yksi näistä saavutuksista on naisten eteneminen uralla aina johtajatasolle asti. Kuitenkin vielä tänä päivänä puhutaan naisen eurosta, röyhkeyskoululle on kysyntää, #metoo kohahduttaa sosiaalisessa mediassa ja tasa-arvovaltuutetun lanseeraaman raskaussyrjinnän vastaisen kampanjan voimin kitketään naisten epätasa-arvoista kohtelua työelämässä. Naisten uralla eteneminen hidastuu viimeistään perhevapaiden myötä. Lisäksi etenemisen esteinä on usein mainittu kiltteys, emotionaalisuus ja nöyryys. Samaan aikaan sanotaan, että nainen on naiselle susi, kun taas miehet ovat hyviä veljiä.

Kerro, kerro kuvastin, ken on maassa... johtajin

Vaikka lasikattoja on jo rikottu, niin rikottavaa riittää edelleen. Naisten osuus yritysten ylimmässä johdossa on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana, mutta kehitys on ollut hidasta. Tilastokeskuksen Naiset ja miehet Suomessa 2016 -julkaisun mukaan johtotehtävissä toimivista palkansaajista naisia oli 32 prosenttia ja miehiä 68 prosenttia. Ylemmistä toimihenkilöistä sen sijaan naisia oli 47 prosenttia ja miehiä 53 prosenttia.

Naiset toimivat miehiä harvemmin johtajina suurimmalla osalla sektoreista. Naisia on selvä enemmistö sosiaali-, hoiva- ja terveysalojen johdossa sekä henkilöstöjohtajina. Muilla aloilla miehiä on johtajina enemmän kuin naisia. Miehillä on yli 80 prosenttia johtajapaikoista teollisuuden tuotannon, tieto- ja viestintätekniikan, maa-, metsä- ja kalatalouden sekä vähittäis- ja tukkukaupan aloilla. Myös valtaosa toimitusjohtajista ja pääjohtajista on miehiä.

Pörssiyhtiöissä vuosi 2017 oli kuitenkin ennätysvuosi, sillä Keskuskauppakamarin tekemän selvityksen mukaan pörssiyhtiöiden toimitusjohtajina toimi yhdeksän naista. Vielä vuonna 2011 pörssiyhtiöiden johdossa naisia ei ollut lainkaan. Naisten osuudet pörssiyhtiöiden hallituksissa ja johtoryhmissä ovat myös kasvaneet vähitellen. Vuonna 2017 pörssiyhtiöiden hallituspaikoilla naisia oli 27 prosenttia. Tilanne on tasa-arvoisin valtionyhtiöissä, sillä vuonna 2016 valtionyhtiöiden hallitusjäsenistä 38,5 prosenttia oli naisia.

Naisia on keskimäärin enemmän hallituksissa ja johtoryhmissä silloin, kun henkilöstö on naisenemmistöinen ja vähemmän silloin, kun henkilöstö on miesenemmistöinen. Naisjohtajilla on monipuolinen koulutustausta, mutta tyypillinen yritysjohtaja on insinööritaustainen mies. Johtajamiehet ovat naisia useammin naimisissa ja heillä on keskimäärin enemmän lapsia kuin naisjohtajilla. Johtajan työn ja perheen yhdistämisen kannalta tärkeä tekijä on puolisoiden välinen työnjako. Tähän vaikuttavat edelleen perinteiset sukupuoliroolit, mutta asenteet ovat muuttumassa miesten jakaessa yhä enemmän vastuuta perheestä ja kodista.

Naisjohtajat suunnannäyttäjinä

Suomesta löytyy joukko uraauurtavia naisjohtajia. Mainostoimisto McCannin toimitusjohtaja Sari Heinilä toteaa, että miehiä ei voi syyttää naisten menestyksen puutteesta. Heinilän mukaan naisten tulisi tuoda selkeästi ilmi osaamisensa ja osattava vaatia lisää vastuuta. Naisten tunteellisuus mainitaan turhan usein heikkoutena, vaikka todellisuudessa sen voi kääntää vahvuudeksi. Teknologian aikakaudella ihmisiä tulee ymmärtää, oli kyse sitten henkilöstöstä tai asiakkaista. Tätä Heinilä kutsuu bisnesempatiaksi.

Business Manager Sanna Halttunen-Välimaa johtaa visuaalisiin ja interaktiivisiin markkinoinnin toteutuksiin keskittyvää Panic Marketingia. Halttunen-Välimaa korostaa, että itseensä täytyy uskoa ja eikä vastuuta kannata pelätä. Jos asiat eivät syystä tai toisesta onnistuisikaan, voi aina todeta, että on ainakin yrittänyt. Vastuun ottaminen on usein tuonut lisää vastuuta ja mielenkiintoisia työtehtäviä. Halttunen-Välimaa kiittelee sitä, että suhtautuminen naisjohtajuuteen on muuttunut ja muuttuu edelleen uusien sukupolvien tullessa työmarkkinoille.

Logomon entinen myyntijohtaja ja nykyinen kauppakeskus Skanssin kauppakeskuspäällikkö, Maarit Hurme, kannustaa naisia hakeutumaan rohkeasti johtotehtäviin. Hurme ei usko, että sukupuolella on hyvän johtajuuden kanssa mitään tekemistä. Naisille, etenkin pienten lasten äideille, tarjoillaan luonnostaan joka päivä harjoitusalusta yhdelle johtajan tärkeästä taidosta, nimittäin neuvottelutaidosta. ”Jos saat kiukkuisen kolmevuotiaan muuttamaan mieltään ja onnistut saamaan hänet pukemaan juuri hetki sitten pois viskotut kurahanskat, usko pois – pystyt hoitamaan arkipäiväiset bisnesneuvottelut myös töissä aikuisten kesken”, Hurme toteaa. Naiset vaativat itseltään täydellisyyttä ja koska pelätään, ettei täydellisyyteen päästä, ei edes yritetä. Hurmeen neuvo naisille kuuluukin: ”Ensi kerralla, kun sinulle tarjoutuu mahdollisuus lähteä vetämään projektia tai nousta eteenpäin urallasi, työnnä turha pelko syrjään. Sinä osaat.”

Naistenpäivä on hyvä päivä ruusujen lisäksi pyytää palkankorotus ja sanoa ääneen, että haluamme lisää vastuuta. Rohkeaa naistenpäivää!

Kirjoittaja: Emilia Stenholm

Emilia Stenholm, Marketing Specialist, Gasera Ltd.

4kk ikäisen tytön äiti

LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/emiliastenholm/

Verkostoissa on voimaa!

Taidan olla pahasti verkostoitumisen nimeen vannova intoilija. Yrittäjänä se tuntuu hyvin luontevalta, sillä yksinyrittäjänä minulla ei ole ympärilläni työkavereita tai -yhteisöä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että tekisin töitä yksin vaan olen verkostoitunut siten, että pystyn toteuttamaan isojakin toimeksiantoja yhdessä kumppaneiden kanssa.

Miksi, missä ja miten?

Edellä jo yksi mainio syy verkostoitumiseen. Muita voivat olla: erilaisten ja uudenlaisten näkemysten hakeminen, oman osaamisen ja näkemysten laajempi esille saaminen, liiketoimintojen edistäminen, tulevaisuuteen varautuminen, uusien haasteiden etsiminen ja hakeminen, asiantuntemuksen (tai vaikkapa uusien tietojen ja taitojen) laajentaminen, omien taitojen edistäminen, uusien taitojen oppiminen, muiden kokemusten hyödyntäminen, omien kokemusten jakaminen jne.

Sen haluan sanoa, mikä minulle on ollut verkostoitumisessa iso juttu: sen oivaltaminen, että kun ensin antaa, niin saa monin verroin takaisin!

Missä sitä sitten verkostoidutaan? No vaikka missä! Kaupassa, saunassa, seminaareissa, koulutuksissa, tapahtumissa, toimistoissa, töissä, koulussa, lomilla, harrasteissa – ihan missä vaan! Itse näen verkostoitumistilaisuuksia ympärilläni lähes joka päivä – olen tosin kyllä päättänyt, että haluan (= asenne) verkostoitua ja olen asian suhteen aktiivinen.
Miten verkostoituminen tapahtuu? Kyseessähän on pääasiassa halu, oma asenne, vuorovaikutus, oppiminen, hyöty ja antaminen – kaikkia näitä elementtejä on hyvä olla verkostoitumisessa. Minulle tärkeimpiä ovat edelleenkin henkilökohtaiset kohtaamiset ja tapaamiset mutta myös sähköiset kanavat ovat tuoneet elämääni, työhöni, harrastuksiini ja toimintaani paljon uusia tuulia uusien tuttavuuksien myötä. Sen haluan sanoa, mikä minulle on ollut verkostoitumisessa iso juttu: sen oivaltaminen, että kun ensin antaa, niin saa monin verroin takaisin! Se voi olla vinkki, työkalu, menetelmä, nimi, neuvo, kokemus tai jotain muuta – useimmiten kuitenkin jotain sellaista, mistä toinen osapuoli hyötyy (sinä välttämättä et).

Keskustelun edetessä saatan antaa toiselle jonkin idean, vinkin, neuvon tai ajatuksen, josta uskon voivan olla hyötyä hänelle tai vievän häntä jollain tavalla eteenpäin.

Hissipuhe ja hyöty

Olet varmastikin kuullut moneen kertaan, että olisi hyvä olla mielessä itsestä pieni kuvaus (kun joku kuitenkin kysyy, mitä sinä teet), hissipuheeksi sitä monet nimittävät. Tähän minäkin uskon! Minun hissipuheeni voisi olla vaikka tällainen: ”Terve! Minä olen Jouni, kuopiolainen yrittäjä ja vielä tarkemmin liikkeenjohdon konsultti. Autan työssäni muita saavuttamaan omia tavoitteitaan ja usein asiat liittyvät markkinointiin ja myyntiin, osaamisen tai asiantuntijuuden tai palvelujen tuotteistamiseen, verkostoitumiseen tai laatuun.” Ja keskustelun edetessä saatan antaa toiselle jonkin idean, vinkin, neuvon tai ajatuksen, josta uskon voivan olla hyötyä hänelle tai vievän häntä jollain tavalla eteenpäin. Hyödyksikin tätä kutsutaan.

Vinkit ja linkit

Lopuksi haluan jakaa kanssanne joitakin parhaimmista vinkeistä mitä olen verkostoitumisessa oppinut: kuuntele ja kysele, ole läsnä. Usein myös tietoisesti hakeudun uusien ihmisten seuraan oppiakseni, kuullakseni, kokeakseni itse jotakin uutta ja jotta voin jakaa jotain itsestäni toisille!

Kirjoittaja Jouni Ortju on kuopiolainen liikkeenjohdon konsulttiyrittäjä Laatukoulutus Jouni Ortju Ky:ssä. Jos haluat verkostoitua:

www.linkedin.com/in/jouniortju
www.facebook.com/laatukoulutus
www.twitter.com/jouni_ortju

Haastattelussa uraäiti: Taina Roth

”Taina uskoo 80/20 managementiin: jo tekemällä 20 % voi saada aikaiseksi 80 % tuloksista. Työssään Taina kirjoittaa kvartaalin kolme isointa tavoitetta, kuukauden kolme tavoitetta, viikon kolme tavoitetta ja kolme tavoitetta jokaiselle päivälle. Tavoitteet eivät saa olla liian isoja. Kun asetettu aikaväli on ohi, Taina käy läpi onko päässyt tavoitteisiinsa. Priorisoinnin myötä aikaa jää miettimiselle ja ihmisten tapaamiselle. Joka viikko hän haluaisi tavata sellaisen henkilön, ketä ei muuten arjessa tapaisi, sellaiset tapaamiset ovat hänen mielestään valtavan inspiroivia.”

Nimi: Taina Roth, 40
Koulutus: OTM
Työpaikka: Yrittäjä. Tarjoaa lakiasioiden ja edunvalvonnan sekä luovan työn johdon konsultointia.
Perhe: 2 lasta
Harrastukset: musiikki, ruoka- ja musiikkiaiheinen-blogi, vapaauinti, lasten kanssa touhuaminen, itsensä kehittämisprojektit (esim. opettelee uimaan tai soittamaan uutta instrumenttia tai ammatillisen osaamisen lisääminen)
Kirjavinkki: Richard Koch The 80/20 manager, Daniel Pink Drive
Lomavinkki: Slovenia, Montenegro
Tärkeimmät arvot: Luovuuden vaaliminen, vapaus sekä kunnioitus muita ja  omaa itseään kohtaan.

Terveiset uraäideille: Jätä aikaa elämiseen ja luovuudelle. Älä sorru ruuhkavuosissa tallustamiseen. Verkostot ja vastuunjakaminen verkoston sisällä ovat tärkeitä lapsiperhearjessa. On oltava aina joku, jolle voi soittaa ja pyytää apua.

"Maailmaa parantamaan oikikseen."

Nuorena naisena Taina halusi pelastaa maailman, ja niinpä hän haki opiskelemaan oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Hänelle työn merkityksellisyys on ollut olennaista kaikessa mitä hän tekee. Tainalla musiikki on ollut läsnä elämässä lapsuudesta saakka. Kiinnostus tekijänoikeuksiin ja musiikkiin johdatti Tainan valmistumisen jälkeen Gramex-nimisen yhdistyksen lakimieheksi. Hän edusti levy-yhtiöiden ja muusikoiden oikeuksia ja työskenteli tekijänoikeuksien ja digitaalisten sisältöjen lisensoinnin parissa. Tainan pöydällä oli jo silloin juridisten toimeksiantojen lisäksi operatiivisia tehtäviä. Hän kävi myös luennoimassa tekijänoikeuksista asiakkailla ja oppilaitoksissa.

"Johdon on annettava työntekijöille suunta ja vastuualue, mutta vastuualueen rajoissa ihmisillä on oltava vapaus toimia."

Viiden työskentelyvuoden jälkeen Taina siirtyi Sulakkeen lakiasioihin. Firman sisällä tapahtui muutoksia ja Taina sai lisää vastuuta mm. general counselina ja HR:stä. Taina pohti tiimin kysymyksiä, sillä häntä kiinnostivat luovuus ja mikä ruokkii luovuutta. Ihmisillä tulisi mahdollisuuksien mukaan olla autonomia päättää itse työtavoista, -paikasta ja -ajasta. Johdon on annettava työntekijöille suunta ja vastuualue, mutta vastuualueen rajoissa ihmisillä on oltava vapaus toimia. Tällöin ihmiset voivat toteuttaa itseään ja päästä parhaisiin tuloksiin myös yrityksen kannalta. Tästä alkoi operatiivisiin tehtäviin siirtyminen.

Tainan seuraava projekti oli Habbo Hotellin kansainvälisen Espanjan tiimin vetäminen. Tehtävässä hän pääsi asiakkaiden sitouttamisen, moderoinnin, turvallisuuden ja viihtyvyyden sekä muutosjohtamisen pariin. Häntä on aina kiinnostanut operatiivinen puoli, sillä hän on halunnut mahdollistaa voitokkaan liiketoiminnan. Sulakkeella ollessaan Taina sai kaksi lasta, joiden kummankin kanssa vietti vuoden kotona.

Oltuaan Sulakkeella yhdeksän vuotta ja yksityiselämässä tapahtuneiden myllerrysten keskellä, Taina päätti irtisanoutua töistä tyhjän päälle ja ottaa puolen vuoden sapattivapaata. Hän halusi miettiä, mikä on oikea suunta elämälleen. Irtisanoutuminen vaatii toki rohkeutta ja taloudelliset realiteetitkin voivat olla esteenä. Taina kuitenkin suosittelee taukoa, jotta voi miettiä, mitä uutta elämäänsä voisi saada.

"Työllä on oltava merkitys, vaikkakaan kaikista ei voi tulla täysipäiväisiä maailman parantajia."

Haastattelun aikaan Taina oli töissä HEI Schoolsissa, jossa hän pääsi tekemään merkittävää työtä viemällä suomalaista varhaiskasvatusta maailmalle franchising-mallilla. Tainan sitoutuminen työhön on silmiinpistävää, sillä hän herkistyi puhuessaan eräästä päiväkotivierailustaan australialaisen asiakkaan kanssa. Opettaja kysyi lapsilta pitääkö tehdä käsikirjoitus näytelmään, johon lapset vastasivat etteivät osaa kirjoittaa. Opettaja rohkaisi lapsia kysymällä, miten muuten he voisivat dokumentoida näytelmän. Lapset piirsivät näytelmän. Tällainen vuorovaikutus kannustaa lapsia itsenäiseen ajatteluun ja samalla kehittää hyvän itsetunnon, kun ongelmat ratkaistaan itse. Taina painottaa, että jokaisen työllä on merkitys, vaikkakaan kaikista ei tule täysipäiväisiä maailman parantajia. Jokaisen pitää pystyä panostamaan yhteiseen hyvään omalla tavallaan.

Taina huomasi, että Helsingissä on paljon yrityksiä, joilla on tarvetta henkilölle, joka ymmärtää kansainvälistä liiketoimintaa ja jolla on lakitaustaa ja päätti perustaa yrityksen, jonka kautta tarjoaa edunvalvonta-, laki- ja johdonkonsultointipalveluita. ”Aloitan toiminnan nyt tammikuussa 2018. Digitaaliset sisällöt, kansainvälinen online-liiketoiminta, lisensointi ja luovan työn johtaminen ovat erityisalaani ja yritykseni keskittyykin tarjoamaan johdon konsultointia ja lakiasioiden palveluita näillä alueilla”, Taina kertoo.

”HEI Schools säilyy asiakkaanani, kun nyt jatkan yrittäjänä. Tulevaisuudessa työelämä on menossa enemmän siihen suuntaan, että ihmiset tekevät freelancereina töitä useammille eri yrityksille samaan aikaan”, Taina kertoo.

"Myös yrittäjällä ja johtajalla on oltava aikaa."

Taina uskoo 80/20 managementiin: jo tekemällä 20% voi saada aikaiseksi 80% tuloksista. Työssään Taina kirjoittaa kvartaalin kolme isointa tavoitetta, kuukauden kolme tavoitetta, viikon kolme tavoitetta ja kolme tavoitetta jokaiselle päivälle. Tavoitteet eivät saa olla liian isoja. Kun asetettu aikaväli on ohi, Taina käy läpi onko päässyt tavoitteisiinsa. Priorisoinnin myötä aikaa jää miettimiselle ja ihmisten tapaamiselle. Joka viikko hän haluaisi tavata sellaisen henkilön, ketä ei muuten arjessa tapaisi, sellaiset tapaamiset ovat hänen mielestään valtavan inspiroivia.

Lapsiperheeseen 80/20-ideologia heijastuu siten, että lasten ei tarvitse harrastaa joka ilta. Kaikki turha on karsittava pois ja arki rauhoitettava. Tainan mielestä ihmisillä olisi oltava aikaa esimerkiksi ikkunasta ulos tuijottamiseen ja haaveiluun. ”Luovuus on tärkeää ja se vaatii rauhallisen mielen”, Taina sanoo.

Teksti: Olessia Manner, MiB-aktiivi sekä Fennovoima Oy:n lakimies

Kuva: Taina Roth