Inhimillinen bisnes

Asiakaskokemuksena voidaan pitää kaikkia niitä tunteiden ja kokemusten summia, joita asiakkaalle muodostuu eri kohtaamisissa yrityksen kanssa. Jos kustannusten minimoinnista pelkän digitalisaation myötä tulee liiketoiminnan itse tarkoitus, on se monesti ristiriidassa hyvän asiakaskokemuksen kanssa. Näin ollen laskevat kustannukset tulisikin nähdä enemmän fiksusti rakennetun palvelun sivutuotteena kuin liiketoiminnan päätavoitteena.

Pankit ovat tuskin kenenkään mielestä elämyskeskeisiä toimijoita, vaan enemmänkin tahoja joilta odotetaan toimintavarmuutta ja vaivattomia palveluita arjen sujuvuuden nimissä. Teknologia on tullut tässä avuksi ja ala elää suurta muutosten aikaa palvelurobotiikan ja automatisaation yleistyessä.

Perinteisen CRM:n rinnalle on noussut sosiaalinen CRM, joka pitää sisällään mm. ymmärryksen siitä minkälaista palvelua asiakas arvostaa, minkälaisissa sosiaalisissa verkostoissa hän vaikuttaa ja minkälaisin perustein hän jakaa suosituksiaan. Tässä kehityksessä piilee myös inhimillisen bisneksen ydin. Roboteille annettavan työn jälkeen ihmisten väliset merkitykselliset kohtaamiset korostuvat, sillä tietokone ei salli empatiaa eikä se omaa intuitiota.

Me Nooa Säästöpankissa toteutamme inhimillisen bisneksen ajatusta siten, että siinä, missä asiakas voi hyödyntää digitaalisia palveluita kotisohvaltaan, voi hän saada saman palvelun kotisohvaltaan myös henkilökohtaiselta säästöpankkiiriltaan. Asiakas saa myös halutessaan henkilökohtaista palvelua iltaisin ja viikonloppuisin, nopealla aikataululla ja tutulta henkilöltä. Tämä tarkoittaa sitä, että asiakkaalla on valta valita itselleen sopivin malli toimia.

Asiakkaan arjen helpottamisessa kyky ennakoida, ehdottaa ja toteuttaa toimivia ja yllätyksellisiä ratkaisuja ovatkin tekemisen ydintä. Uskomme siihen, että luovuus synnyttää hyvinvointia. Suositteluindeksimme on noussut ennätyslukemiin ja saamamme palautteen perusteella yksi merkittävä tekijä tässä on ollut asiakkaan kokema merkityksellisyyden kokemus yhdistettynä tunteeseen, jonka palvelumme hänessä herättää. Vaikka suurin osa asiakaskunnasta asioi nykyään mobiililaitteiden kautta, tulee aina eteen tilanteita, jolloin on vaivattominta soittaa tutulle henkilölle ja saada asiat hoidettua saman päivän aikana kuntoon. Aidot ja henkilökohtaiset asiakaskohtaamiset ja se, että me liikumme, ei asiakas synnyttävät laadukasta asiakaskokemusta, jota on lähes mahdoton kopioida. Harjoittelemme aktiivisesti näitä kohtaamisia ja jatkamme panostusta ihmisiin, sillä ydinkokemuksen tulee olla sellainen, jonka pystymme aina ja kaikissa olosuhteissa toteuttamaan.

nooa-300x271.png

Nooa Säästöpankki on MiB:n virallinen yhteistyökumppani. 

MiBin uusi hallitus pursuaa energiaa ja unelmia

MiBillä on edessään tapahtumarikas vuosi. Huimaa vauhtia kasvava yhdistys taittaa vakaasti matkaa kohti unelmien yhteiskuntaa, jossa kaikki vanhemmat voivat valita sekä uran että perheen. Yhteisellä matkallamme yhdistystä luotsaa tammikuussa järjestäytynyt hallitus, jonka supernaiset valottavat nyt arjen voimavarojaan ja avaavat käsilaukkunsa.

 

 

Annica Moore, yhdistyksen valitsema puheenjohtaja (hallituksessa jatkava)

Toimin viime vuonna hallituksen varapuheenjohtajana, ja on mahtavaa jatkaa sillä tiellä! Odotan tulevalta vuodelta innostusta ja positiivista can do -asennetta. MiBin vahvuus ovat sen osaavat toimijat ja kiinnostavat sisällöt, joihin jäsenet voivat suoraan vaikuttaa.

MiBissä minulle tärkeää on hyvä henki ja sen ylläpitäminen, sekä laivan ohjaaminen uuden strategian osoittamaan suuntaan. Hallituskollegat ovat jo tarttuneet moniin prioriteetteihin: Viestinnän osalta ollaan käynnistämässä uusia avauksia, joita innolla odotan. Kiinnostavaa on myös seurata, miten jäsenmaksu-uudistus ja suunnitteilla olevat jäsenyyskampanjat lähtevät käyntiin. Myöhemmin tänä vuonna tullaan päivittämään myös MiBin yhteiskunnallisen vaikuttamisen ohjelma, ja siihen liittyen on jäsenistöstäkin saatu uusia ideoita.

Saan MiBistä paljon voimaa. Nautin siitä, kun saan asioita aikaan. MiBissä saa kehittää, tehdä ja toteuttaa itseään. Täällä myös tutustuu hauskoihin tyyppeihin ja saa uusia ystäviä, ja ystävien näkemisestä saa energiaa. Lisäksi minulla on aivan ihana lapsi, joka nukkuu hyvin. Ja rakastava puoliso joka kannustaa ja välillä kannattelee.

Kannan nykyään ihan minimaalista laukkua, ihan vain siksi etten enää selkä vääränä raahaisi kaikkea mahdollista kaikkialle. Puhelin kulkee kanssani aina, samoin hyvä huulipuna. Kiireessä ei välttämättä muuten ehdi ehostaa, mutta huulipunalla saa katseet kohdistettua muualle kuin silmäpusseihin. 

 

Anne Kuutio, varapuheenjohtaja (uusi)

Olen noin vuoden vanha MiBiläinen. Tuen puheenjohtajaa sekä hyppään tarvittaessa puikkoihin hänen estyneenä ollessaan. Strategiatyön jatkuva eteenpäin vieminen on tekemiseni keskiössä hallituskaudella. Toinen keskeinen roolini on verkostoituminen, johon haluaisin mibiläisiä mukaan. Tärkeintä on saada mibiläiset kukkimaan, antaa uskallusta ja rohkeutta kulkea kohti visiotamme, jossa nainen voi saada kaiken. Tätä työtä teen omien lasteni eteen.

Tältä vuodelta odotan eniten yhteistyötä, tapaamisia ja tutustumista mibiläisiin. Ilo ja riemu tuoda sanomamme esiin sekä vaikuttaa yhteiskunnallisesti toimii motivaattorina. Tehdään meistä isompi ja äänekkäämpi, sitä tässä ajassa tarvitaan ja sillä erottaudumme.

Tuon mukanani hallitukseen rohkeutta ja luovuutta! Haluan auttaa ymmärtämään ja näkemään asioita laaja-alaisesti. Näen johtamisen viestintänä ja palvelutehtävänä, jota haluan edesauttaa MiBissä.

Tunnen olevani mukana jossain, se motivoi vapaaehtoisuuteen – saan energiaa uramutseista ympärilläni! Nukun päiväunia aina kun voin. Unettomuus on itselleni suurin haaste jaksamisessa. Voimaa antaa tasapaino perheen ja oman itseni kesken. Otan aikaa hiljaisuudelle (mieluusti ulkona) sekä kehon kuuntelulle ja huollolle (erityisesti pilates).

Tahtoisin, että minulla olisi selviytymispakkaus kaikkeen mukana laukussani, mutta nykyään lähden varsin huolettomasti ulos kodista niin lyhyemmälle kuin pidemmälle reissulle. Huomasin, että se stressaa minua suotta, jos mietin, mitä kaikkea PITÄISI olla mukana. Avoin mieli ja kysyvä luonne riittää tosi pitkälle; suosittelen!

Lopetan juhlavasti Ganghin sanoin:

”Ole se muutos, jonka haluat maailmassa nähdä.”

 

Varpu Sneck-Lehtinen, sihteeri (jatkava)

Tulin mukaan MiBin toimintaan vuoden 2015 lopussa. Viime vuonna olin hallituksessa aktiivivastaavan roolissa. Odotan, että MiBin tunnettuus lisääntyy, ja saamme lisää jäseniä ja jalansijaa yhteiskunnallisena vaikuttajana – äitien äänenä yhteiskunnassa. Toivon, että hallituksessa tulee olemaan tänäkin vuonna yhtä hyvä henki ja yhteen hiileen puhaltaminen kuin viimekin vuonna.

Mistä saan voimaa jaksaa arjessa? Vierivä kivi ei sammaloidu!  MiB tuo hyvää vastapainoa perheelle ja työlle. On hienoa toimia yhdessä samanhenkisten naisten kanssa.

Ennen olin varsinainen kassi-alma ja laukusta löytyi kaikkea mahdollista, mikä saattoi lähennellä jopa hätävarjelun liioittelua. Nykyään tulen toimeen vähemmälläkin. Laukussani on aina päänsärkylääkkeitä sekä sekalainen valikoima proteiinipatukoita, pikkuautoja, meikkejä ja lego-ukkoja.

 

Kirsti Toimela, talous ja rahoitus (uusi)

Olen heinäkuussa 2017 syntyneen pojan äiti, uusi hallituslainen ja myös melko tuore MiBiläinen. Odotan, että pääsemme hakemaan lisärahoitusta tälle mahtavalle toiminnalle, ja tähän rahoitusmahdollisuuksien kartoittamiseen haluan myös ensimmäisenä ryhtyä. Odotan myös tämän hienon naisjoukon ja muiden aktiivien kanssa työskentelyä!

Voimaa arkeeni antavat ihana hymyilevä vauva sekä osallistuva aviomies. Olen hyvä suunnittelemaan ja noudattamaan suunnitelmiani, se auttaa arjessa yllättävän paljon. Lisäksi uskallan unelmoida.

En tiedä olenko niin kiireinen vai vaan sopivan lyhyt, että jään usein housujen vyölenkistä tai paidan helmasta kiinni ovenkahvaan ja vaatehan se siinä usein repeää. Siksi käsilaukussani on aina neula ja musta lankarulla.

 

Susanna Mikkonen, toiminnan kehittäminen (jatkava)

Olen kahden tytön äiti Tampereelta, ja olen ollut aiemmin mukana MiBin vuosien 2016 ja 2017 hallituksissa.

Tulevalta vuodelta odotan MiBin toiminnan kehittymistä vielä vaikuttavammaksi, mutta myös sen vakiintumista. Yhdistys on kasvanut ja kehittynyt hurjaa tahtia, ja on aika saattaa palikat kohdalleen niin, että jäsenet saavat toiminnasta paljon irti, yhdistys on kestävällä pohjalla ja vapaaehtoiset ovat motivoituneita ja innostuneita.

MiBissä minua innostavat upeat ja osaavat naiset, joiden kanssa saan työskennellä. Koskaan en varmaan ole parin vuoden aikana oppinut niin paljon uutta, kuin MiBissä toimiessani! Tänä vuonna olen tarttunut ensimmäiseksi rekrytointeihin ja jäsenviestintään, joiden parissa on myös jo heti saanut oppia kollegoilta.

Arjessa jaksamisessa auttavat läheiset ihmiset, kollegat ja ystävät, joiden kanssa toimimisesta saa hyvää energiaa. MiBissä on todella positiivinen ja energisoiva ilmapiiri, jota kannattaa vaalia. Jo se auttaa jaksamaan, vaikka välillä olisi rankempia vaiheita elämässä!

Käsilaukustani löytyy aina luvattoman paljon rypistyneitä kuitteja, esitteitä ja töistä peräisin olevia artikkelimonisteita. Parasta, mitä laukusta voi löytyä, on pohjalle jäänyt karkki, joka piristää vaikkapa väsynyttä iltaa lasten kanssa. Sanomattakin on selvää, että karkkia ei jaeta.

 

Rimma Ahonen, paikallisjaostot ja jäsenkokemus (uusi)

Olen tamperelainen MiB-äiti. Tämä on ensimmäinen vuoteni hallituksessa, ja toinen MiB ry:n jäsenenä. Hallitustyöskentelyltä odotan lisää ahaa-elämyksiä, koska hallituksen kokoonpano ylittää ammattiryhmärajat. Jäsendemokratian turvaaminen ja jäsenkokemuksen tasalaatuisuus ovat itselleni tärkeitä. Haluan tukea paikallisjaostoja jäsenten palvelemisessa parhaani mukaan.

Olen onnekas, sillä minulla on puoliso, joka pyörittää kotihommia yhtä hyvin kuin minä itsekin, joten vapaa-ajasta saa lohkottua kunnon paloja kansalaisyhteiskunnan rakentamiseen. Karkaan välillä myös tuulettumaan tyttökavereiden kanssa.

Vaipat. Niitä on ollut vuodesta 2015 kaikissa iltalaukkua isommissa käsilaukuissa. Niitä on myös niissä laukuissa, joihin en ihan varmasti ole laittanut yhtäkään vaippaa. Vaippojen lisäksi käsilaukusta on pari kertaa löytynyt mielenkiintoinen kirja, jota en vain ehdi lukea loppuun – joululomalla sain loppuun Sylvain Neuvel’in Sleeping Giants -kirjan, jonka ostin Ruisrockin aikoihin heinäkuussa.

 

Sanna Kranjc, viestintä ja markkinointi (uusi)

Olen 2-vuotiaan touhukkaan lapsen äiti. MiBin aktiivina olen uusi, mutta minulla on onneksi tukenani MiBin mahtava 14 aktiivin viestintä- ja markkinointitiimi, joiden kanssa hoidamme MiBin valtakunnallista viestintää.

Olen hyvin onnekas päästessäni osaksi MiBin innostuneiden ja osaavien äitien verkostoa. Voimme tarjota toisillemme tärkeää vertaistukea, hyödyllisiä kontakteja sekä upeita kokemuksia. Yhdessä voimme myös edistää äitien asemaa yhteiskunnassa ja työelämässä. Omalla panoksellani toivon erityisesti voivani kehittää MiBin asemaa näkyvänä ja kuunneltuna vaikuttajana perheen ja työn yhdistämiseen liittyvissä teemoissa.

Energian kannalta koen, että toiminta MiBissä antaa minulle enemmän kuin ottaa. On kiva olla osa jotain itselle tärkeää! Yleisesti reseptinä jaksamiseen toimii mielestäni parhaiten riittävä uni, ravinteikas ruoka ja mieluisa liikunta. Siihen pyrkiessä… 

Lapsella on vaihe, jossa päiväkotimatkalle pitää ottaa tärkeitä esineitä mukaan. Päiväkodin eteisessä sitten sullon niitä laukkuuni. Viime aikoina olen päässyt esittelemään työkavereilleni mm. Nipsua, paloautoa ja Ferraria.

 

Mirva Niskasaari, yhteiskunnallinen vaikuttaminen (uusi)

Olen kahden lapsen äiti Espoosta. Hallituksessa olen uusi, mutta MiBissä olen ollut mukana jo vuodesta 2015.

Odotan innolla yhdistyksen tunnettuuden ja vaikuttavuuden kasvua, sitä että MiB otetaan vieläkin vakavammin tasa-arvon ja perheystävällisen työympäristön asiantuntijana yhteiskunnallisessa keskustelussa. Sekä tietysti mahtavia yhteisiä hetkiä hallituksen huippunaisten kanssa!

Meillä on upea edunvalvontaohjelma, jota lähdemme toteuttamaan. Erityisesti nostaisin esiin tasa-arvokysymykset ja laadukkaaseen varhaiskasvatukseen panostamisen työelämän ja perheen yhteensovittamisen mahdollistajina.

Arjen voimavaraksi on nimettävä innokkaat lähellä asuvat isovanhemmat. Äitini on tehnyt pitkän akateemisen uran ja nyt eläkkeellä ollessaan hän on suuri apu ja tuki lapsiperhearjessa.

Näin pikkuvauvan äitinä huomaan, että jokaisesta käsilaukusta löytyy yllättävä määrä vaippoja ja huulipunia! Kummallekin on tarvetta kun astuu ovesta ulos.

 

Outi Määttä, yrityssuhteet (uusi)

Aloitin tänä vuonna uutena jäsenenä MiBin hallituksessa. Nyt äitiysvapaalla olen valmiina hyppäämään sairaalaan ihan näinä päivinä, kun kaksospojat ilmoittavat tulostaan. Perheeseeni kuuluu jo 2,5-vuotias tytär ja yrittäjämies.

Odotan tulevalta vuodelta haastavia tehtäviä, kunnianhimoisia tavoitteita sekä tietysti niiden saavuttamista yhdessä tiimin kanssa.

Haluan pohtia yhdessä yritysten kanssa kumppanuusmalleja, jotka aidosti hyödyttävät molempia osapuolia. Haluan myös aidosti nähdä työmaailman, jossa vanhempainvapaalla oleva henkilö ei joudu tinkimään urastaan perheen takia. Mitä enemmän työpaikat tukevat vapaiden tasa-arvoista jakamista vanhempien kesken ja rakentavat toimintatapansa perheystävällisiksi, sitä lähemmäs tätä tulevaisuudenkuvaa päästään.

Kliseisesti voisin sanoa, että saan arjessa voimaa sekä urheilusta että ulkoilusta, mutta on tässä varmasti luonteellakin aika paljon tekemistä. Olen huomannut, että olen kaikkein onnellisimmillani, kun onnistun jossain mikä oli tosi tosi tosi vaikeaa; on se sitten Jukolan viestin nappisuoritus, uuden taidon opettelu (esim. lastenvaatteiden tekeminen tai haastava kokkaustekniikka), työhaaste tai muu itsensä ylittäminen. Voima tulee juuri siitä euforiasta.

En kanna koko maailmaa mukanani. Käsilaukun vakiovarusteet ovat kännykkä, lompakko, avaimet sekä läjä muinaisia nenäliinoja, konvehteja ja käyntikortteja. Ihanin matkalaukusta löytynyt yllätys oli kerran työmatkalla tyttäreni duplo-kokoelma. Itku tuli hotellihuoneessa pitkän päivän jälkeen. 

Onnellinen uraäiti

Modernilla äidillä on mahdollisuudet mihin vain! Ainakin periaatteessa. Kun pienen lapsen äiti panostaa työuraansa, herättää se voimakkaita tunteita sekä äidissä että tämän ympäristössä. Oma syyllisyys ja muiden toteuttama syyllistäminen voivat lannistaa työn tuomaa iloa. Lisäksi työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen saattaa tuottaa stressiä. Tilanteen voi kuitenkin kääntää voitoksi! Allekirjoittanut on onnistunut yhdistämään pienen vauvan äitiyden, yrittäjyyden, vaativat traumapsykoterapian opinnot ja urheiluharrastuksen seuraavien psykologisten lainalaisuuksien avulla:

 

1. Kun äidin työura voi hyvin, lapsi voi hyvin

Toisin kuin yleisen käsityksen perusteella voisi luulla, siirtymisestä laadukkaaseen päivähoitoon hyvinkin varhaisessa vaiheessa ei ole haittaa lapsen kehitykselle. Uudemman tutkimusnäytön perusteella äidin lisääntynyt hyvinvointi ja kohonnut tulotaso sulkevat pois äidin varhaisen töihinpaluun mahdolliset haitat.

Myöhemmin työssä käyvien äitien jälkikasvussa näkyy myös tasa-arvoisempien periaatteiden
omaksuminen. Aikuiseksi varttuessaan tällaisten äitien tyttäret nimittäin tienaavat keskimääräistä paremmin ja pojat osallistuvat tasaveroisemmin kotitöihin.

Eikä tässä vielä kaikki. Suomessa on havaittu, että alle kolmivuotiaina päivähoidossa aloittaneet lapset kouluttautuvat pidemmälle kuin yli kolmevuotiaaksi kotihoidossa olleet. Tulos heijastaa pitkällistä panostusta suomalaisen varhaiskasvatuksen laatuun.

Kun äidin työura voi hyvin, lapsi voi hyvin

 

2. Läsnäolo korvaa poissaolon

Kun äiti tuulettaa itseään välillä kodin ulkopuolella, saattaa hän kotona ollessaan huokua yhä enemmän myönteistä äitienergiaa ja olla aidommin läsnä. Lapsen tarpeiden kuuleminen ja kohtaaminen korvaa pidemmätkin poissalot työpäivän aikana. Lisäksi lapsen ollessa hyvässä hoitopaikassa, saa hän äidin poissaollessakin myönteistä vuorovaikutusta, sosiaalisia kontakteja, lämpöä ja arvostusta.

Itsestään huolta pitävä äiti on myös tärkeä malli lapsilleen. Lapsi oppii suurimman osan taidoistaan ja toimintatavoistaan vanhempiensa esimerkkiä seuraamalla. Niinpä rentoutumisen taidon ja itsenkunnioittamisen opetus alkaa vanhemman suunnatessa näitä ihania asioita myös itseensä.

 

3. Superäidin salaisuus on rentous

Monesti sivusta seurattuna urallaan ja kotonaan aikaansaava äiti saattaa vaikuttaa suorituskeskeiseltä perfektionistilta. Todellisuudessa tehokkaat äidit, jotka huolehtivat hyvin myös kunnostaan, eivät ole itselleen armottomia uupuneita ylisuorittajia, vaan päinvastoin. Juuri heille on ominaista liike-elämästä tuttu periaate ”Better done than perfect”. Tämä merkitsee oman kunnianhimon joustavaa toteuttamista aina tilanteeseen sopivalla tavalla eli kykyä erottaa mitkä asiat on tehtävä nopeasti ”vasemmalla kädellä” alta pois ja mitkä taas pikkutarkemmin. Tällainen priorisointikyky kehittyy vääjäämättä lapsiperheen
arkea ja työuraa pyörittäessä. Kyselytutkimuksissa onkin ilmennyt sekä äitien itsensä, että työkavereiden arvostavan supermammojen organisointitaitoja, joista on hyötyä työelämän huipulla.

Oman organisointi- ja priorisointitaidon kehittäminen huippuunsa edellyttää kuitenkin haitallisesta perfektionismista ja uhrautuvuudesta luopumista sekä omien rajojen vetämisen tehostamista. On tärkeää oppia pyytämään ajoissa apua, rakentaa ja hyödyntää omaa tukiverkostoa. Tämän kaiken oppimiseen voi edellyttää omien tunnelukkojen purkamista.

Esimerkiksi investoiminen koti- tai siivouspalveluun juuri nyt voi tuottaa ajan mittaan paljon rahaa ja laatuaikaa koko perheelle. Ajoittainen epäjärjestyksen sietäminen auttaa käyttämään aikaa lasten kanssa rentoutumiseen tai vaikka oman ammattitaidon kehittämiseen. Kotiin saapuville vieraille voi myös olla helpottavaa nähdä välillä lapsiperheen aitoa arkea, johon kuuluu vaihdellen kaaos sekä ajoittainen hätäsiivous.

Superäidin salaisuus on rentous ja aitous.

Tämän kirjoituksen tarkoituksena ei ole painostaa ketään laittamaan lapsiaan mahdollisimman aikaisin päivähoitoon ja survomaan itseään takaisin uraputkeen. On kuitenkin tärkeää päivittää tietämystä uran ja perheen yhdistämisestä, jotta töihin palaavia äitejä ei täysin perusteettomasti syyllistettäisi. Jokaisen äidin on tärkeintä kuunnella valintatilanteissa ikiaikaista äidinvaistoaan. Tätä taitoa evoluutio on hionut äärimmäisen pitkälle, jotta jokainen äiti löytäisi aina lopulta itseään ja lapsiaan kuuntelemalla juuri omalle perheelleen toimivimmat ratkaisut.
 

 
24133692_10154890986272260_1934940912_n-450x600.jpg

Kirjoittaja, Hanna Markuksela on psykologi ja ravintovalmentaja Zeneraattoreissa. Hanna on tällä hetkellä traumaterapiakoulutuksessa ja tekee töitä esimerkiksi EMDR-menetelmällä. Hannalla on usean vuoden kokemus työhyvinvoinnin kohentamisesta sekä psykologisilla että fysiologisilla keinoilla.

Hannan yrittäjäkollega, Sanna Kinnunen on psykologi Zeneraattoreissa. Sanna käyttää työssään mindfulness-, hyväksyntä- ja arvopohjaisia menetelmiä. Hän valmistelee myös Jyväskylän yliopistossa väitöskirjaa yksilöllisistä eroista lyhythoitojen tuloksissa ja erilaisiin hoitotuloksiin vaikuttavista tekijöistä.

Zeneraattoreiden palvelut perustuvat uusimpaan tutkimustietoon sekä tehokkaisiin ja innostaviin menetelmiin.

Opi aina uutta rentoutumisesta seuraamalla vinkkejämme facessa:
https://www.facebook.com/zeneraattorit/
Tutustu meihin ja metodeihin: http://zeneraattorit.fi/

 

Kehittävää keskustelua vai yksinpuhelua? Saako vanhemmuudesta puhua töissä?

Osalla työpaikoista kehityskeskustelujen vuorovarauslista kahvihuoneen ovessa ei saa aikaan riemunkiljahduksia. Kerran vuodessa käytävä kehityskeskustelu, joissa ilmapiiri on niin leppoisa, että sitä voisi veitsellä leikata, on monen nykyaikaisen uraäidin painajainen. Toisaalta kannustavan esimiehen kanssa käyty keskustelu voi parhaimmillaan tukea merkittävästi sekä työntekijää, mutta myös työnantajaa. Toisaalta olen ollut välillä aidosti huolissani suomalaisista työpaikoista, joissa keskusteluja ei käydä ollenkaan.

 

DSC_6002-600x400.jpg

 

Kukaan meistä ei ole identiteetiltään ainoastaan työntekijä. Olemme paljon muutakin: monet meistä vanhempia. Osa meistä huolehtii omistakin vanhemmistaan. Meillä voi olla elämässä piilossa olevaa surua, onnistumisista johtuvaa iloa tai työnkuvan kehittämiseen liittyviä haaveita. Näitä seikkoja ei voida työpaikoilla ohittaa. Nykyaikaisissa työyhteisöissä voidaan keskusteluja käydä eri teemojen alla kohdennetusti, useammin kuin kerran vuodessa. Tarvittaessa keskustelulle tulisi löytyä aika, kun sille ilmenee tarve.

Miten käytännössä voi edistää kannustavaa keskustelukulttuuria työyhteisöissä?

  • Huomioi, että syvällinen keskustelu on enemmän kuin keskustelua, se on merkittävä kokemus.

  • Taidokas keskustelija on tunnetaitoinen, sillä syvälliset keskustelut käydään tunnetasolla. Hyvästä keskustelusta jää hyvä tunne, vaikka käsiteltävät asiat olisivat vaikeita.

  • Syvällinen keskustelu on luonteeltaan tasa-arvoinen, se edellyttää pysähtymistä, aktiivista kuuntelua ja kunnioittavaa ilmapiiriä.

  • Kehittävä keskustelu on lähtökohdaltaan kokonaisvaltainen, huomioi ihmisen elämän laajan kontekstin, vaikka keskittyisi teemaltaan yhteen osa-alueeseen.

  • Keskustelussa ei tyydytä sanoittamaan haasteita tai ongelmia, vaan pyrkimys on dialogin keinoin motivoida ihmistä tekemään muutoksia omia voimavaroja hyödyntäen.

  • Pysähtyminen kerran vuodessa ei riitä. Avoin, kannustava ja keskusteleva ilmapiiri tulisi olla osa työyhteisön arkea.

  • Osaamista vuorovaikutustaidoissa ja keskustelutaidoissa on mahdollista kehittää. Parhaimmat tulokset saadaan, kun prosessiin osallistetaan henkilöstöä.

  • Äidit osaavat! Osaamme sovitella, neuvotella, ohjeistaa, johtaa, pilkkoa prosesseja pieniin osiin, kärsivällisesti odottaa tuloksia, tulkita myös henkilöitä, joilla ei ole edes sanoja, keksimme luovia ratkaisuja ja usein olemme nähneet jo kaiken.

Yritysten ja työyhteisöjen kehittämisen avaimet ovat esimiesten ohella henkilöstöllä. Innovaatiot ja ideat etenevät vauhdikkaasti tiimissä, jossa vuorovaikutus on toimivaa. Keskustelevassa ja kannustavassa työilmapiirissä ei kilpailla toisten kanssa, vaan onnistumiset ja epäonnistumiset ovat yhteisiä. Samoja asioita voimme soveltaa myös kotiin.

 
Profiili_salla-400x600.jpg

Kirjoittaja: Salla Gummerus


Salla Gummerus, Trigenda Oy

Viiden lapsen äiti, yrittäjä ja Trigenda menetelmäkouluttaja, joka innostuu valtavasti ihmisistä ja uusista ideoista.

 
Heli-profiili-2017-400x600.jpg

Heli Heino /  yrittäjä ja kouluttaja.

Heli on kahden ihanan ja energisen tytön äiti, yrittäjä sekä Trigenda® menetelmäkouluttaja. Innostun oppimisesta, ihmisistä sekä uuden luomisesta. Arjen keskellä liikunta ja heppatouhut voimauttavat.

https://www.trigenda.fi
https://www.facebook.com/trigenda/
https://twitter.com/TrigendaDialog

MiB miehen silmin

Sain kutsun laivareissulle, enkä tapani mukaan empinyt ilmoittautuessani mukaan. Pidän kaikista matkustamisen muodoista – myös Ruotsin risteilyistä.  Turun terminaalin lähtöaulassa vaikutti olevan paljon lastenrattaita muiden matkustajien seassa. Mibiläisiä sen enempää tuntematta saattoi kuitenkin arvata, että monet noista nuorista perheistä odottivat kohta alkavaa MiB-risteilyä.

Lähtöpäivänä minulle selvisi, että kyseessä ei ollutkaan puolihoito- vaan täyshoitomatka. Tunsin itseni etuoikeutetuksi. Päästyämme laivaan suuntasimme kohti seisovaa pöytää. Oli mahtavaa todeta se, mitä olin puolisoni MiB-uran aikana osannut aavistellakin. Porukka koostui tyylikkäistä tolkun naisista. Naiset vaikuttivat eri tavoilla pirskahtelevilta persoonilta, joiden jutustelua olisi jaksanut kuunnella pidempäänkin.

Oli mahtavaa todeta se, mitä olin puolisoni MiB-uran aikana osannut aavistellakin.

Olen ollut Itämerellä laivan kyydissä lukuisia kertoja. Laiva on kulkuneuvoista ehkä se kaikista mieluisin minulle. Olen käynyt kerran Karibiallakin risteilemässä. Wärtsilän moottoreiden ja turkulaisen syntyperän lisäksi Karibian laivalla ja Gracella on muutakin yhteistä. Molemmissa on huomioitu perheen pienimmät. Laiva tarjoaa viihdettä ja ruokaa vauvoille ja varhaisteineille siinä missä vanhemmillekin. Niinpä en häkeltynyt, kun kuulin toisena matkapäivänä, että puolisoni viettää päivästä kuusi tuntia konferenssihuoneessa ilman lasta.

20171103_115417.jpg

Toinen päivä sujui rennoissa merkeissä. Perheen pienimmille suunnatut päivätanssit ja lounas seisovasta pöydästä edesauttoivat lapseni nopeaa vaipumista päiväunille. Parin tunnin tirsojen jälkeen vierailimme laivan leikkipaikalla, jossa lapsi olisi viihtynyt pidempäänkin. Oli kuitenkin tullut aika siirtyä nauttimaan risteilyn kiitosmaljat ja sitä myötä siirtyä päivällispöytään. Ruokailulla oli jo hieman haikea mieli. Matka oli sujunut nopeasti. Illallisen jälkeen ihmiset hajaantuivat, ja rantautuminen häämötti. Me teimme puolisoni kanssa vielä nopean pyörähdyksen Tax freessa ja sanoimme viimeiset heipat satunnaisesti vastaan tulleille MiB-tutuille.

Kotiin saavuin elämystä rikkaampana ja jokseenkin hyväntuulisena. Hieno reissu ja hienoja perheitä.

Kun laiva oli rantautunut,  kävelimme terminaalin kupeessa odottavaan Helsinkiä päin suuntaavaan junaan. En vetäytynyt haikeana miettimään, mitä matkasta jäi käteen. Keskityin 99% ajasta erittäin reippaasti käyttäytyvän tyttömme epäreippauteen. Kotiin saavuin elämystä rikkaampana ja jokseenkin hyväntuulisena. Hieno reissu ja hienoja perheitä. Kunpa suurempi osa ihmisistä olisi yhtä etuoikeutettuja.

Kirjoittaja: Taaperon isä, MiB-puoliso ja OP Helsingin edustajistovaalien ehdokas numero 44.

 

MiB ry:n vapaaehtoiset risteilivät Viking Linen M/S Gracelle marraskuussa 2017, jolloin järjestimme yhdistyksen aktiivien seminaarin. Mukana risteilyllä oli yli 40 vapaaehtoistamme sekä heidän 24 aikuisavecia ja 56 lasta. Aktiiviristeilyn ohjelmassa oli mm. yhdistyksen strategian työstämistä, workhshoppailua jäsenkyselyn tulosten pohjalta, verkostoitumista sekä yhteistä ajanviettoa perheen parissa. Pääsimme myös kuulemaan Viking Linen yritysesittelyn. Yhteistyökumppanimme Viking Line tarjosi meille kerrassaan huikeat puitteet ikimuistoisen, ja perheystävällisen, seminaarin viettoon. www.vikingline.fi