Verkostojen avulla uudelle uralle

 

Sain ensimmäisen kesätyöpaikkani pienen pitäjän kyläkaupasta kassalla työskentelevän äitini avulla. Seuraavana vuonna marssin isäni jalanjäljissä terästehtaalle konttorihommiin. Työpaikkoja on aina saatu suosittelujen ja verkostojen kautta. Mutta nykyisin niiden merkitys on valtava.

Viime kesäkuussa julkaistun Sitran Työelämätutkimuksen mukaan vain noin joka neljäs työnhakija työllistyy avoimeen työpaikkaan. Piilotyöpaikkojen määrä kasvaa entisestään ja osaavista asiantuntijoista on jatkuva pula. Mutta miten piilotyöpaikkoja voi sitten löytää?

Maija Meriläinen, Senior Researcher ylemmän johdon rekrytointeihin ja hallitushakuihin erikoistuneesta Alumnista ja mibiläinen itsekin, pudottaa vastauksen nopeammin kuin taapero maitolasin (eli erittäin nopeasti): verkostoitumalla.

”Tässä työssä ja koko rekrytointialalla verkostot ovat kaikki kaikessa. Suomi on vielä niin pieni markkina, että piirit ovat oikeastaan alalla kuin alalla pienet. Soitan usein tutuille alan vaikuttajille, ja saan paljon vinkkejä hyvistä tekijöistä. Paljon myös etsin potentiaalisia ehdokkaita esimerkiksi LinkedInista tai muista julkisista kanavista,” Meriläinen listaa.

 

Kannattaa siis tehdä työnsä hyvin ja tutustua avoimesti ainakin oman työpaikkansa ihmisiin, ja mahdollisuuksien mukaan kasvattaa tuttavapiiriä koko toimialalla.

 

MiB on oiva verkosto myös työnhakijalle

Yksi omaa sydäntäni lähellä oleva verkosto on tietysti MiB, jossa voi tutustua helposti samanhenkisiin ihmisiin myös yli toimialarajojen. Yhdistyksen puskaradio toimii äitien kesken tehokkaasti myös työnhaussa. Yksi uudelle uralle suunnannut mibiläinen on Sanna Kranjc, joka sai työpaikan juuri Meriläisen kautta.

”Kyseinen työpaikka ei ollut vielä julkisessa haussa, mutta ilmoitin siitä MiBin sisäisessä työpaikkaketjussa, ja pyysin kysymään lisätietoja minulta. Sanna otti yhteyttä ja asiat lähtivät etenemään”, Meriläinen kertoo.

Kranjc on iloinen, että rekrytointikonsultit, kuten Meriläinen, tuntevat MiBin verkoston hyvänä paikkana löytää osaavia tekijöitä piilotyöpaikkoihin.

”Toivottavasti muutkin uusia haasteita etsivät mibiläiset hyödyntävät verkostoamme. Kannattaa ainakin seurata työpaikkaketjua aktiivisesti, ja ottaa rohkeasti yhteyttä kiinnostavan työpaikkavinkin ilmoittajaan. Myös tutuille mibiläisille voi kertoa hakevansa uusia urahaasteita – on hyvä mahdollisuus, että jäät mieleen. Vinkkaan myös itse mielelläni toiselle mibiläisille, kun kuulen sopivasta työpaikasta”.

 

Tule esiin, niin piilotyöpaikka voi löytää sinut

Sosiaalisen median kanavista LinkedInissä on itseoikeutetusti työnhakijan kannalta ne pirskeet, joita ei kannata missata. Sieltä Meriläinenkin tekee hakuja eniten.

”Mitä paremmin olet osaamisesi kertonut, sitä paremmin näyt eri hauissa. Eikä riitä, että olet vain muuttanut “haen uusia töitä” -täpän aktiiviseksi. Profiilissa pitää olla selkeästi ja avainsanoja käyttäen kerrottu omat osaamisalueet ja aiemmat tehtävät”, Meriläinen muistuttaa.

Kun olet vielä aktiivisesti mukana keskusteluissa, tuot esiin omaa ammattitaitoasi ja sinulla on reilusti kontakteja, saatat osua rekrytoijan haaviin. Great success! Mutta miksi tämä kaikki on niin tärkeää ja piilotyöpaikkoja on nykyisin niin paljon?

Meriläisen mukaan kyse on kysynnän ja tarjonnan kohtaamisesta:

”Raaka totuus on, että monissa johto- ja asiantuntijatason hauissa ei vain löydetä sitä oikeaa henkilöä. Tehtävään täydellinen henkilö ei ehkä koe olevansa uuden työn tarpeessa, eikä siksi seuraa työmarkkinoita. Silloin ratkaisu voi olla suorahaku. Joku soittaa hänelle ja kysyy, että voisiko hän ehkä olla kiinnostunut uusista haasteista. Ja tässä juuri tulee mukaan se minun asiantuntemukseni, jonka avulla löydetään se oikea henkilö jolle soittaa.”

Meriläinen vinkkaa myös, että rekrytointialan yritystenkin kanssa kannattaa verkostoitua.

”Jos huomaat, että sinua kiinnostava yritys käyttää kumppanina aina jotain tiettyä rekrytointialan yritystä, ota rohkeasti yhteyttä heihin ja sovi tapaaminen. Suurin osa meidän alan yrityksistä tapaa mielellään avoimia hakijoita ajan salliessa. Samalla saat tapaamisesta arvokasta työhaastattelukokemusta!”

 

Maija Meriläisen vinkit verkostoitumiseen ja työnhakuun

Maija-Profile-318x400.jpg
  1. Jos olet kiinnostunut jostain tietystä yrityksestä, verkostoidu juuri sen yrityksen työntekijöiden kanssa.

  2. Jos huomaat, että kiinnostava yritys tai toimiala käyttää jotain tiettyä rekrytointialan yritystä, lähesty rohkeasti heitä ja sovi tapaaminen. Suurin osa rekrytointiyrityksistä tapaa avoimia kandidaatteja.

  3. Laita LinkedIn-profiili kuntoon. Tuo esiin avainsanoilla osaaamisesi, kasvata verkostoasi ja lisää näkyvyyttäsi osallistumalla keskusteluihin ja sitä kautta markkinoimalla omaa ammattitaitoasi.

Teksti: Kati Tolvanen
Taaperon äiti, FM, opiskeleva kasvuhakkeri ja MiBin sisällöntuottaja

Miten vahvistaa isien perhevapaiden käyttöä?

 

Vain harva suomalainen isä jää perhevapaalle hoitamaan lasta. Vanhempainrahapäivät korvataan lähes aina äideille. Vuonna 2016 kaikista vanhempainrahapäivistä isät pitivät vain 1,7 %. Kotihoidon tuen saajista 7,1 % oli miehiä. Lyhyttä, usein lapsen syntymän yhteydessä pidettävää muutaman viikon isyysvapaata pitää noin 80 % isistä.  (Kelan lapsiperhe-etuudet 2016 ja THL:n tilastotietoa perhevapaiden käytöstä.)

Onko perheillä edes aidosti valinnanvapautta, kun yhteiskunnan ja työnantajien asenteet pitävät pienten lasten isät tiukasti työpaikoilla? Tätä pohti joukko mibiläisiä isien kanssa Väestöliiton ja Miessakit ry:n kanssa järjestetyssä tilaisuudessa 24.4.2018. Keskustelussa nousi vahvasti esille tarve isien osuuden kiintiöittämiseen, jotta muutosta perhevapaiden jakautumisessa aidosti tapahtuu. Työnantajien asenteilla ja käytännöillä koettiin olevan myös suuri merkitys siihen, jääkö isä perhevapaalle ja kuinka pitkäksi aikaa. On työpaikkoja, joissa jopa kysytään lapsen syntymän läheisyydessä isältä sitä, milloin hän aikoo jäädä kotiin lapsen kanssa. Työnantajan tuki, esimiehen/kollegoiden esimerkki sekä aidot sijaisjärjestelyt oltiin koettu edesauttavaksi tekijöiksi siihen, että isä jäi perhevapaalle. Tietämättömyys isän perhevapaaoikeuksista arvioitiin olevan yksi mahdollinen este isien perhevapaiden pitämiselle sekä oletus siitä, ettei se olisi taloudellisesti mahdollista.

Tutkimusten mukaan äidin kotona olo on suurin yksittäinen este miesten pidempien perhevapaiden pitämiselle. Myös osallistujat arvioivat äidin roolin merkitykselliseksi isien perhevapaalle jäämisessä. Osallistujat kannustavatkin äitejä antamaan isälle tilaa ja konkreettisia mahdollisuuksia osallistua lapsen hoitoon tasavertaisena vanhempana. Perhevapaiden käyttö on yksi konkreettinen esimerkki tästä. Toisaalta tunnistettiin äitien vaikutusvalta myös toisinpäin, osassa perheistä isä oli jäänyt perhevapaalle äidin vahvasti toiveesta palata aiemmin töihin.

Osallistujien viisi vinkkiä isille

  1. Uskalla haastaa äidin näkökulma

  2. Ole rohkea ja jää kotiin, ura ei siitä kärsi

  3. Älä välitä yleisistä asenteista, vaan muuta niitä!

  4. Ole tietoinen isän perhevapaaoikeuksista

  5. Laske oikea taloudellinen vaikutus (huomioi progressiivinen verotuksen tasaava vaikutus, jos isällä suuremmat ansiot)

Osallistujien viisi vinkkiä äideille

  1. Anna tilaa isälle vanhempana

  2. Etukäteissuunnittelu kannattaa, keskustelkaa jo ennen lapsen syntymää, miten jaatte hoitovastuun ja kotona olon

  3. Ymmärrä oikea taloudellinen vaikutus (mm. progressiivinen verotus tasaa, vaikutus myös eläketuloihin)

  4. Osallista isä lapsen asioiden hoitoon ja toimi siten asenteiden muuttajana (esim. isä hoitaa neuvola-asioinnin)

  5. Isän kotiinjäänti parantaa parisuhdetta ja oman elämäsi laatua

 

Osallistujien toiveet MiBin toimenpiteiksi

  • lobata perhevapaauudistuksen puolesta

  • kannustaa työnantajia edistämään osaltaan isien perhevapaiden pitomahdollisuuksia

  • tarjota tietoa perhevapaamahdollisuuksista ja perheiden erilaisista ratkaisuista inspriraatioksi

  • tiedottaa perhevapaan jaon positiivisista vaikutuksista parisuhteeseen sekä vanhempien ja lapsen hyvinvointiin

  • tuottaa laskuri perhevapaiden jakamisen todellisista taloudellisista vaikutuksista

  • tuoda esille myös isien ääntä perhevapaiden pitämisestä

  • rohkaista äitejä edetä urallaan

MiB ry:n tavoitteena on yhteiskunta, jossa voi valita sekä uran että perheen. Näiden ideointien perusteella on hyvä jatkaa sen eteen tehtävää työtä. MiB ry toteuttaa yhteistyössä Väestöliiton ja Miessakki ry:n kanssa tiedotus- ja tapahtumatoimintaa vahvistaakseen osaltaan isien perhevapaiden käyttöä vuonna 2018.

Kirjoittaja on Jonna Lampinen, MiB ry:n projektipäällikkö

 

Tuettu_Veikkauksen_tuotoilla_TUNNUS_Musta-150x150.png

MiBin toimintaa tuetaan Veikkauksen tuotoilla

Mistä on unelmaduunit tehty?

 
fullsizeoutput_d87-1024x768.jpeg

Ketä ei kutkuttaisi ajatus työstä, josta oikeasti pitää? Tiedossa on nyt paljon unelma-sanan käyttöä, mutta kyse ei ole täydellisestä rantalomasta tai argentiinalaisen tangon taitamisesta, vaan täydellisestä ja ihanasta työstä – unelmaduunista.

 

 

Kirja kädessä unelmahommia etsimään

Vuosi sitten istuin sohvanurkassa Unelmahommissa-kirja kädessä. Olin ostanut sen luettuani Hanne Valtarin Lähiömutsi-blogista, että kirjakauppojen hyllyt notkuivat nyt unelmia täynnä olevaa kirjaa. Alun perin luin kirjasta, kun Valtari kirjoitti blogissaan sen viimeistelyvaiheesta. Hän nimittäin teki töitä balilaisen villan terassilla, lasten porskutellessa uima-altaassa. Hannen ollessa Balilla, hoitui yhteydenpito toiseen kirjoittajaan Satu Rämöön onnistui hyvin sähköisesti.

Unelmahommissa-kirja pursuaa mielenkiintoisia kuvauksia siitä, miten unelmaduunin löytää ja mitä kaikkea pitää ymmärtää ja uskaltaa tehdä unelmien saavuttamiseksi. Ketä ei kutkuttaisi ajatus työstä, josta oikeasti pitää? Harrastuksestakin voi tehdä työn, josta saa kohtuullisen ansion. Enkä puhu vain NHL-jääkiekkoilijoista, vaan esimerkiksi blogin kirjoittamisesta tai matkustamisesta.

Unelmahommissa-kirjan anti tulee kertomuksista, joissa unelmatyö on löytynyt. Joskus se on löytynyt helposti, joskus epäonnistumisten kautta. Valtaosa kirjan kertomuksista sinkoavat suoraan Rämön ja Valtarin omista kokemuksista. He tekevät omien sanojensa mukaan unelmaduuneja. Tehtävänimikkeitä on useita, kuten tarinankertoja sekä matka- ja hevosopas. Kirjoittajien omien kokemusten lisäksi kirjaan on haastateltu joukko muita unelmaduunareita, muun muassa Linda Liukasta ja Matti Suur-Hamaria. Heillä kaikilla on inspiroiva tarina kerrottavana, oli tie unelmaduuniin käynyt sitten helposti tai vaikeamman kautta.

Erityisesti Linda Liukkaan haastattelu jäi mieleeni. Hän tulkitsee, että omat kiinnostuksen kohteet ja erityisosaaminen pitää osata yhdistää kokonaisuudeksi. Kun kokonaisuus löytyy ja tahtoa on, pitää vielä uskaltaa kaatua eteenpäin. Liukas kuvaa, miten oman mielenkiinnon kohteet, harrastukset ja tehdyt päätökset muodostavat kuvion, jonka yleensä hahmottaa vasta jälkikäteen. Liukkaan tapauksessa lapset, teknologia, koodaaminen ja piirtäminen yhdistyivät Hello Ruby -kirjaksi. Ei todellakaan ole pakko tietää, mitkä ovat omat vahvuudet ja mielenkiinnonkohteet, kun kaksikymppisenä selailee opinto-oppaita ja yrittää epätoivoisesti keksiä itselleen tulevaisuuden. Se ehkä rahoittaa monen mieltä, kun elämänsuuntaa pohtii uudessa elämäntilanteessa.

fullsizeoutput_d88-450x600.jpeg

Ei todellakaan ole pakko tietää, mitkä ovat omat vahvuudet ja mielenkiinnonkohteet, kun kaksikymppisenä selailee opinto-oppaita ja yrittää epätoivoisesti keksiä itselleen tulevaisuuden.

 

 

 

 

 

Unelmaduunari MiBin Afternoon Clubissa

Vuoden vaihteessa kuuntelin Valtarin ja Rämön yhteistä Unelmaduunarit-podcastia, joka on eräänlaista jatkoa Unelmahommissa-kirjalle. Podcast-jaksojen teemat olivat kuin suoraan MiBin tapahtumakalenterista. Niinpä Hanne Valtari kutsuttiin puhumaan omasta tarinastaan MiBin Afternoon Clubiin. Töölön kirjaston Waltari-sali täyttyi äideistä, vauvoista ja unelmista. Erityisesti äitejä kiinnosti teema uranvaihdosta vanhempainvapailla sekä miten harrastuksesta tehdään ammatti.

Valtari on unelmaduunari, joka vaihtoi uraa ensimmäisen perhevapaan aikana. Toimittajan työ vaihtui ammattibloggaamiseen ja freelance-hommiin. Hän loi brändin Lähiömutsi-blogista ja alkoi tienata sillä kohtuullisen toimeentulon. Kertomansa mukaan hän kokee suurta ylpeyttä luomastaan kokonaisuudesta. Sen synty ja rakentuminen ovat olleet täysin omaa työtä. Toisen lapsen syntymän jälkeen blogista oli muodostunut Valtarin pääasiallinen työ. Elämänmuutoksesta, eli äidiksi tulemisesta, kasvoi uuden työn pohja, ja omasta tekemisestä toimeentulon tuova työ.

Mibiläisille tuttu verkostoitumisen ilosanoma on oleellinen osa Unelmahommissa-kirjaa siinä missä Valtarin uratarinaa. Unelmahommissa-kirjassa Satu Rämö kuvaa verkostoitumista ihmissuhdetyöksi. Se on myös jalkatyötä, koska parhaat yhteydet ja kohtaamiset tapahtuvat kasvokkain. Hanne Valtari kuvasi esiintymisessään verkostoitumista tärkeäksi prosessiksi Nähdään pian! ammattibloggaajaksi. Blogialustalla hän tapasi Satu Rämön, jonka kanssa yhteistyö on jatkunut Unelmaduunarit-podcastin toisella tuotantokaudella. Verkostoista voi tosiaan syntyä kohtaamisia, joiden perusteella luodaan uusia unelmia ja toteutetaan ne.

Hyödynnä rohkeasti verkostojasi. Uskalla kaatua eteenpäin. Siinä ehkä on unelmaduunin resepti?

Omasta kokemuksestani Mothers in Business ry:ssä on lukuisia äitejä, jotka pohtivat, mihin työura tulevaisuudessa vie. Onko vanha työ tai ala myös tulevaisuuden tie, ja jos ei, mikä sitten on? Omien vahvuuksien, verkostojen ja itsensä kehittämisen avulla saattaa löytyä mitä ihmeellisempiä ja ihanampia ajatuksia. Hyödynnä rohkeasti verkostojasi. Uskalla kaatua eteenpäin. Siinä ehkä on unelmaduunin resepti?

Kirjoittaja: Riikka Aminoff

 

tQS9OLdFSM6CMzqN2BCcJA_thumb_e27-255x400.jpg

Jutun kuvat ovat MiB Afternoon Clubista, joka järjestettiin 4.4.2018 Töölön kirjastossa. Vieraana oli Lähiömutsi-bloggaaja ja Unelmahommia-kirjan toinen kirjoittaja Hanne Valtari, joka puhui uravaihdosta vanhempainvapaiden aikana ja siitä, miten harrastuksesta tulee työ.

Riikka Aminoff:

  • äitiyslomalla, kolme lasta

  • erikoistutkija, FM

  • opiskelija, viestintä ja markkinointi

  • unelmaduunin etsijä

Mitä ne sielä kehitysriihessä meille oikein lupasivat?

 

Suomessa on ollut tapana, että hallitus kokoontuu vuosittain keväällä kehysriiheen, jossa tehdään seuraavien vuosien julkiseen talouteen liittyviä suunnitelmia ja tarkentavia päätöksiä. Viime päivät onkin pöhisty kehysriihen annista  ja koskevathan nämä päätökset konkreettisella tavalla lähes jokaista meistä.

Ja kyllähän kehysriihessä riittää annettavaa. Nyt kun käsillä on Sipilän hallituksen viimeinen vuosi, ei vaalien lähestyessä keppi käy, vaan kyseessä on ennemminkin makoisa porkkanatarjoilu. Ja löytyyhän sieltä päätösten joukosta myös Mibille maistuvia porkkanoita!

 

Lohdutusta perhevapaapannukakkuun

Mibinkin ajama perhevapaauudistus kaatui harmillisesti alkuvuodesta, mutta nyt kehysriihessä nykymalliin kytkettiin parannuksia monella tapaa. Ja mikä tärkeintä, uudistusten suunta on linjassa mibin oman edunvalvonnan ja perhevapaamallin ehdotusten kanssa!  Yksi tärkeimmistä korjauksista on, että jatkossa kunnallisen tai maakunnallisen luottamustoimen hoitamista ei pidetä ansiotyönä. Tämä on aiemmin tarkoittanut vanhempainpäivärahan maksamisen vähimmäismääräisenä. Suuntaus on nyt oikea!  Mib on tätä samaa tuonut esiin jo  edunvalvontaohjelmassaan . Osallistuminen yhteisten asioiden hoitoon tulee aina olla luonteeltaan kannustavaa. Toivomme jatkossa tämän koskettavan myös laajemmin muitakin luottamustoimissa saatuja kokouspalkkioita.

Jatkossa kunnallisen tai maakunnallisen luottamustoimen hoitamista ei pidetä ansiotyönä.

Mibin vaikuttamistyössä painottuu voimakkaasti tasa-arvon näkökulma. Se tarkoittaa myös perheiden yhdenvertaisuutta. Tervetullut uudistus onkin, että  jatkossa lapsesta yksin huolehtivalle äidille myönnetään oikeus isyysrahaa vastaaviin vanhempainrahapäiviin. Myös lapsen yksin adoptoivalle ja lapsestaan yksin huolehtivalle äidille tulee sama oikeus.  Monikkoperheiden isyysrahakautta myös pidennetään, sekä adoptiovanhempien vanhempainvapaita pidennetään sekä adoptiotukea korotetaan. Tämä on tärkeää, koska adoptiovanhemmuus on aina erityistä vanhemmuutta. On ilahduttavaa huomata, että vanhemmuuden tasa-arvon edistämiseen tuntuu nyt olevan entistä enemmän rohkeutta ja tahtoa. Tämä nähtiin jo helmikuussa, kun eduskunta hyväksyi sateenkaariperheitä koskevan äitiyslain.

 

Nälkävuosien tasoinen syntyvyys on pistänyt kehitysriihenkin mietteliääksi

Jotain on pielessä, jos syntyyvyys vastaa nälkävuosien tasoa. Syntyvyys on ollut jyrkässä laskussa jo seitsemän vuotta.  Alhainen syntyvyys kun vie pohjaa muulta yhteiskunnalliselta kehittämiseltä ja etenkin taloudelliselta kasvulta. Kasvava huoltosuhde tulee olemaan ilman väestönlisäystä ongelma jo 10 vuoden kuluttua. Nyt on jo kiire tehdä jotain.

Syntyvyytteen vaikuttaa monia asia, mutta kaikki on varmaan samaa mieltä, ettei yhteiskunnan lapsimyönteisyys ole parhaalla mahdollisella tolalla. Meillä pitkän ajan ongelmana on ollut se,  että lapsi- ja perhepolitiikka on hajanaista ja lyhytjänteistä. Lainvalmisteluissa lapsivaikutusten arviointi on ollut sattumanvaraista ja vähäistä. Lapsi- ja perhejärjestöt esittivät muutama kuukausi sitten kannanottonsa, jossa vaativat  lapsistrategian  käyttöönottamista ohjaamaan hallitumpaa lapsi-ja perhepolitiikkaa. Tällä  tarkoitetaan tutkittuun tietoon nojaavaa ja lapsen etua yhteiskunnallisessa päätöksenteossa vahvistavaa poikkihallinnollista strategiaa. Lapsi- ja perhejärjestöjä kuunneltiin ja kehysriihessä sovittiin kansallisen lapsistrategian valmistelun käynnistämisestä. Lapsistrategialla halutaan vahvistaa lapsi- ja perhemyönteistä yhteiskuntaa sekä syntyvyyden positiivista kehitystä tulevaisuuteen katsovalla tavalla.  Tälle oli kyllä tilausta!

 

child-3308817_1920-768x512.jpg

 

Tasa-arvotekoja myös lapsille

Muihin pohjoismaihin nähden meillä on yleisempää hoitaa myös vanhempia lapsia kotona.  5-vuotiaista lapsista noin viidennes ei osallistu lainkaan varhaiskasvatukseen.  On kuitenkin paljon tutkittu, että esiopetus lisää lapsen oppimisvalmiuksia ja tukee lapsen kasvua monella tapaa. Kehysriihessä haluttiin lisätä varhaiskasvatuksen kannustimia ja hallitus päätti, että 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluja laajennetaan ja jatketaan. Tavoitteena on nostaa 5-vuotiaiden lasten osallistumisastetta. Varhaiskasvatuksen positiivisten vaikutusten edellytyksenä on laatu, ja hallitus myös lupasi lisärahoitusta haasteellisille alueille.

Sanottakoon vielä mielenkiintoinen koulu-uutinen. Mibiläisten lapsia koskettaa etenkin hallituksen linjaus ensimmäisen vieraan kielen eli A1-kielen opiskelun varhaistumisesta alkamaan jo peruskoulun ensimmäisen vuoden keväällä. Varhaisempi kieltenopetus koskee kaikkia ekaluokkalaisia 1.1.2020 alkaen. Tämä on mainio uudistus yhä kansainvälistyvämmässä maailmassa!

 

Työllisyyspaketin neuvottelupöydissä ollaan myös muistettu äitejä

Perhevapaat ovat naisten työelämän kannalta poikkeusellisen riskialtista aikaa  työuran kannalta. Todennäköisyys jäädä työttömäksi nousee.  Perhevapailta paluu työelämään koskettaa vuosittain noin 60 000 äitiä, mutta kolmasosalla heistä ei ole työtä johon palata. Tämä johtuu koulutustaustoista, mutta myös siitä, että määräaikaisia työsuhteita on yleisemmin juuri perheenperustamisiässä olevilla naisilla. Tämä on myös pikkulapsiajan kannalta harmillista kun tulevaisuus on epävarmaa ja miettyttää. Eikä lapsi kainalossa ole aina niin yksinkertaista lähteä työnhakuun. Tämä perhevapailla olevia äitejä koskettava työttömyys on myös puhututtanut kehysriihessä.  Niinpä hallitus on päättänyt pilottihankkeesta, jolla äitien työmarkkinoille paluuta pyritään helpottamaan.  Tämä liittyy hallituksen käynnissä olevaan kärkihankkeeseen eli lapsiperheiden palveluiden muutosohjelmaan ( LAPE ). Pilotissa kokeillaan LAPE-kärkihankkeen mukaisten perhekeskusten  yhteydessä tarjottavaa perhevapailla olevien työttömien vanhempien ura- ja työnhakuvalmennusta.

Työllisyyspalvelut olivat keskeisesti esillä muutoinkin. Etenkin aktiivimalli.  Hallitus linjasi, että jatkossa aktiivisuutta voi osoittaa TE-keskuksen kurssien ohella myös ay-liikkeen tarjoamissa työllistämispalveluissa. Tämä linjaus palvelee etenkin korkeasti koulutettuja työnhakijoita joille TE-palveluiden koulutukset ovat vähemmän merkityksellisiä. Akavalaisilla liitoilla on omia työllistymistä edistäviä palveluja  ja nämä jatkossa hyväksytään aktiiviseksi toiminnaksi.  Me tietenkin toivomme, että tässä suhteessa myös järjestöjen työllistämisprojektit kuten MiBin oma piilo-osaajat  – hanke voisi tulla osaksi tätä aktiivisuusehdon täyttävää kurssitarjontaa.

 

Ja ripaus vielä norminpurkua

Hallitus peräänkuuluttaa yrittäjyyttä ja päätti mm poistaa osakeyhtiön peruspääomavaatimuksen (2500 e). Myös yrittäjien puolisoiden sosiaaliturvaan tehdään tervetullut muutos, kun ei-omistavan perheenjäsenen ansioperusteisen työttömyysturvaoikeuden toteutumista parannetaan. Hallitus suoristaa samalla myös yrittäjien ansioperusteisen työttömyysturvaoikeuden hallinnon mutkia.

Sanottakoon vielä, että vapaaehtoistoiminnan rahankeräystä (arpajaislain muutos) helpotetaan, joka saattaa myös vaikuttaa MiBin taloudellisiin mahdollisuuksiin positiivisesti jatkossa.

Kehysriihen esitykset ovat mibiläisenä äitinä mukavan kuuloisia. Eli tässähän on porkkanoita kerrakseen! Toteutukseen nämä suunnitelmat päätyvät lähinnä vuosina 2019-2022, mutta toki jotain on tulossa nyt vielä vuonna 2018. Eikun napostelemaan!

24133663_10155874811331354_2005180170_n.jpg

Kirjoittaja:
Kristiina Paavola

YTM, työmarkkina-asiantuntija  ja yrittäjä
MiB ry Edunvalvonnan ohjelmapäällikkö

Famibition: yhteistyötä ja idealismia

 

Laura Hannola ja Riina Salmivalli ovat korkeakoulutettuja, työssä käyviä pienten lasten äitejä. Työn ja perheen yhteensovittaminen haasteineen on tullut heille varsin tutuksi viime vuosina. Riina on IT-alalle työllistynyt yhteiskuntatieteilijä, Laura puolestaan HR-tehtävissä toimiva kauppatieteiden maisteri. Tämän lisäksi he ovat MiBin oman spinn off -yrityksen, Fambition Consulting Oy:n, perustajaosakkaita. MiBin startup-vastaavat Sirkku Airola ja Nina Hjelt tapasivat Lauran ja Riinan ottaakseen selvää mistä naiset ammentavat tarvittavan draivin perheen, työn ja yrittäjyyden yhtälöön.

 

Fami-768x554.jpg

 

Fambition tarjoaa tekijöilleen väylän maailmanparantamiseen. Yrityksen missiona on uudistaa suomalaista työelämää parantamalla työpaikkojen perheystävällisyyttä. Yrityksen juuret ovat tiukasti MiBissä. Vuonna 2015 Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö järjesti ideakilpailun, jossa haettiin uusia ideoita työelämän uudistamisteksi. Aiheesta käynnistyi MiB-aktiivien keskustelu Facebookissa, mistä muodostui tiimi kehittämään työelämään paluun käytäntöjä perhevapaiden jälkeen. Kehittyi prototyyppi palvelusta, MiB Akatemia. Työ tapahtui MiBin alla vapaaehtoisvoimin, mutta nopeasti tiimin keskuudessa syntyi ymmärrys siitä, että asian ympärille voisi perustaa yrityksen. MiB Akatemia onkin Fambitionin nykyisen töihinpaluuohjelman, FAM Backin, prototyyppi. Tiivis yhteys MiBiin on säilynyt irtaantumisesta huolimatta ja MiBillä on nykyisin 30 prosentin omistus Fambitionista. Perheellisinä työntekijöinä MiBin jäsenet ovat mitä suurimmassa määrin Fambitionin kohderyhmää.

Missiona on uudistaa suomalaista työelämää parantamalla työpaikkojen perheystävällisyyttä

Työntekijöilleen Fambition on enemmän kuin työ, selittävät Laura ja Riina. Se on väylä laajentaa omaa osaamista ja toteuttaa itsessä majailevaa idealistia. Fambitionin tiimi koostuu monenlaisista osaajista eri koulutustaustoilla. Yrittäjäporukasta löytyy kauppatieteiden, journalismin, sosiaalipsykologian ja yhteiskuntatieteiden ammattilaisia sekä pari diplomi-insinööriäkin.  Poikkitieteellisessä tiimissä työskentely kasvattaa jokaisen tiimiläisen osaamista. Yhdessä tekeminen on motivoivaa.

Yrittäjyys Fambitionissa tasapainottaa elämää oman arvopohjan vahvistamisen myötä – oma päivätyö kun usein on eri alalta, Laura ja Riina kertovat. Riina, valtiotieteilijä tekniikan alalla, nauttii työstään, mutta on pohtinut paljon miten päätyi alalle. Laura puolestaan oli innostavassa uraputkessa HR-tehtävissä, kunnes ensimmäisen lapsen odotus ja perhevapaa saivat pohtimaan muitakin urasuuntia. Lauran kohdalla tämä tarkoitti sosiaalipsykologian opintoja ja työntekijöiden kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista kiinnostumista.

Työpaikoilla työntekijöiden kokonaisvaltainen hyvinvointi tukee liiketoimintaa

Fambitionin tavoitteena on edistää työntekijöiden hyvinvointia erityisesti perheen ja työn yhteensovittamisen näkökulmasta. Perheystävällisyys on käytäntöjä, kuten joustavuutta, tehtävän työn puitteissa. Fambition tarjoaa asiakkailleen muun muassa konsultointia prosesseihin ja välineitä työntekijän ja työnantajan väliseen vuorovaikutukseen. Toisaalta perheystävällisyys on ennen kaikkea asennetta, jossa työntekijä saa olla työpaikalla kokonainen. Perhe on merkittävä osa työntekijän elämää, joten ihmisten näkeminen kokonaisvaltaisesti työpaikalla edistää hyvinvointia. Lauran ja Riinan mukaan työnantajat ovat hienosti heränneet asian tärkeyteen ja edelläkävijät näkevät perheystävällisyyden todellisena kilpailuvalttina tärkeiden osaajien houkuttelemiseksi ja sitouttamiseksi.

Tärkeä oivallus ja sanoma Fambitionilla on se, että kunnianhimo ja idealismi eivät sulje toisiaan pois. Tämä pätee niin liiketoiminnassa kuin henkilökohtaisessa elämässä. Työpaikoilla työntekijöiden kokonaisvaltainen hyvinvointi tukee liiketoimintaa. Tulevaisuudessa ne työnantajat, jotka eivät toimi perheystävällisesti, eivät menesty. Samaan aikaan omassa elämässään yrittäjät elävät todeksi filosofiaansa: muiden töidensä lisäksi he nauttivat työelämän parantamisesta työpaikka kerrallaan.

Kirjoittaja: Nina Hjelt

 

20171104_160631-2-450x600.jpg

Nina Hjelt

Kirjoittaja on toiminut lukuisissa kehittämistehtävissä osallisuuden edistämisen, ohjauksen ja
työllisyydenhoidon parissa. Nina seuraa tiiviisti työelämän muutoksia ja ilmiöitä sekä niistä käytävää
keskustelua. Hän toimii myös MiBin start up -vastaavana.

www.fambition.fi

www.twitter.com/fambition_fi

www.facebook.com/FambitionFi/

www.linkedin.com/company/17879272/