Modernilla äidillä on mahdollisuudet mihin vain! Ainakin periaatteessa. Kun pienen lapsen äiti panostaa työuraansa, herättää se voimakkaita tunteita sekä äidissä että tämän ympäristössä. Oma syyllisyys ja muiden toteuttama syyllistäminen voivat lannistaa työn tuomaa iloa. Lisäksi työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen saattaa tuottaa stressiä. Tilanteen voi kuitenkin kääntää voitoksi! Allekirjoittanut on onnistunut yhdistämään pienen vauvan äitiyden, yrittäjyyden, vaativat traumapsykoterapian opinnot ja urheiluharrastuksen seuraavien psykologisten lainalaisuuksien avulla:
1. Kun äidin työura voi hyvin, lapsi voi hyvin
Toisin kuin yleisen käsityksen perusteella voisi luulla, siirtymisestä laadukkaaseen päivähoitoon hyvinkin varhaisessa vaiheessa ei ole haittaa lapsen kehitykselle. Uudemman tutkimusnäytön perusteella äidin lisääntynyt hyvinvointi ja kohonnut tulotaso sulkevat pois äidin varhaisen töihinpaluun mahdolliset haitat.
Myöhemmin työssä käyvien äitien jälkikasvussa näkyy myös tasa-arvoisempien periaatteiden
omaksuminen. Aikuiseksi varttuessaan tällaisten äitien tyttäret nimittäin tienaavat keskimääräistä paremmin ja pojat osallistuvat tasaveroisemmin kotitöihin.
Eikä tässä vielä kaikki. Suomessa on havaittu, että alle kolmivuotiaina päivähoidossa aloittaneet lapset kouluttautuvat pidemmälle kuin yli kolmevuotiaaksi kotihoidossa olleet. Tulos heijastaa pitkällistä panostusta suomalaisen varhaiskasvatuksen laatuun.
Kun äidin työura voi hyvin, lapsi voi hyvin
2. Läsnäolo korvaa poissaolon
Kun äiti tuulettaa itseään välillä kodin ulkopuolella, saattaa hän kotona ollessaan huokua yhä enemmän myönteistä äitienergiaa ja olla aidommin läsnä. Lapsen tarpeiden kuuleminen ja kohtaaminen korvaa pidemmätkin poissalot työpäivän aikana. Lisäksi lapsen ollessa hyvässä hoitopaikassa, saa hän äidin poissaollessakin myönteistä vuorovaikutusta, sosiaalisia kontakteja, lämpöä ja arvostusta.
Itsestään huolta pitävä äiti on myös tärkeä malli lapsilleen. Lapsi oppii suurimman osan taidoistaan ja toimintatavoistaan vanhempiensa esimerkkiä seuraamalla. Niinpä rentoutumisen taidon ja itsenkunnioittamisen opetus alkaa vanhemman suunnatessa näitä ihania asioita myös itseensä.
3. Superäidin salaisuus on rentous
Monesti sivusta seurattuna urallaan ja kotonaan aikaansaava äiti saattaa vaikuttaa suorituskeskeiseltä perfektionistilta. Todellisuudessa tehokkaat äidit, jotka huolehtivat hyvin myös kunnostaan, eivät ole itselleen armottomia uupuneita ylisuorittajia, vaan päinvastoin. Juuri heille on ominaista liike-elämästä tuttu periaate ”Better done than perfect”. Tämä merkitsee oman kunnianhimon joustavaa toteuttamista aina tilanteeseen sopivalla tavalla eli kykyä erottaa mitkä asiat on tehtävä nopeasti ”vasemmalla kädellä” alta pois ja mitkä taas pikkutarkemmin. Tällainen priorisointikyky kehittyy vääjäämättä lapsiperheen
arkea ja työuraa pyörittäessä. Kyselytutkimuksissa onkin ilmennyt sekä äitien itsensä, että työkavereiden arvostavan supermammojen organisointitaitoja, joista on hyötyä työelämän huipulla.
Oman organisointi- ja priorisointitaidon kehittäminen huippuunsa edellyttää kuitenkin haitallisesta perfektionismista ja uhrautuvuudesta luopumista sekä omien rajojen vetämisen tehostamista. On tärkeää oppia pyytämään ajoissa apua, rakentaa ja hyödyntää omaa tukiverkostoa. Tämän kaiken oppimiseen voi edellyttää omien tunnelukkojen purkamista.
Esimerkiksi investoiminen koti- tai siivouspalveluun juuri nyt voi tuottaa ajan mittaan paljon rahaa ja laatuaikaa koko perheelle. Ajoittainen epäjärjestyksen sietäminen auttaa käyttämään aikaa lasten kanssa rentoutumiseen tai vaikka oman ammattitaidon kehittämiseen. Kotiin saapuville vieraille voi myös olla helpottavaa nähdä välillä lapsiperheen aitoa arkea, johon kuuluu vaihdellen kaaos sekä ajoittainen hätäsiivous.
Superäidin salaisuus on rentous ja aitous.
Tämän kirjoituksen tarkoituksena ei ole painostaa ketään laittamaan lapsiaan mahdollisimman aikaisin päivähoitoon ja survomaan itseään takaisin uraputkeen. On kuitenkin tärkeää päivittää tietämystä uran ja perheen yhdistämisestä, jotta töihin palaavia äitejä ei täysin perusteettomasti syyllistettäisi. Jokaisen äidin on tärkeintä kuunnella valintatilanteissa ikiaikaista äidinvaistoaan. Tätä taitoa evoluutio on hionut äärimmäisen pitkälle, jotta jokainen äiti löytäisi aina lopulta itseään ja lapsiaan kuuntelemalla juuri omalle perheelleen toimivimmat ratkaisut.
Kirjoittaja, Hanna Markuksela on psykologi ja ravintovalmentaja Zeneraattoreissa. Hanna on tällä hetkellä traumaterapiakoulutuksessa ja tekee töitä esimerkiksi EMDR-menetelmällä. Hannalla on usean vuoden kokemus työhyvinvoinnin kohentamisesta sekä psykologisilla että fysiologisilla keinoilla.
Hannan yrittäjäkollega, Sanna Kinnunen on psykologi Zeneraattoreissa. Sanna käyttää työssään mindfulness-, hyväksyntä- ja arvopohjaisia menetelmiä. Hän valmistelee myös Jyväskylän yliopistossa väitöskirjaa yksilöllisistä eroista lyhythoitojen tuloksissa ja erilaisiin hoitotuloksiin vaikuttavista tekijöistä.
Zeneraattoreiden palvelut perustuvat uusimpaan tutkimustietoon sekä tehokkaisiin ja innostaviin menetelmiin.
Opi aina uutta rentoutumisesta seuraamalla vinkkejämme facessa:
https://www.facebook.com/zeneraattorit/
Tutustu meihin ja metodeihin: http://zeneraattorit.fi/
