Varmaan jokainen haluaa, että perheelle jäisi riittävästi aikaa töiden ohessa. Asiantuntijatyön vaikeus on kuitenkin siinä, että työt valuvat kovin helposti myös kotiin eikä työpäivä lopu ajallaan. Ehkä muun kiireen keskellä on tullut luvattua tietty työ valmiiksi ilman, että ehtii kunnolla miettiä ajankäyttöään. Usein on myös vaikea tietää milloin työ oikeastaan on valmis. Milloin se on riittävän hyvä? Jotta työn tulos varmasti kelpaa, niin voi olla turvallista ajatella, että viimeistelenpä hieman vielä vapaa-ajallani. Jossain vaiheessa kuitenkin havahtuu huomaamaan, että tämän tyyppinen toimintatapa johtaa siihen, että perhe kärsii tilanteesta.
Mikä siis avuksi, jotta työn ja vapaa-ajan väliin pystyy vetämään selkeän rajan?
Kerron seuraavassa omia havaintojani, joita olen tehnyt Codeon yrittäjänä ja toimitusjohtajana toimiessani. Codeo on ohjelmistokehityspalvelua tekevä yritys, eli käytännössä koodaamme asiakkaille sellaisia ohjelmistoja, joita he haluavat. Yrityksemme erikoisuus on radikaali läpinäkyvyys, jonka puitteissa julkaisemme kotisivullamme mm. palkkamme ja palkkamallimme, työsopimuspohjamme, osakassopimuksemme, tuntihintamme ja omistuksemme. Meillä kaikki halukkaat pääsevät myös osakkaiksi ja hallitukseen. Codeossa työskentelee nyt 17 henkilöä ja kaikki ovat miehiä. Useimmat meistä ovat isiä. Toivottavasti tulevaisuudessa meillä on töissä myös naisia - ja äitejä.
Niukkuudesta syntyy arvo
Ensimmäinen työn ja vapaa-ajan erottelua auttava työkalu on niukkuus. Läpinäkyvät, pienet ja kovat hiilipallerot, joita myös timanteiksi kutsutaan, ovat kovin kalliita niiden harvinaisuuden vuoksi. Niillä on käyttöä myös teollisuudessa ja joissain työkaluissa, mutta erityisesti isompien palleroiden arvo johtuu niiden niukkuudesta.
Työn kanssa on sama juttu. Asiantuntija myy osaamistaan työnantajalleen tai asiakkaalleen. Tämä konkretisoituu ajankäyttönä tietyn tehtävän parissa. Jos asiantuntija on valmis käyttämään rajatta aikaansa tehtävän suorittamiseen, niin niukkuutta ei ole, ja sen vuoksi työn arvo heikkenee.
Jos jollain työllä ei ole kunnollista arvoa, niin tilaaja/työnantaja alkaa tekemään “heräteostoksia” eli tilaamaan töitä kunnolla harkitsematta. Sellaisia, jotka eivät ole enää oikeastaan välttämättömiä, vaan joita ehkä vilkaistaan ennen niiden heittämistä mappi ö:hön. Perheen ajan uhraaminen sellaisten tehtävien suorittamiseen syö miestä - ja naista. Oman työnsä niukkuudesta kannattaa siis huolehtia.
Läpinäkyvyyden voima
Läpinäkyvyyden puute altistaa työn ja vapaa-ajan sekaantumiselle. Periaatteessa hyvin moni asia on sovittu TES:ssä, työsopimuksessa, firman ohjeistuksissa, puitesopimuksissa, toimeksiantosopimuksissa, jne (olethan lukenut nämä kaikki läpi sopimusliitteiden pikkupränttejä myöten?). Käytännössä tilaa jää paljon tulkinnalle, väärinymmärryksille ja inhimillisille virheille. Paljon päätöksiä tehdään esiripun takana, kiireessä ja sen kummempia miettimättä.
Läpinäkyvyys on siitä mainio työkalu, että se pakottaa organisaation reiluihin ja tasa-arvoisiin käytäntöihin. Läpinäkyvyyden tehokkuus ei perustu siihen, että itse kävisit kaikki yksityiskohdat läpi. Se perustuu siihen tietoon, että kaikilla on mahdollisuus niin tehdä. Sen vuoksi päättäjän on tehtävä sellaisia päätöksiä, että hän pystyy perustelemaan ne kestävällä tavalla eli ne ovat kunnolla harkittuja.
Läpinäkyvyyttä on myös työntekijän suorittama työtuntiensa rehellinen kirjaus. Se tuo esimerkiksi henkilön tekemät palkattomat ylityöt esiin, minkä jälkeen ongelmaa voidaan alkaa työstämään.
Yrityskulttuuri luo odotuksia
Jokaisessa yrityksessä on oma yrityskulttuurinsa, joka on sinne tiedostetusti luotu tai tiedostamatta muotoutunut. Henkilöiden elämäntilanne vaikuttaa kulttuuriin paljon. Perheettömät kaverit voivat nauttia esimerkiksi pitkistä lounaista, mikä luo heidän työpäiväänsä erilaisen rytmin kuin perheellisten tarkkaan aikataulutettu läppärin sulkeminen, jotta he ehtivät kuljettamaan lapsia harrastuksiin.
Yrityksen liikeidealla on myös olennainen vaikutuksensa. Esimerkiksi muutaman henkilön startupissa, joka valmistelee oman ohjelmistotuotteen ensijulkaisua, on varmasti suurempi paine tuoda töitä kotiin iltaisin kuin Codeon kaltaisessa ohjelmistokehityspalvelua tekevässä yrityksessä. Ja hyvä niin - erilaisiin toimiin tarvitaan erilaiset tekijät.
Yrityksen johto luo tietysti omalta osaltaan yrityskulttuuria. Menin lausumaan Codeon kavereille eräässä saunaillassa:
“Jos joudun valitsemaan kohtuuttoman töissä venymisen ja perheeni kanssa käyttämäni ajan välillä, niin valitsen perheen. Että sori siitä. Ehkei liikeideamme siinä tapauksessa vain ollut kyllin hyvä.”
Muutos voisi olla silloin vaikeaa, mutta se on silloin ainoa kestävä ratkaisu. Samalla tavoin kuin itse linjasin saunaillassa, toivon että jokainen muukin yrityksessämme työskentelevä muistaa ja osaa tehdä rajan työnsä ja vapaa-aikansa välille.
Lapsen suusta kuulet totuuden
Lopuksi en malta olla selvittämättä sitä, miten olen itse onnistunut rajaamaan omaan työhöni käyttämää aikaa.
Uskaltaudun kysytään ykkösluokkalaiseltani Olennaisen Kysymyksen: “Tiedätkö moneltako isillä loppuu työt?”
Vastaus tulee miettimättä: “Neljältä! ... Kyllä mä sen jo eskarissa tiesin.”
Parempaa vastausta en voisi saada.
Kirjoittaja: Tommi Aho on yrittäjä ja Codeo Oy:n toimitusjohtaja, joka polkee työmatkastaan lisävirtaa niin työpäivään kuin arki-iltoihin.
https://www.linkedin.com/in/t-aho/
Blogiteksti on osa #äitimyytinmurtajat -teemaa, jossa käsitellään äitiyttä, perhettä ja työelämää laajasti eri näkökulmista.
Liity jäseneksi urasuuntautuneiden äitien järjestöön!
Mothers in Business MiB ry on juuri sinulle oikea järjestö, jos haluat päästä mukaan yli 300 osaamista kehittävään tapahtumaan, seminaariin ja striimiin vuosittain yhdessä yli 4 000 uraäidin kanssa.
