Laki määrittelee, kuinka monta lasta varhaiskasvatuksessa voi olla yhtä kasvattajaa kohden. Uuteen hallitusohjelmaan on kirjattu yli 3-vuotiaiden ryhmäkokojen pienentäminen ja suhdeluvun palauttaminen 1:7:ään. Useiden varhaiskasvattajien mielestä tämä ei kuitenkaan riitä, sillä laki mahdollistaa suhdeluvuista poikkeamisen lyhytaikaisesti, mutta ei tarkemmin määrittele, mitä tämä tarkoittaa.

Jotta voitaisiin turvata, että varhaiskasvatuksessa on aina riittävästi henkilökuntaa paikalla, julkaistiin keväällä kansalaisaloite varhaiskasvatuksen suhdelukujen tarkemmasta määrittelystä. Sen tavoitteena on turvata jokaiselle lapselle varhaiskasvatuksessa laadukas pedagogiikka sekä vakaa ja turvallinen arki.

Varhaiskasvattajien yhteinen huoli

Aloitteen takaa löytyy kaksi varhaiskasvatuksen kokenutta ammattilaista: Sari Lapiolahti sekä Suvi Kettumäki, jotka ovat toisilleen tuttuja opintojen ajalta. Aloite sai alkunsa alkuvuodesta, kun molemmat olivat tahoillaan keskustelleet varhaiskasvatuksen suhdelukujen ylityksestä – Sari Ei leikkirahaa -sivustolla ja Suvi Facebook-ryhmässä. Oli selvää, että varhaiskasvattajilla on yhteinen huoli suhdelukujen ylittämisestä.

Huolta aiheuttaa se, että lakia tulkitaan kunnissa kirjavasti ja suhdeluvut ylittyvät säännöllisesti. Aluehallintovirasto on puuttunut epäkohtiin Jyväskylän ja Tampereen osalta.

Monessa kunnassa suhdelukua tarkastellaan koko päiväkodin tai jopa yksikön tasolla, eikä ryhmäkohtaisesti. Näin suhdeluku voi näyttää hyvältä koko päiväkodin tasolla, mutta yhdessä ryhmässä onkin liian vähän työntekijöitä. Jos työntekijöitä taas siirretään ryhmästä toiseen, voivat päivän suunnitelmat mennä täysin uusiksi, eivätkä lapset saa sitä laadukasta varhaiskasvatusta, jonka kasvattajat ovat heille suunnitelleet.

Varhaiskasvattajia koskettaa myös niin sanotut puolikkaat lapset. Nykyisen lain mukaan yli 3-vuotiaita voi olla jopa 13 yhtä kasvattajaa kohden, mikäli he ovat puolipäiväisiä. Periaatteessa laki mahdollistaisi siis 39 lapsen ja 3 kasvattajan ryhmän. Vaikka tällaisia ryhmiä ei onneksi taida juuri löytyä, ovat useat puolipäiväiset lapset varhaiskasvatuksen ryhmissä arkipäivää. Niin sanottu puolikas lapsi ei kuitenkaan vaadi varhaiskasvattajalta vain puolta työmäärää, vaikka olisikin paikalla vain puolet viikosta. Jokaiselle lapselle laaditaan varhaiskasvatussuunnitelma ja jokainen lapsi tarvitsee yksilöllistä huomiota. Ei siis ole ihme, että monet varhaiskasvattajat kokevat olevansa uupuneita työn vaativuuden ja vastuullisen lisääntyessä kun suhdeluvuilla kikkaillaan varhaiskasvatusryhmistä liian suuria.

Meitä jokaista koskettava tärkeä aloite

Näistä varhaiskasvattajien yhteisistä huolista syntyi kansalaisaloite varhaiskasvatuksen suhdelukujen tarkemmasta määrittelystä. “Olen sellainen ihminen, että kun jokin asia koskettaa, haluan puuttua siihen” kertoo Sari, jolla on myös aiempaa kokemusta kansalaisaktivismista: hän teki Ei leikkirahaa -kampanjan yhteydessä Riihimäellä kuntalaisaloitteen, jossa vaadittiin varhaiskasvatuksen opettajien palkkoja vastaamaan työn vaativuutta ja vastuullisuutta. Aivan kahdestaan ei Sarin ja Suvin kuitenkaan tarvinnut aloitetta laatia, vaan he saivat tukea muun muassa OAJ:ltä. Keväästä lähtien he ovat keränneet aloitteeseen nimiä erilaisilla messuilla, tapahtumissa ja pihajuhlissa.

Kansalaisaloite vaatii neljää tärkeää muutosta:

Varhaiskasvatuksen suhdeluvuista ei saa poiketa suunnitellusti- ainoastaan äkillisessä ja ennakoimattomissa tilanteissa
Varhaiskasvatuksen suhdeluvuista saa poiketa enintään yhden päivän ajan.
Suhdelukuja tulee tarkastella ryhmätasolla, ei koko päiväkodin tasolla.
Yli 3-vuotiaiden suhdeluku olisi aina 1:8 (tai 1:7 hallituksen muutoksen myötä), olivat he varhaiskasvatuksessa enemmän tai vähemmän kuin 5h päivässä. Puolipäiväisyys on poistettava.

Kiinnostusta aloitteeseen on ollut, mutta osa on kokenut, ettei aloite koske heitä, siellä heillä itsellään ei ole lapsia varhaiskasvatuksessa. Tästä Sari on ehdottomasti toista mieltä: laadukas varhaiskasvatus koskettaa meitä jokaista. Nyt varhaiskasvatuksessa olevat lapset ovat tulevia veronmaksajia, työntekijöitä ja vanhempia. Jos heille ei nyt taata rauhallista arkea ja laadukasta varhaiskasvatusta, millaista hintaa maksamme myöhemmin?

Voit vaikuttaa lasten arkeen ja varhaiskasvattajien työoloihin 3.10. saakka allekirjoittamalla kansalaisaloitteen varhaiskasvatuksen suhdelukujen määrittelystä.

Tekstiä varten haastateltiin toista aloitteen tekijää Sari Lapiolahtea, jolla on reilun 11 vuoden kokemus varhaiskasvatuksen opettajan työstä. Tällä hetkellä Sari työskentelee 3–4-vuotiaiden lasten ryhmässä Riihimäellä.

Kirjoittaja: Jonna Juutilainen on MiBin sisältötiimin Content Lead.

Liity jäseneksi urasuuntautuneiden äitien järjestöön!

Mothers in Business MiB ry on juuri sinulle oikea järjestö, jos haluat päästä mukaan yli 300 osaamista kehittävään tapahtumaan, seminaariin ja striimiin vuosittain yhdessä yli 4 000 uraäidin kanssa.

Liity mukaan!