Pelko siitä, että perheellistyminen haittaa työelämässä, voi estää lapsitoiveiden toteutumista. Jotta työntekijät aidosti kokisivat, että perheellistyminen ja perhevapaiden pitäminen ei tarkoita potkuja, määräaikaisen työsuhteen jatkamattomuutta tai urakehityksen tyssäämistä, tarvitaan muutoksia myös työpaikoilla. Perhe ja työ mahtuvat hyvin samaan elämään.
Väestöliitto suosittaakin tuoreessa syyskuun alussa julkaistussa väestöpoliittisessa raportissaan perheystävällisyyttä turvaamaan väestönkehitystä. Myös Mothers in Business aloitti syyskuussa tärkeän #perheystävällisiätekoja-kampanjan, jonka tarkoituksena on edistää perhemyönteisyyttä työelämässä sekä nostaa esiin monilla työpaikoilla hyviksi todettuja perheystävällisiä käytäntöjä. Perhemyönteinen työelämä siis puhuttaa.
Perhemyönteisistä käytännöistä ja työn ja perheen yhteensovittamisesta laajemmin puhutaan pääsääntöisesti kuitenkin asiantuntijatehtävissä toimivien ylempien toimihenkilöiden näkökulmasta. Monesti kerrotaan, kuinka työaika joustaa lapsen lääkärikäyntien tai päivähoitoon viemisen takia. Julkisuudessa on koronan aikana puhuttu myös siitä, kuinka Suomi siirtyi etätöihin.
Uskon, että kaikissa työpaikoissa voidaan tehdä toimia, jotka helpottavat työn ja perheen yhteensovittamista ja lisäävät perhemyönteisiä käytäntöjä.
Tämä ei päde kaikkiin työntekijöihin. Jos työ on sidottu tarkkaan aikaan ja paikkaan, etätyön tekeminen on mahdotonta. Uskon kuitenkin, että kaikissa työpaikoissa voidaan tehdä toimia, jotka helpottavat työn ja perheen yhteensovittamista ja lisäävät perhemyönteisiä käytäntöjä. Jo nyt moni työnantaja on ymmärtänyt perheystävällisten käytäntöjen tukevan työntekijän työssäjaksamista, työn tuloksellisuutta ja työhön sitoutumista. Perheystävälliset käytännöt lisäävät myös työpaikan monimuotoisuutta ja tasa-arvoa.
Mikä helpottaisi duunariperheen arkea? Ratkaisut riippuvat työtehtävästä ja työpaikasta. Perhemyönteisiä käytäntöjä voivat olla esimerkiksi ennakoivat sijaisjärjestelyt, mahdollisuus yhteisölliseen työvuorosuunnitteluun, jossa vuorotyötä tekevällä on mahdollisuus vaikuttaa omiin työaikoihinsa sekä työntekijän aloitteesta järjestettävä osa-aikatyö tai sairaan lapsen hoitoapu. Toivon, että tulevaisuuden työelämässä työnantajien perhemyönteisyys on kilpailuvaltti.
Jotta kaikista työpaikoista tulisi perheystävällisiä, tarvitaan edistyksellistä työnantajaa ja aktiivista työntekijää tai luottamusmiestä. Perheystävällisiä käytäntöjä voi ottaa osaksi yrityksen toimintakulttuuria kirjaamalla ne esimerkiksi tasa-arvosuunnitelmaan tai henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan. Työpaikan arjen perheystävällisten toimien keskeisimmässä roolissa on kuitenkin lähiesimies. Lähiesimiehen avulla työyhteisössä ratkotaan nimenomaan arjen haasteita: työn organisointia, työvuorosuunnittelua, yhdenvertaista kohtelua. Lähiesimiehen roolia kannustavana tukijana ei voi myöskään väheksyä.
Perheystävällisyyden juurruttaminen työpaikan arkeen on kuitenkin meidän kaikkien työssä käyvien tehtävä ja etu. Haastankin duunareita ja työnantajia kehittämään omannäköisiä perheystävällisiä tapoja toimia.
Kirjoittanut Tuuli Glantz
Sosiaalipoliittinen asiantuntija
SAK
Mothers in Business on urastaan kiinnostuneiden äitien järjestö, jonka tavoite on mahdollistaa perheen ja uran yhdistäminen sujuvasti jokaiselle. Järjestämme yhteistyössä Ely-keskuksen kanssa Perheystävällinen työelämä -seminaarin, jonka tavoite on rakentaa perheystävällistä työelämää pureutuen aiheessa pintaa syvemmälle. Tule mukaan oppimaan ja inspiroitumaan siitä, mitä voit itse tehdä omassa arjessasi perheystävällisen tulevaisuuden eteen. Seminaari järjestetään 2.10.20. verkossa ja se on kaikille avoin ja ilmainen. Ilmoittaudu mukaan nyt ja ole osa muutosta!
