MiB Kymenlaakson kantava teema tänä vuonna on ollut Uskalla unelmoida! Syyskauden unelma-aiheisen kolmen tapahtuman sarjan käynnisti elokuussa lämminhenkinen paneelikeskustelu unelmista. Inspiroivat panelistimme jatkavat MiBin blogissa tapahtumassa heränneistä ajatuksista ja blogisarjan kolmannessa osassa Ira Lange kutsuu meidät antautumaan unelmillemme.
Unelmani on lahjani maailmalle
Unelmointi on perustavalla tavalla osa olemisen tapaani. Sain ilon olla mukana huikean vaikuttavassa unelmapaneelissa keskustelemassa tästä tärkeästä aiheesta, joka tuntuu aina vain elävän sisälläni. Pohdintani jatkuu ja erityisesti minua kiinnostaa se, miksi me ihmiset karttelemme sitä mikä meitä kovasti vetää puoleensa. Tässä lisää aiheesta.
Unelma on kykyä kuvantaa sellaista mahdollista tulevaisuuden tilaa, jossa voin toteuttaa jotakin aitoa, arvokasta ja merkityksellistä tässä maailmassa. Unelman ytimessä on halu elää täyden potentiaalin elämää tavalla, jossa pääsen ylittämään ja yllättämään sekä itseni että toiset ihmiset. Sielussamme on lähtökohtaisesti kaipuu kuulua ja kokea olevamme osa jotakin itseämme suurempaa.
Tämä on unelmiemme pyhyyttä, joka näkyy siinä, että arvokkaimpia unelmiamme olemme usein arkoja jakamaan toisille, sillä emme halua, että niitä kohdellaan kaltoin ja arvottomasti. Unelmissa on aina siemen lahjastani. Jostakin sellaisesta hyvästä, joka on mahdollista ja jossa voin kokea olevani aidoimmillani ja parhaimmillani sekä itselleni että toisille.
Unelma haastaa koko olemustani, sillä se edellyttää antautumista siihen, mikä minua todella vetää puoleensa. Ja sitä mikä vetää puoleensa ei voi tehdä puolivillaisesti eikä siihen voi suhtautua yliolkaisesti. Antautuminen puolestaan tarkoittaa itsen ja oman kutsumuksen ottamista todesta, vähättelyn lopettamista ja rohkeaa kohti menoa. Kahta asiaa me pelkäämme. Sitä että meidät hylätään ja jätetään oman onnemme varaan ja sitä, että todella löydämme itsemme ja kutsumuksemme ja siten merkityksemme. Mitä jos olenkin jotakin erilaista kuin mitä minulta odotetaan? Entä jos olenkin jotakin enemmän ja suurempaa? Uskomukseni menevätkin uusiksi ja minun on lopetettava muiden toiveiden mukaan eläminen.
Unelma vaatii minua kasvamaan parhaaksi versioksi itsestäni. Ja koska kysymys on henkisestä kasvamisesta, se tekee myös kipeää. Unelmia kohti meneminen edellyttää ajan antamista sille mikä minua vetää puoleensa. Väitän, että ajanhallinta on kivunhallintaa. Juuri silloin kun minun pitäisi pysähtyä sen tärkeimmän äärelle alan kokea kipua ja ahdistusta, ja jos en rohkene lepäämään tässä kasvukivussani ja käydä sen kanssa myötätuntoista dialogia, ohjaudun milloin minkäkin harhaturvan pariin kuluttamaan aikaa aivan toisarvoisten asioiden parissa. Tuo harhaturva on turvan hakemista harhautuksista ja häiriöistä, jotta emme kokisi kipua sen äärellä mikä syvästi kutsuu ja vetää meitä puoleensa.
Meihin on sisäänrakennettu suunnin kuin luotilanka, joka ohjaa meitä välttämään kipua, epämukavuutta ja epämiellyttäviä asioita ja toisaalta valitsemaan asioita, jotka tuottavat mielihyvää. Kivun välttely ohjaa meitä pois itsellemme kaikkein oleellisimpien asioiden ääreltä. Pitkän aikajänteen hyvä – konkreettinen eteneminen kohti sitä, mistä unelmoin, tekee aluksi kipeää, mutta antaa lopulta syvän tyydytyksen ja täyttymyksen tunteen. Lyhyen perspektiivin hyvä on se triviaalien tekemisten ja asioiden pohjaton kaivo, josta hädissämme ammennamme hyvän olon pikavoittoja - harhaisia turvan tunteita kun välttelemme unelmiimme liittyviä kasvukipuja. Harhaturva on kuin pikaruokala, jossa vatsa täyttyy, mutta syvää tyydytystä ei koeta.
Rohkeus unelmoida on elää, kohdata, puhua ja tuntea todeksi sitä mitä kohtaan tunnen intohimoa. Unelmani ravistelee minua ja jotakin ytimessäni linjataan uudelleen kohti yllätyksellistä elämää, jossa opin lepäämään epävarmuudessa ja epämukavuudessa ja kuin paradoksaalisesti minut kutsutaan tanssiin, joka maksaa ja antaa samalla kaiken mitä olen ikinä elämältäni syvästi toivonut.
Kutsun sinut unelmien äärelle; antautumaan kuuntelemaan sitä osaa itsessäsi, jota olet pelännyt kuulla, uskomaan sitä mitä olet pelännyt uskoa. Mikä on se kaunis kysymys sinulle itsellesi, johon et oikein ole tohtinut vastata, mutta joka on kehkeytynyt sinussa ja odottaa vain, että sanot sen ääneen itsellesi? Tähän samaan kutsun juuri nyt myös itseni.
Ira Lange
Ira Lange on johtamiseen, yksilö ja tiimi- sekä ryhmätyöskentelyyn erikoistunut ammatticoach, valmentaja ja puhuja. Ira on vuodesta 1995 toiminut erilaisissa myynnin ja johtamisen asiantuntija-, kouluttaja- ja johtotehtävissä finanssialalla sekä ollut kehittämässä asiakkuuden johtamista erilaisissa organisaatioissa. Ira toimii yrittäjänä ja coachina Q.motion Oy:ssä. Iran erityisosaamista ovat vuorovaikutustaitojen sekä pelkojen kohtaamisen taitojen ja kyvykkyyden kehittäminen sekä luottamuksen rakentamisen taidot tiimeissä.
