Rikotaan rakenteellinen syrjintä: kukaan ei ole poikkeus

Halusimme tai emme, olemme kasvuympäristömme aikaansaannoksia. Kuraleikeistä lähtien mieliimme on iskostunut erilaisia rakenteita, eli normeja siitä, mikä on tavallista. Osasimmehan jo pieninä lapsina nimetä tyttöjen värit ja poikien leikit.

Oppimiamme normeja noudatamme tiedostamatta, ja niistä poikkeavia asioita pidämme monesti kielteisinä, tai vähintäänkin vieraina. Kielteisyys ja vierastaminen muuttuvat helposti yrityksen, organisaation tai koko yhteiskunnan käytännöiksi, jolloin puhutaan rakenteellisesta syrjinnästä. Meillä on suojanamme yhdenvertaisuuslaki ja syrjintäkielto, mutta niistä ei ole apua, jos lakia ei näkyvästi rikota.

Rakenteellinen syrjintä on useimmiten tiedostamatonta ja jopa ihan vilpitöntä – koemmehan toimivamme oikein. Monesti siis vain toistamme oppimiamme malleja eri ihmisryhmistä ja heihin kohdistuvista odotuksistamme.

Hyvin tyypillinen normi on mies subjektina, eli toimijana. Tällöin kaikki muut sukupuolet ovat jonkinlaisia poikkeuksia tai sivuhahmoja.

Koska käyttämämme kieli vaikuttaa käsitykseemme ympäröivästä todellisuudesta, ei ole laisinkaan samantekevää, mitä termejä käytämme. Itseään voi helposti testata arkisilla termeillä: minkälainen ihminen tulee mieleen esimerkiksi termeistä jalkapalloilija, poliisi, toimitusjohtaja, autonkuljettaja, sairaanhoitaja? Jos naispuolisen poliisin kohdalla tekee mieli sanoa naispoliisi, olet rakenteellisen syrjinnän ytimessä – tai itse asiassa jo pidemmällä, koska tiedostat asian. Ihmisryhmiin liittyvien etuliitteiden käyttäminen on ongelmallista samasta syystä kaikkialla, koska se toisintaa juuri sitä ajatusta, että on olemassa jokin oikea toimija, ja sitten siitä johdetut poikkeukset.

Työelämässä rakenteellinen syrjintä näyttäytyy esimerkiksi siten, että perhevapaita käsitellään edelleen poikkeuksina, ei normeina. Harvalla organisaatiolla on erityistä strategiaa perhevapaiden osalta; sen lisäksi, että työnjako mietitään perhevapaille jäädessä, se pitäisi miettiä myös erityisen tarkasti ja systemaattisesti lomilta palatessa. Totta kai maailma muuttuu vapaiden aikana – ja nimenomaan siksi työhön paluuseen pitääkin kiinnittää erityistä huomiota.

Rakenteellinen syrjintä näyttäytyy myös siten, että liiketoiminnan ytimessä on edelleen hyvin vähän muita kuin keski-ikäisiä miehiä. Naisia voi olla kyllä korkeissa asemissa, mutta useimmiten tukifunktioissa. Itsessäänhän tämä ei ole ongelma, mutta jos mietitään asiaa yleisellä tasolla, niin ei ole mitenkään selvää, että naisia edes harkitaan strategisiin bisnesrooleihin. Naisethan pyörittävät tehokkaasti operatiivista puolta, ja sitäkin tarvitaan, eikö?

Tässä kuviossa on paljon häviäjiä, sillä monimuotoiset organisaatiot pärjäävät tutkimusten mukaan parhaiten. Täyden potentiaalin menettäminen on laskettavissa myös ihan rahassa, mikä tietenkin on liiketoiminnassa varsin keskeinen elementti.

Miten ongelmaa voidaan sitten lähteä purkamaan? Syrjinnän ehkäisy on matka: tunnistaminen ei vielä riitä, pitää tehdä aktiivisia toimenpiteitä ja päämäärään voi päästä vasta monen vaiheen kautta.

Johtamisella on keskeinen merkitys organisaation monimuotoisuuden edistäjänä. Päättäjätasolla omat normit on erityisen tärkeää tuntea: kenet valitsemme operatiivista toimintaa pyörittämään, kenet strategisiin tehtäviin, ja kenet saatamme vahingossa jopa unohtaa? Pääsevätkö meillä kaikki työntekijät kukoistamaan ja kasvamaan täyteen potentiaaliinsa? Tunnistetaanko ihmiset yksilöinä, vai ryhmien edustajina?

Syrjinnän ehkäisy on jatkuva prosessi, ei pistemäinen tempaus. On tärkeää pitää sitä kuuluisaa meteliä, ja nostaa erilaisia, kenties perinteisistä poikkeaviakin esikuvia keskiöön. Kukaan ei ole poikkeus työelämässä, vaan työelämän täytyy sopia kaikille.

9.png

Blogin kirjoitti Liisa Rusanen,
Codeo Oy

Hän on puhumassa perjantaina 19.3. klo 13 alkavassa työelämän tasa-arvon seminaarissamme kolmen muun asiantuntijapuhujan lisäksi. Jos tuet työelämän tasa-arvoa ja haluat oppia aiheesta lisää, tule paikalla kaikille avoimeen ja maksuttomaan seminaariimme.


Mothers in Business on urahenkisten äitien oma järjestö, joka järjestää jäsenilleen kehittävää toimintaa ja verkostoitumismahdollisuuksia. Kannatamme työelämän tasa-arvoa ja perheystävällisyyttä sekä naisten asemaa työmaailmassa. Liity jäseneksi.