Avioliittojen määrä on ollut vähenemään päin viimeisen vuosikymmenen ajan – näin käy ilmi Tilastokeskuksen siviilisäätyjen muutoksia kuvaavista tilastoista. Avoliitto mielletään yhtä vakavaksi ja toimivaksi parisuhteeksi kuin avioliitto, ja näin asia varmasti onkin – niin kauan, kun kyse on sujuvasti eteenpäin soljuvasta arjesta. Mutta entä jos avoliitto päättyy tai toinen avoliitossa asuvista perheen vanhemmista äkillisesti menehtyy? Tällöin avioliiton ja avoliiton juridiset eroavaisuudet voivat nousta hyvinkin merkittäväksi tekijäksi puolisoiden ja koko perheen taloudellisen tilanteen näkökulmasta.
Mikä on sinun, on myös minun?
Avioliitto ja avoliitto eroavat oikeusvaikutuksiltaan merkittävästi toisistaan, vaikka eroavaisuudet eivät välttämättä arjessa näkyisikään. Seuraavassa on lyhyesti kuvattu joitain merkittävimpiä taloudellisia eroja avoliiton ja avioliiton osalta.
Yksi merkittävimmistä eroista on se, että leskeksi jääneelle tai avopuolisostaan eronneelle avopuolisolle kuuluu vain se omaisuus, mikä on hänen nimissään (ns. ”nimiperiaate”). Siinä missä avioliiton purkautuessa – joko avioeron tai kuoleman johdosta – aviopuolisoilla on mahdollisena tasingon maksamisena konkretisoituva avio-oikeus toistensa omaisuuteen, avopuolisoilla ei tällaista oikeutta ole.
Toisin sanoen kuolleen avopuolison kuolinpesä ei ole velvollinen luovuttamaan leskeksi jääneelle avopuolisolle tasinkoa, vaan leski pitää vain sen omaisuuden, joka on hänen. Sen sijaan, avioliitossa lähtökohtana on tasoittaa aviopuolisoiden varallisuuseroja avioeron tai kuoleman kohdalla. Edellä mainitun nimiperiaatteen takia avopuolisoiden on erittäin tärkeää huolehtia siitä, että heidän omistamansa omaisuus on oikeasti myös kirjattu heidän nimiinsä. Sama tilanne on myös lainojen osalta.
Avopuolisolla ei myöskään ole aviopuolisoilla olevaa oikeutta hallita ensiksi kuolleen puolison jäämistöä jakamattomana edes yhteisenä kotina käytetyn asunnon osalta. Näin ollen, jotta ensiksi kuolleen avopuolison jäämistö saadaan jaetuksi, on asunto myytävä ja avoleskelle maksettava kauppahinnasta se määrä, mikä vastaa hänen omistussuhdettaan asunnosta. Avopuolisolla ei ole ilman testamenttia oikeutta kuolleen puolison osuuteen myöskään yhteisen kodin irtaimistosta. Näin ollen irtaimisto katsotaan sen avopuolison omaisuudeksi, jonka rahoilla se on ostettu. Myös lemmikkieläinten katsotaan kuuluvan sille, jonka nimiin ne on kirjattu. Kirjanpito ainakin isompien hankintojen osalta on tärkeää!
Avoparina pysymisen voi nähdä myös tietoisena valintana – avosuhteen etuna voitaneen taloudellisessa mielessä pitää sitä, ettei esimerkiksi perintönä itselleen aikanaan siirtyvää sukutilaa tai -yritystä tai muuta merkittävää varallisuutta tarvitse jakaa puolisolle erossa eikä kuolemassa. Kuolemantapauksessa avopuolison perivät hänen lapsensa, tai jos lapsia ei ole, hänen vanhempansa tai hänen sisaruksensa. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että avopuolison asema avopuolison kuoltua on melko suojaton, ellei avolesken asemaa ole turvattu testamentilla ja/tai henkivakuutuksella.
Miten turvata avopuolison taloudellinen tilanne, jos avioliitto ei ole vaihtoehto?
Avolesken taloudellisen turvan kannalta avoin keskustelu raha-asioista sekä testamentti ja/tai henkivakuutus ovat keinoja turvata avolesken taloudellista pärjäämistä. Testamentilla on mahdollista testamentata avopuolisolle 50 % omaisuudestaan. Loput 50 % ovat rintaperillisten lakiosa, joka kuuluu perittävän lapselle/lapsille. Mikäli avopuolisot ovat tehneet testamentin toistensa hyväksi, he kuuluvat perintöverotuksen osalta toiseen veroluokkaan, jos heillä ei ole lapsia. Jos avopuolisoilla on yhteinen lapsi tai he ovat olleet aikaisemmin avioliitossa, kuuluu avoleski ensimmäiseen perintöveroluokkaan. Jos avopuolisoilla on yhteinen lapsi tai he ovat aikaisemmin olleet keskenään naimisissa, on avopuoliso (aviopuolison tavoin) oikeutettu vähentämään puolisoltaan saamastaan perinnöstä 90 000 euroa verovapaana puolisovähennyksenä.
Avolesken taloudellista tilannetta pyritään parantamaan vuoden 2022 perhe-eläketurvan uudistuksessa, jonka myötä myös avoleski olisi oikeutettu leskeneläkkeeseen, jos yhteistaloudessa asuneilla avopuolisoilla on yhteinen alaikäinen lapsi. Yhteistaloudessa eläneen avopuolison leskeneläkeoikeus parantaisi lapsiperheen taloudellista tilannetta. Nykyään tällaisessa perheessä vain lapseneläke on mahdollinen.
Vaikka rakkaus saattaakin ajoittain sokaista, eivät avoimet keskustelut raha-asioista ja elämän ikäviin käänteisiin varautumisesta saisi jäädä keskustelematta. Mikäli avo- ja avioparien oikeudellinen asema, perimysjärjestys tai testamenttiasiat askarruttavat, ota yhteyttä niina@lakitoimistokunnes.com
Kirjoittaja: Niina Kosunen
Niina on yrittäjä ja lakimies (OTM, HTM) Lakitoimisto Kunnes Oy:ssa, joka tarjoaa tukea perhevarallisuus- ja perintöoikeudellisissa kysymyksissä sekä laatii erilaisiin perhe- ja varallisuustilanteisiin sopivia oikeudellisia asiakirjoja kuten testamentit, avioehtosopimukset, edunvalvontavaltuutukset, ositussopimukset, perukirjat ym.
Lakitoimisto Kunnes Oy:n löydät myös somesta!
FB: Lakitoimisto Kunnes
Insta: lakitoimisto_kunnes
Mothers in Business on järjestö äideille, jotka ovat kiinnostuneita urastaan. Meidän tavoitteena on tasa-arvo ja naisten työmarkkina-aseman parantaminen. Järjestämme vuosittain satoja tapahtumia, jotka kehittävät ammatillista osaamista ja lisäävät hyvinvointia. Yli neljän tuhannen MiB-äidin joukko takaa vertaistuen ja arvokkaiden verkostojen kasvamisen. Liity jo tänään - rakkaudesta uraan ja perheeseen.
