Suomessa vietetään nyt jokavuotista rasisminvastaista viikkoa. Rasisminvastaiset toimintaohjeet opastavat yksilöitä tunnistamaan ja muuttamaan omia ennakkoluulojaan. Myös Naistenpäivän 2022 teemana oli ennakkoluulojen murtaminen. Moninaisesti parempi -hanke toteutti faktantarkistuksen viiteen ”maahanmuuttajanaisiin” liitettyyn myyttiin, jotka väheksyvät ja ulossulkevat naisia suomalaisesta yhteiskunnasta ja työelämästä.
Myytti 1: ”Maahanmuuttajanainen” on kouluttamaton kotiäiti
Useammalla kuin joka toisella ulkomaalaistaustaisella naisella on korkeakoulutus (infograafi). Keskimäärin ulkomaalaistaustaiset naiset ovat koulutetumpia kuin ulkomaalaistaustaiset miehet. Ulkomaalaistaustaiset naiset ja miehet ovat yleisemmin korkeasti koulutettuja Suomen koko väestöön verrattuna.
“Maahanmuuttajanainen” on harvoin lukutaidoton, vaikka väestöryhmien välillä on eroavaisuuksia. Esimerkiksi somali- ja kurditaustaisista naisista noin joka kymmenennellä on heikko lukutaito.
Yli puolet ”maahanmuuttajanaisista” käy töissä. Työllisyysaste on tosin matalampi muuhun väestöön verrattuna. Joka viides ulkomaalaistaustainen nainen on perhevapailla, mikä on isompi osuus kuin Suomen koko väestön naisista.
Myytti 2: “Maahanmuuttajanainen” ei halua tehdä kokopäivätyötä
Joka neljäs ulkomaalaistaustainen nainen tekee osa-aikatyötä. Osa-aikatyön tekeminen on huomattavasti yleisempää verrattuna muuhun väestöön.
Yleisin syy osa-aikatyön tekemiseen on se, ettei kokopäivätyötä ole ollut tarjolla. Sen sijaan omien lasten hoitaminen oli syy osa-aikatyölle vain 14 prosentilla ulkomaalaistaustaisista naisista.
Ulkomaalaistaustaisilla naisilla työhön paluu lapsen syntymän jälkeen on suomalaisnaisiin verrattuna hidasta. Maahan muuttaneilla äideillä ei ole yhtä usein työpaikkaa, johon palata perhevapaan jälkeen.
Myytti 3: ”Maahanmuuttajanainen” haluaa tehdä hoivatyötä
Ulkomaalaistaustaisilla naisilla on suhteellisesti enemmän tekniikan alan tutkintoja ja selvästi vähemmän terveys- ja sosiaalialan tutkintoja kuin suomalaistaustaisilla naisilla.
Ulkomaalaistaustaisen väestön ulkomailla suorittama koulutus on eriytynyt lievemmin sukupuolen mukaan kuin koulutusalat Suomessa. Sen sijaan Suomessa suoritetut tutkinnot näyttävät jonkin verran voimistavan segregaatiota. Tämä osoittaa, että ammatinvalinnan ohjaus Suomessa vahvistaa koulutusalojen ja työelämän vahvaa eriytymistä.
”Maahanmuuttajanaiset” ovat yliedustettuja tietyissä ammattiryhmissä. Siivoojina toimivista naisista 17 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia, kun kaikista työllisistä naisista vain viisi prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia. Vastaavasti teollisuuden ja rakentamisen avustavista työntekijöistä 14 prosenttia ja avustavista keittiö- ja ruokatyöntekijöistä 10 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia naisia.
Tiedetään, että ulkomaalaistaustaiset naiset eivät etene korkeaa koulutustaan vastaaviin ammatteihin, vaikka heillä olisi Suomessa suoritettu tutkinto ja vähintään edistynyt kielitaito. Useampi kuin joka kolmas korkeasti koulutettu ulkomaalaistaustainen nainen on ylikoulutettu nykyisiin työtehtäviinsä nähden, kun suomalaissyntyisistä naisista ylikoulutettuja on joka viides.
Myytti 4: “Maahanmuuttajanainen” kotoutuu huonosti
Kotoutumisen keskiössä nähdään usein suomen tai ruotsin kielen taito. Kolmannes ulkomaalaistaustaisista naisista arvioi puhuvansa erinomaista suomea tai ruotsia. Naiset arvioivat suomen tai ruotsin kielen taitonsa paremmaksi kuin ulkomaalaistaustaiset miehet.
Ystävyyssuhteet kertovat myös kotoutumisesta. Mitä pidempään ihminen on asunut Suomessa, sitä todennäköisemmin hänellä on vähintään yksi suomalainen ystävä. Ulkomaalaistaustaisista vähintään 11 vuotta Suomessa asuneista 94 prosentilla on suomalaisia ystäviä. Sen sijaan alle viisi vuotta asuneista vain 78 prosentilla on vähintään yksi suomalainen ystävä.
Ystävyyssuhteissa havaitaan eroja sukupuolten välillä. Esimerkiksi somalitaustaisista miehistä lähes kahdella kolmanneksella oli syntyperältään suomalainen hyvä ystävä, naisista alle neljäsosalla. Kurditaustaisilla naisilla oli syntyperältään suomalainen hyvä ystävä taas useammin kuin miehillä. Venäläistaustaisilla syntyperältään suomalaisia ystäviä oli yhtä paljon naisilla ja miehillä.
Myytti 5: “Maahanmuuttajanainen” on työelämässä syrjitty uhri
Ulkomaalaistaustaiset miehet raportoivat naisia enemmän koetusta syrjinnästä. Sekä naiset että miehet kokevat työuralla etenemiseen liittyvää syrjintää lähes kaksi kertaa useammin kuin koko väestö. Myös työhönotto- tai nimitystilanteissa ulkomaalaistaustaiset kokevat syrjintää koko väestöä useammin.
Syrjintäkokemusten yleisyydessä on eroja eri taustamaaryhmien välillä. Työkavereiden ja esihenkilöiden taholta syrjintää kokevat eniten Afrikan maista Suomeen muuttaneet: miehistä lähes joka kolmas ja naisista useampi kuin joka viides on kokenut syrjintää työyhteisössä. Työhönotto- tai nimitystilanteissa syrjintää ovat kokeneet erityisesti Lähi-idästä ja Afrikasta syntyperältään olevat miehet.
Syrjintäkokemusten yleisyydessä on eroja myös ammattiaseman mukaan tarkasteltuna. Asenteisiin sekä etenemismahdollisuuksiin liittyvät syrjintäkokemukset ovat huomattavan yleisiä (21–23 %) ulkomaalaistaustaisilla naisilla, jotka työskentelevät alempina toimihenkilöinä.
Työkaluja myyttien murtamiseen
Tutkimustiedon valossa ei siis ole olemassa ennakkoluulojen mukaista yhtä ”maahanmuuttajanaista”. Vuonna 2020 Suomen väestöstä 444 031, eli 8 prosenttia, oli ulkomaalaistaustaisia. Joka toinen heistä on nainen. He eivät muodosta yhtenäistä joukkoa, vaan eroavat toisistaan monin tavoin.
Ennakkoluuloja tulee murtaa vuoden jokaisena päivänä, ei ainoastaan teemapäivinä. Näiden materiaalien ja verkkokoulutusten avulla voit jatkaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä:
Sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus – Miksi ja miten? (eOppiva-koulutus)
Monimuotoinen työelämä: Tietoa ja työkaluja julkishallinnolle (eOppiva-koulutus)
Miten edistää monimuotoisuutta rekrytoinnissa? (Työterveyslaitos)
Tämä blogikirjoitus on alun perin julkaistu THL-blogi-sivustolla 8.3.2022. Faktantarkistus ennakkoluuloille – Viisi myyttiä ”maahanmuuttajanaisesta” - blogi löytyy täältä.
Moninaisesti parempi -hanke haastaa maahan muuttaneisiin naisiin liitettyjä stereotypioita tutkimus- ja asiantuntijaviestinnän keinoin. Voit seurata hanketta Twitterissä @moninaisesti. Moninaisesti parempi -hanketta (2019–2022) rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (ESR).
Mothers in Business on järjestö äideille, jotka ovat kiinnostuneita urastaan. Meidän tavoitteenamme on perheystävällisempi ja tasa-arvoisempi työelämänä sekä naisten työmarkkina-aseman parantaminen. Järjestämme vuosittain satoja tapahtumia, jotka kehittävät ammatillista osaamista ja lisäävät hyvinvointia. Yli neljän tuhannen MiB-äidin joukko takaa vertaistuen ja arvokkaiden verkostojen kasvamisen. Liity jo tänään - rakkaudesta uraan ja perheeseen.
