Uraäitien oma verkosto on nyt kehittyvä kaksivuotias

Vuosi sitten yhdistyksen perustaja ja silloinen puheenjohtaja Emma Tullila vertasi vuoden vanhaa yhdistystä taaperoon, joka oppii koko ajan uutta. Jäseniä MiBillä oli silloin 800 ja toimimme neljällä paikkakunnalla (Helsinki, Tampere, Turku ja Vaasa).

Nyt, vuotta myöhemmin, kaksivuotiaalla MiBillä on jäseniä jo yli 2200, ja mukaan on tullut kolme uutta paikkakuntaa (Kuopio, Jyväskylä ja Oulu). Keskusteluja käydään myös kolmella uudella paikkakunnalla. Meillä on edunvalvontaohjelma ja spin-off-yritys Fambition, joka tekee työpaikoista perheystävällisempiä. Striimaamme tapahtumia kaikkien jäsenten saataville. Meillä on ensimmäinen työntekijä, tilitoimisto ja kohta automatisoitu jäsenrekisteri. Meillä on kokemustietoa yhdistyksen vahvuuksista ja kehittämiskohteista.

Kaksivuotiaalla MiBillä on jäseniä jo yli 2200, edunvalvontaohjelma, spin-off-yritys ja ensimmäinen työntekijä.

Meillä on lähes 150 aktiivista vapaaehtoista, jotka pyörittävät tätä kaikkea. Tapahtumatoimintaan, näkyvyyteen, edunvalvontaan, yrityskumppaneiden hankkimiseen ja kaikkeen taustalla tapahtuvaan käytetään kuukausittain satoja ja taas satoja tunteja vapaaehtoisten aikaa. Aivan upeita asioita saa aikaan vapaaehtoisvoimin! Nämä aktiiviset naiset ansaitsevat kiitoksemme. Tähän upeaan porukkaan pääsee myös helposti mukaan.

Aktiivisia vapaaehtoisia on lähes 150, ja kaikkeen taustalla tapahtuvaan käytetään kuukausittain satoja ja taas satoja tunteja vapaaehtoisten aikaa.

Aivan mahtava on myös jäsenistömme. Osaavia, aktiivisia ja energisiä naisia. Toiminnan suola on tavata toisia samanhenkisiä äitejä. Toisiin tutustuminen, vertaistuki, kannustaminen ja positiivinen lähestyminen asioihin on sitä parasta MiBiä.

Aivan mahtava on myös jäsenistömme. Vertaistuki, kannustaminen ja positiivinen lähestyminen asioihin on sitä parasta MiBiä.

Kaksivuotiaan maailma on vielä kuitenkin kesken. Paljon on opittavaa, tutustuttavaa ja kokeiltavaa. Kehitämme toimintaamme, kasvamme, näymme ja kuulumme, vaikutamme yhteiskuntaan ja parannamme jatkuvasti toimintaa jäsentemme toiveita vastaavaksi. Pettymyksiin ja epäonnistumisiinkin on varauduttava. Tällä hetkellä teemme töitä, jotta perusasiat rullaavat hyvin. Yli tuplaantunut jäsenmäärä vuodessa tuo paljon mahdollisuuksia, mutta myös vaatii uutta lähestymistä toiminnan järjestämiseen. Loppuvuodesta 2017 alamme miettiä taas isosti. Millainen on tulevaisuuden MiB? Uutta suuntaa haetaan strategian päivittämisen yhteydessä.

Yli tuplaantunut jäsenmäärä vuodessa tuo paljon mahdollisuuksia, mutta myös vaatii uutta lähestymistä toiminnan järjestämiseen.

Tähän astiseen kehitykseen ei voi olla kuin tyytyväinen. Meillä on erittäin hyvistä aineksista koottu kaksivuotias. Suuri kiitos siitä teille kaikille, olit sitten jäsen, vapaaehtoinen aktiivitoimija, puhuja tilaisuudessamme, yrityskumppani tai muuten vain yhdistyksestämme kiinnostunut. Olet meille arvokas.

Heini Wallander

Yhdistyksen puheenjohtaja

Energisoivan verkoston salainen kaava

Lokakuun 8. päivän iltana viime vuonna ajoin kotiin Mothers in Business MiB ry:n tilaisuudesta. MiBillä oli meneillään valtakunnallinen verkostoitumisen teemakuukausi ja olimme ideoineet Tampereelle verkostoitumistyöpajan. Twiittasin illalla opit listaukseksi:

”Set your target. Be authentic you. Be open. Listen and search for potential. Smile. #networking #training by M. Kausto-Turner @MiB_ry”

Aloitin MiB Tampereen paikallisvastaavana viime vuoden huhtikuussa, kun kuopukseni oli kuukauden ikäinen. MiBin toiminta oli minulle tuolloin jo entuudestaan tuttua, olin mukana perustamassa yhdistyksen Tampereen toimintaa keväällä 2015. Nopeasti laajentuneen MiBin toiminnan ytimessä ovat jäsenille järjestettävät kehittävät tilaisuudet ja kaikille samanhenkisille tarkoitettu vertaistukitoiminta kasvokkain ja netissä.

Yhdistyksemme, verkostomme, tai voisiko jopa sanoa heimomme, toiminnassa yksi kiehtovimmista tekijöistä on kaikessa sen tekemisessä huokuva positiivinen energia. Toiminnassa on alusta asti ollut tosi vahva yhdessä tekemisen henki. Yhtenä draivin nostattajana on varmasti MiBin teemojen ajankohtaisuus ja tarve edesauttaa perheen ja työn yhdistämisen moderneja keinoja. Yleisemmin mietittynä, verkostomme ja yhdistyksemme energia voi syntyä myös tarpeesta löytää omanlaisiamme yhteisöjä yksilökeskeisessä yhteiskunnassa. MiB ei ole yksin. Suomessa toimii 100 000 rekisteröitynyttä yhdistystä – mikä potentiaali ihmisten yhdistämiselle, verkostoille ja yksinäisyyden vähentämiselle! Yhdistystoiminnalla on usein kuitenkin helposti kuivakalta kalskahtava kaiku.

Lokakuisen verkostoitumiskoulutuksen opit jäivät pyörimään mieleeni. Tuo viiden kohdan muistilista tuntui sopivan paitsi verkostoitumiseen, myös asiakaskokemuksen luomiseen ja yhdistystoiminnan kehittämiseen. Oman kokemukseni perusteella juuri kyseiset teemat ovat vaikuttamassa myös MiBin hyvään draiviin. Kuinka sitten mikä tahansa yhdistys pystyisi heimoutumaan energiseksi verkostoksi tuon kaavan mukaisesti?

1 Aseta tavoite

Mikä on toimintanne ydin, mikä tekee toiminnastanne uniikkia? Entä unelmanne, kuinka sinne päästään? Onko teemoissanne jotain kulttuurisesti tai yhteiskunnallisesti ajankohtaista? Asettakaa tavoitteita ja miettikää, miten toiminta ja ihmisten kohtaamiset tukevat tätä unelmaa.

2 Ole oma itsesi

MiBin toiminnassa yksi hienoimmista asioista on ollut hypätä mukaan monialaiseen verkostoon. Ydinteemamme #sekäperheettätyö kokoaa yhteen erilaisia äitejä, joita yhdistävät samanlainen elämäntilanne ja yhteiset kiinnostuksen kohteet. Yhdistystoiminnan tulisi tukea sitä, että verkoston jäsenet uskaltavat olla juuri sellaisia kuin ovat. Uskalla törmäytyä ja törmäyttää! Olemalla oma itsesi opit, ja samalla opetat muita näkemään asiat mahdollisesti toisin.

3 Ole avoin

Olemme kaikki ihmisiä – empatia, rohkeus ja avoimuus rakentavat aitoa vertaistukea. Verkoston tasolla tavoitteet, ohjeet ja toiminta kannattaa pitää jäsenille avoimena. Viestikää verkostonne tavoitteista ja unelmista myös ulospäin, näyttäkää mikä teille on tärkeää, osallistukaa keskusteluun.

4 Kuuntele ja etsi mahdollisuuksia

Pirskahteleva innostus ja yhdessä tekeminen. Tämä on itselleni MiBin toiminnassa kaikkein läheisintä. MiB tarjoaa jäsenilleen monia mahdollisuuksia kehittää toimintaa. Usein yhden aktiivin idea lähtee nopeasti jalostumaan, kun koko porukka alkaa kehittää alkuperäistä ajatusta isommaksi. Mahdollisiin esteisiin keskittymisen sijaan siis kuunnelkaa, ja etsikää mahdollisuuksia! Tämä toki johtaa positiiviseen ongelmaan ja riskitilanteeseen: meillä MiBissä on monesti käynyt niin, että isot ideat ovatkin yhtäkkiä muuttuneet todeksi – upeiksi tilaisuuksiksi, projekteiksi, teemakuukausiksi, verkoston toimintaa kehittäviksi hyvän mielen kampanjoiksi.

5 Hymyile

Viimeisenä ohjeena: verkostoa vie eteenpäin positiivisuus ja ratkaisujen etsiminen. MiBissä tämä on esimerkiksi kirjattu toiminnan perusperiaatteisiin. Suositeltavaa muillekin!

Tieni Tampereen paikallisvastaavana päättyi huhtikuussa. On ollut mahtava päästä kehittämään ja vaikuttamaan aitiopaikalta MiBin toiseksi suurimman paikallisjaoston toimintaan. Tutustumaan upeisiin MiB-kollegoihin. Vetämään onnistuneesti työpajaa aktiivitapaamisessa, joissa 15 äidin lisäksi hyöri sama määrä vauvoja ja taaperoita desibelit katossa. Yhtäkkiä huomata järjestävänsä tilaisuutta inspiroivan barcelonalaisen organisaatiopsykologian tohtorin kanssa. Näin esimerkkeinä. Tampereella toimintaamme pyörittää 30 aktiivinaisen joukko täynnä ideamoottoreita. Pelkästään vuoden 2016 aikana järjestimme 40 paikallista tilaisuutta jäsenillemme. Samalla paikallisjaostomme jäsenmäärä tuplaantui yli 400 jäseneen. Luovun paikallisvastaavan roolista haikein mutta onnellisin mielin ja toivotan mitä parhainta draivia seuraajilleni. Kiitos!

Hanna Kosunen

Markkinoija ammatiltaan, DI koulutukseltaan, humanisti sydämeltään.

www.twitter.com/hannakosunen

www.linkedin.com/in/hannakosunen

Vaikea raskauspahoinvointi vaikeuttaa perheen ja työn yhdistämistä

15.5. vietetään kansainvälistä hyperemeesipäivää.

Suurimmalla osalla äideistä on raskauspahoinvointia. Noin prosentilla odottajista pahoinvointi on kuitenkin todella voimakasta. Tällöin puhutaan hyperemeesistä (hyperemesis gravidarum), josta Suomessa kärsii noin 700 naista vuosittain. Hyperemeesi estää akuutissa vaiheessaan työnteon, mutta potilaan, työnantajan ja terveydenhuollon hyvä yhteistyö vaikuttaa olennaisesti siihen, miten pian odottaja palautuu työkykyiseksi.

On tärkeää ymmärtää, että hyperemeesi ei ole tavallista raskauspahoinvointia vaan sairaus. Se hankaloittaa pelkistä perusarjen tehtävistäkin suoriutumista merkittävästi. Käytännön asioiden hoitaminen ei enää onnistu. Suihkussa käyminen voi olla hyperemeesistä kärsivälle totaalisen uuvuttava kokemus, ja esimerkiksi autolla ajaminen on täysin mahdotonta ja vaarallista oksentelun ja pahoinvoinnin vuoksi. Joskus pelkkä puhelinsoitto tai tekstiviestin lukeminen on vaikeaa. Moni hyperemeesiodottaja on täysin petipotilas, ja aika kuluu kotona sängyn omana tai sairaalassa nesteytyshoidossa.

Hyperemeesi vaatii useimmiten sairaalahoitoa, eikä silloin ole ole mahdollista työskennellä. Hyperemeesi estää akuutissa vaiheessaan riittävän ravinnonsaannin ja nesteytyksen, mikä johtaa komplikaatioihin, kuten ravintoaineiden puutostiloihin, elimistön kuivumiseen, eletrolyyttien epätasapainoon, mahahaavoihin ja ruokatorven haavaumiin. Tärkein ja ensisijainen hyperemeesin hoitomuoto on suonensisäinen nesteytys. Huonosti hoidettu hyperemeesi on riski niin äidille kuin sikiölle.

Hyperemeesiraskaudessa neuvola tai asiaan erikoistunut yksityislääkäri voi olla työterveyshuoltoa parempi hoitava taho. Hyperemeesin harvinaisuuden ja erityisluontoisuuden vuoksi sen hoito ja arviointi voivat olla työterveyslääkärin osaamisalueen ulkopuolella. Kun odottaja saa kunnollista hoitoa, hänellä on suuremmat mahdollisuudet toipua nopeammin ja päästä loppuraskaudesta takaisin töihin.

Hyperemeesipotilailla myös palautuminen raskaudesta, synnytyksestä ja pikkulapsiarjesta vaatii paljon, jos hyvinvoinnin perustaso pääsee pahoinvoinnin aikana järkkymään pahoin. Kun hyperemeesiä hoidetaan asianmukaisesti, potilaalla on mahdollisuus toipua nopeammin ja palata töiden pariin.

Odottajaa ei pidä syyllistää sairauslomasta. Hyperemeesiodottaja ei ole valinnut olotilaansa. Hän haluaisi yli kaiken voida paremmin, mutta hän ei voi itse vaikuttaa asiaan. Työntekijä on kuin pitkäkestoisessa pahassa oksennustaudissa. Mitä sujuvammin sairausloma-ajan asiat saa sovittua työnantajan kanssa, sen mukavampi odottajan on palata töihin oireiden helpottaessa.

Hyperemeesi alkaa tavallisimmin raskausviikoilla 4–6. Vaikeimmat raskausviikot ovat usein 6–15, erityisesti 9–13, ja oksentelua saattaa olla jopa kymmeniä kertoja päivässä. Työnantajilla ei usein riitä ymmärrystä, kun vaikean pahoinvoinnin takia ollaan pitkään pois töistä. Useimmilla oksentaminen laantuu raskauden puoliväliin mennessä, mutta ympärivuorokautinen pahoinvointi saattaa myös jatkua läpi raskauden. Mikäli näin käy, työnantaja voi helpottaa asioita varmistamalla, että siirto palkalliselta sairauslomalta Kelan sairauspäivärahalle tapahtuu sujuvasti.

Kirjoittaja Laura Hyvärinen (ETM) on Mothers in Business ry:n perustajajäsen ja pääkaupunkiseudun ensimmäinen paikallisvastaava sekä Hyperemeesi ry:n perustajajäsen ja hallituksen puheenjohtaja. Artikkelikuvassa Laura on yhdessä Johanna Sauna-ahon kanssa.

HYPEREMEESI – MIKÄ SE ON?

• Hyperemeesi eli hyperemesis gravidarum on vaikea raskauspahoinvointi, joka useimmiten vaatii sairaalahoitoa.

• Suomessa noin 1,2 prosenttia odottajista kärsii hyperemeesistä.

• Akuuttivaiheen aikana potilas ei pysty tekemään juuri muuta kuin makaamaan ja oksentamaan. Tavallisistakin arkiaskareista tulee mahdottomia.

• Hyperemeesipotilaat menettävät painostaan usein jopa 10 prosenttia alkuraskauden aikana ja kärsivät aliravitsemuksesta.

• Tavalliseen raskauspahoinvointiin tehoavat keinot eivät auta hyperemeesiin.

• Hyperemeesi uusiutuu noin 80 prosentin todennäköisyydellä seuraavassa raskaudessa.

• Kansainvälistä hyperemeesipäivää vietetään 15.5.

Hyperemeesi ry on potilasjärjestö, jonka tavoitteena on tukea vaikeasta, sairaalahoitoa vaativasta raskauspahoinvoinnista (hyperemesis gravidarum) kärsiviä perheitä odotusaikana, synnytyksen jälkeen ja uutta raskautta suunniteltaessa. Järjestön tavoitteena on lisätä ajankohtaista, tutkimukseen perustuvaa tietoutta hyperemeesistä sekä edistää hyperemeesin hoitokäytäntöjen kehitystä ja vaikuttaa hoidosta vastaaviin tahoihin.

Tällä hetkellä hyperemeesi on yleisesti hyvin väärinymmärretty raskaudenaikainen sairaus. Diagnosointi, hoitoon pääseminen ja hoidon laatu vaihtelevat suuresti riippuen potilaan asuinpaikkakunnasta. Kun tietoa ja asianmukaista hoitoa ei ole riittävästi tarjolla, moni odottaja jää ilman apua yhtenä elämänsä vaikeimmista ajankohdista.

Jos haluat olla osaltasi lisäämässä tietoisuutta vaikeaa raskauspahoinvointia kohtaan, tervetuloa sosiaalisen median kanaviimme ja jakamaan viestiä eteenpäin. Kiitos!

Hyperemeesistä ja yhdistyksestä saa lisätietoa sivulla www.hyperemeesi.fi

Yhdistys on läsnä myös sosiaalisessa mediassa. Yhdistyksen Facebook-sivu on osoitteessa www.facebook.com/hyperemeesi, ja vertaistukiryhmä löytyy osoitteesta www.facebook.com/groups/hyperemesistukiryhma.

Instagram: www.instagram.com/hyperemeesi

Twitter: www.twitter.com/hyperemeesi

Äitienpäivänä: Vertaistukea vai vastakkainasettelua?

Ette arvaakaan, kuinka olen nauttinut Iholla-sarjan katselusta tänä keväänä. Aiempia tuotantokausia en ole katsonut, mutta tällä kertaa jäin kerrasta koukkuun. Erityisesti toimittaja Laura Frimanin arjen seurailu on osunut ja uponnut ja voinkin tunnustaa fanittavani häntä aivan kympillä. Mikä sarjasta tekee illan kohokohdan?

Esikoiseni on pian 9 kuukauden ikäinen ja lapsiperheen arki äitiperspektiivistä vielä aika uusi juttu minulle. Etenkin töihin paluun myötä ovat hermot välillä olleet koetuksella ja jaksaminen hetkittäin ohutta. Tässä tilanteessa onkin ollut varsin virkistävää tehdä havaintoja toisen äidin ja perheen elämästä. Laurallakin on koti välillä sotkussa ja tavarat hukassa, mutta mitäs siitä.

Laura tuo sarjassa hienosti esiin myös vakavampia aiheita. Esimerkiksi kysymykset työn ja perheen yhdistämisestä ja uraan liittyvistä valinnoista puhuttelevat varmasti monia vanhempia. Miltä sinusta tuntuisi, jos valmistautuessasi työmatkalle lähtöön lapsesi toteaisi sinun putoavan äitien rotkoon ja jäävän sinne unohduksiin ikuisiksi ajoiksi?

Näin äitienpäivänä onkin ajankohtaista pohtia äitiyteen liittyviä odotuksia.

Viime aikoina julkisuudessa on taas kovasti vastakkainaseteltu sekä äitejä että perheitä. Myöhemmäksi siirtyneeseen perhevapaiden uudistamiseen liittyneessä keskustelussa eli voimakas kotiäiti vs. uraäiti retoriikka, jota itse asiassa viljelivät erityisesti keski-iän ylittäneet miehet. Helsingin Sanomien sunnuntaikolumnissa 7.5.2017 taas viriteltiin voimakas jännite lapsettomien ja lapsia saaneiden välille ja leimattiin lapsien hankkiminen itsekkääksi.

Minusta tällainen keskustelu on tarpeetonta ja jopa haitallista.

Arvovalinnoista ja elämäntapaan liittyvistä kysymyksistä keskusteleminen voisi parhaillaan lisätä ymmärrystä erilaisten ihmisten välillä ja luoda siltoja muun muassa kaikkien kannalta parempaan politiikkaan.

Syyttely ei kuitenkaan palvele ketään, etenkin kuin tosiasiassa erilaisia valintoja on yhtä paljon kuin ihmisiä maailmassa.

Kaikenlaisista koettelemuksista huolimatta itse vietän ensimmäistä äitienpäivää huippuonnellisena. Minulla on hauska, rakastava ja turvallinen perhe ja siinä mahtava äidin rooli, jonka saan muotoilla juuri sellaiseksi kuin itse parhaaksi katson. Tänään nostan hattua myös kaikille muille äideille omine valintoineen. Jos lapsiperheen arki joskus väsyttää sinua, ja kaipaat tv-ohjelmaa vuorovaikutteisempaa vertaistukea, tervetuloa mukaan MiB ry:n toimintaan. Meillä keskustelut käydään hyvässä hengessä ja positiivisessa vireessä.

Hanne Hirvonen

Kuinka säilyttää rauha keskellä ruuhkavuosia

Olen start up -yrittäjä ja perheeseeni kuuluu 12-, 5- ja 3-vuotiaat pojat, mies ja koira. Arki on välillä melkoista säätöä ja voin sanoa eläväni keskellä ruuhkavuosia. Samalla tunnen eläväni elämäni parasta aikaa.

Olen koulutukseltani ekonomi, personal trainer, ravintovalmentaja ja mentaalivalmentaja. Opiskelen parhaillaan NLP:tä lisää, toisaalta pystyäkseni valmentamaan entistä paremmin asiakkaitani sekä toimimaan ihmisten kanssa ja toisaalta, oppiakseni itsestäni ja kehittyäkseni ihmisenä.

Opiskelu yhdistettynä kaikkeen edellä mainittuun tuo oman lisänsä arkeen, mutta itselleni on aina ollut tärkeää tuntea, että olen menossa eteenpäin ja lisäksi nautin suuresti uuden oppimisen tunteesta.

Oma kehittymissuunnitelma

Usein töissä tehdään suunnitelmia kehittymisestä ja kouluttautumisesta ja samaa tekevät luonnollisesti yrittäjät yrityksillensä.

Mutta oletko sinä tehnyt koskaan suunnitelmaa omassa elämässäsi? Minä olen.

Mietin yritykseni kehittymistä ja suuntaviivoja ja mietin niitä myös omaa itseäni koskien. Mihin haluan olla menossa? Millainen ihminen olla? Mitä oppia? Millaista energiaa tuoda muille? Mistä haluan, että minut muistetaan? Omien henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttaminen on kerta kaikkiaan mahtavaa ja omasta mielestäni ihminen voi aina muuttua, jos niin päättää.

Huolehdi itsestäsi

Yksi unelmani on jo muutaman vuoden ajan ollut oma harrastus. Tämä unelma toteutui tammikuussa aloittaessani akrobatian. Aiemmin oman ajan järjestäminen tuntui vaikealta, suorastaan mahdottomalta, mutta järjestettyäni sen, kävi kuten usein käy, eli mietin, miksi tein sen vasta nyt.

Totuushan on se, että ne asiat, jotka tärkeäksi koemme, niille järjestämme myös ajan. Omasta hyvinvoinnista ei pitäisi koskaan tinkiä, sillä se vaikuttaa ratkaisevasti siihen, millä fiiliksellä itsemme kohtaamme ja millaista energiaa välitämme eteenpäin. Lisäksi oman harrastukseni ansiosta olen varmasti parempi ja pitkäpinnaisempi äiti ja vaimo. Ei ole liioiteltua sanoa, että äidin (ja isän myös) hyvinvointi vaikuttaa koko perheeseen.

Itselleni parhaita irtiottoja ovat treenihetket ja aika luonnossa. Luonto toimii tehokkaasti pään nollaajana. Harrastan mindfulness-kävelyitä, jolloin keskityn tarkasti kaikkeen ympärillä olevaan ja hengitän syvään. Yksinkertaista ja toimivaa. Ja saman fiiliksen saa tarvittaessa sisätiloissakin viemällä itsensä mielessään luontoon.

Mindfulness ja meditointi eivät ole ihan niin helppoja kuin voisi luulla. Rauhoittuminen vaatii harjoittelua siinä missä muutkin asiat, etenkin nykymaailman hektisyyden ja ärsyketulvan keskellä. Itselleni toimii hyvin Headspace-sovellus, joka ohjaa meditaation ja rauhoittumisen maailmaan havainnollisesti. Usein ohjatusti rentoutuminen on ainakin aluksi helpompaa, kuin sen tekeminen yksin.

Asenne ratkaisee

Luin hiljattain BrewDogin perustajan James Wattin kirjoittaman Business for Punks -kirjan (suosittelen kaikille!). Kirjasta johdin itselleni termin punkkariyrittäjä, joksi itseäni kutsun.

Punkkariyrittäjä tarkoittaa ennen kaikkea asennetta. Jos jotain asioita ei ole tehty aiemmin, se ei tarkoita etteikö niitä voitaisi tehdä nyt. Punkkariyrittäjyys tarkoittaa myös rohkeutta kulkea omaa polkuaan ja tehdä itselleen sopivat valinnat, vaikka ympäristö ei niitä aina hyväksyisikään.

Meillä jokaisella on mahdollisuus valita asenteemme. Joka päivä. Välillä kiusaus on suuri laittaa esim. asioiden toimimattomuus muiden ihmisten tai yhteiskunnan syyksi, mutta on myös hyvä muistaa, että omaan asenteeseensa voi aina vaikuttaa ja meillä jokaisella on vastuu siitä, millaisia asioita välitämme ympäristöömme.

Yrittäjäksi ryhtyessäni huomasin, että monet yrittäjäfoorumit ovat täynnä valittamista ja nillitystä. Päätin silloin, että itse en ala valittajaksi. Olen asunut Etelä-Afrikassa ja työskennellyt slummissa, jonka vuoksi valittamisen kynnykseni on melko korkea. Anne Berner totesi eräässä puheessaan, että Suomi on maailman paras maa toimia yrittäjänä. Olen samaa mieltä.

Kiitollisuus on vahva voima

Oma työni on paljolti antamista. Annan energiaa asiakkailleni, tiimiläisilleni ja yhteistyökumppaneilleni. Tämän vuoksi on tärkeää latautua myös itse. Milloin tahansa on helppo ladata positiivista energiaa huomaamalla ympäristön kauneus ja se kaikki, mitä meillä on.

On kvanttifysiikassakin tutkittu ja todistettu asia, että eri taajuuksilla värähtelevät energiat vetävät toisiaan puoleensa. Valitse siis itse, millaista energiaa haluat vetää puoleesi. Valitse myös se, millä asenteella liikut päivittäisissä tilanteissa ja muista, että mikä tahansa on mahdollista.

Onnea kaikissa niissä asioissa, mihin päätät ryhtyä ja aurinkoa kevääseen!

<3 Riina

Riinan viisi vinkkiä omasta itsestä huolehtimiseen:

1. Tee oma kehittymissuunnitelma

2. Vaali omaa aikaa ja hanki oma harrastus

3. Tee pään nollaushetkistä tapa

4. Valitse asenne ja muista oma vastuu

5. Kiitollisuus

Kirjoittaja Riina Laaksonen veti Helsingin mibiläisille alkuvuodesta afternoon clubin otsikolla ”Mahdollisuuksien maailma”