Koululaisten kesäajan hoidon järjestäminen kuormittaa vanhempien taloutta ja jaksamista vuodesta toiseen. Perheissä aloitetaan suunnittelurumba jo tammikuussa, kerätään kesää varten ylityötunteja, maksetaan hintavia kesäleirejä ja hyödynnetään tukiverkkoja. Mothers in Business -järjestö ehdottaa ratkaisuksi Ruotsin mallin mukaista Fritidshem-toimintaa.
Koulujen kesäloma-aika tuo haasteita erityisesti pienten koululaisten perheiden arkeen ja talouteen. Koulujen loma-ajat ovat huomattavasti pidempiä kuin vanhempien noin neljän viikon vapaat, joten tekemistä kesäloman ajaksi on keksittävä.
Perheiden keinot selvitä koululaisten pitkistä kesälomista vaihtelevat käytettävissä olevien resurssien mukaan. Vain harvat voivat turvautua tukiverkkoihin koko kesän ajan, joten lapsen yksinolon vaihtoehtona on usein hoitoavun palkkaaminen tai maksullinen leiri- ja kerhotoiminta.
“Suomessa eletään tällä hetkellä tilanteessa, jossa jokainen perhe hakee yksin ratkaisuja kaikkia koskettavaan ongelmaan”, kuvailee Mothers in Business -järjestön toiminnanjohtaja Annica Moore. “Pienten koululaisten vanhemmat muodostavat merkittävän osan työvoimasta. Lasten loma-ajan hoito kannattaisi ehdottomasti ratkaista esimerkiksi Ruotsin mallin mukaisesti.”
Ruotsissa koululaisten tukena on Fritidshem-toiminta, joka on laajennettu versio suomalaista iltapäiväkerhosta. Fritids on auki aamuisin ja iltapäivisin sekä koulujen loma-aikoina, ja toiminnassa taataan paikka jokaiselle lapselle esiopetusiästä kuudennen luokan loppuun saakka.
Sumplimista, suunnittelua ja säästämistä
Helsingissä asuva Kaisa Nevala on yksin lapsensa hoidosta vastaava ekaluokkalaisen äiti. Kesästä selvitään leirejä ja hoitoapua sumplimalla sekä vapaita säästelemällä. Nevala tekee ylitöitä aina kuin mahdollista, jotta kesällä voisi lomailla enemmän tai tehdä lyhyempää päivää, sillä osa kesäleiripäivistä on vain neljän tunnin mittaisia. Perheellä ei ole tukiverkkoja Helsingissä, joten yhdeksi viikoksi matkustetaan Ouluun tekemään mummolasta käsin etätöitä. Myös lapsen täti on osan lomasta hoitoapuna.
Vaikka Nevala on keskituloinen, näkyvät leirien kustannukset silti perheen taloudessa. Kesälomalla ei tehdä ylimääräistä, sillä lomarahat menevät leiriviikkojen maksamiseen. Nevala on myös saanut vanhemmiltaan pientä taloudellista tukea kulujen kattamiseen.
“Olen säästänyt talvilomaa kesälle. Sillä selvitään koulun ensimmäisestä lomaviikosta. Lapsi osallistuu kesällä kolmelle leirille, jotka kustantavat yhteensä 530 euroa”, Nevala kertoo. “Kaupungin järjestämä edullinen ratkaisu pienille koululaisille olisi meille täydellinen.”
“Kyseessä on pahimmillaan kollektiivinen heitteillejättö”
Myös Helsingissä asuvan Salli Joutsenojan perheessä vietetään ensimmäistä kesää koululaisen kanssa. Lapsi osallistuu kesän aikana kolmelle eri leirille, ja loput lomasta yhdistetään vanhempien lomia ja etätöitä. Joutsenojat arvostavat perheen yhteistä aikaa, joten puolison kanssa vuorotellen lomailu ei ole ensisijainen vaihtoehto.
Salli Joutsenoja kertoo, että kesäleirien suunnittelu alkoi jo tammikuussa. Suunnittelu-urakan päätteeksi leirit löytyivät lopulta melko edullisesti kaupungin ja partion kautta. Joutsenoja on kuitenkin huolissaan perheistä, joilla ei ole resursseja kustantaa tai suunnitella leirikesää.
“Koululaisten kesäajan toimintaan pitäisi ehdottomasti olla yhteiskunnan järjestämä, kaikille tasapuolinen systeemi”, Joutsenoja toteaa. “Muuten kyseessä on pahimmillaan kollektiivinen heitteillejättö, jossa lapset jätetään herran haltuun toivoen, että he saavat jostakin ruokaa ja tekevät muutakin kuin katsovat kännykkää kesällä.”
Joutsenoja toivoo koululaisten loma-ajoille varhaiskasvatusta tai iltapäiväkerhoa vastaavaa järjestelmää, jonka piiriin jokaisella lapsella olisi oikeus päästä. Toiminta voisi olla maksullista, ja maksuja voisi porrastaa perheen tulojen mukaan.
“Tällainen järjestelmä toisi varmasti parhaimmillaan lisää työllisyyttä ja verotuloja, kun vanhempien työssäkäynti helpottuisi ja toimintaa toteuttamaan palkattaisiin henkilöstöä”, Joutsenoja summaa.
Lisätietoja:
Annica Moore, toiminnanjohtaja, Mothers in Business MiB ry, p. 044 705 7333, annica.moore@mib.fi
Kaisa Nevala, p. 044 289 0191, kaisanev@gmail.com
Salli Joutsenoja, p. 050 350 4718, salli.joutsenoja@gmail.com
