Mothers in Business MiB ry:n kirjalliset huomiot toimenpiteistä, joilla voidaan tukea lapsitoiveiden nykyistä parempaa saavuttamista ja vaikuttaa positiivisesti syntyvyyteen 29.11.2024.

Suomessa syntyvyys on ollut laskusuunnassa pitkään ja kiihtynyt entisestään viimeisen 15 vuoden aikana. Erityisesti esikoisia syntyy vähemmän. Äidiksi tullaan entistä vanhempana, yli 30-vuotiaana, ja kokonaan lapsettomien osuus kasvaa.

Syntyvyyden laskun taustalta löytyvät syyt ovat monimuotoisia, mutta osa syntyvyyden laskusta liittyy tutkimusten mukaan työelämään. Työsuhteen ja toimeentulon epävarmuus, työhyvinvointihaasteet sekä työn ja perheen yhteensovittamisen vaikeudet saattavat kaikki vaikuttaa toivottuun lapsilukuun pääsemiseen. Syntyvyys on alentunut enemmän matalammin koulutetuilla kuin korkeammin koulutetuilla.

Mothers in Business pitää tärkeänä, että perheitä tuetaan heidän toivomaansa lapsilukuun. Valtaosa suomalaisista toivoo noin kahta lasta. Tarvitsemme yhteiskunnan, jossa vanhemmat voivat luottaa työelämään ja saada lapsia vailla huolta lapsiperheellistymisen vaikutuksista työllistymiseen tai urakehitykseen tai huolta lasten hyvinvoinnista työpäivän aikana.

Mothers in Business esittää seuraavia työelämään ja työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyviä toimenpiteitä syntyvyyden kohentamiseksi:

1. Raskaus- ja perhevapaasyrjinnän kitkeminen työelämästä

Tilastokeskuksen Sosiaali- ja terveysministeriölle tekemän tuoreen selvityksen mukaan joka neljäs raskaana oleva nainen Suomessa on kokenut syrjintää työelämässä. Määräaikaisissa työsuhteissa syrjintää esiintyy eniten, niissä syrjintää on kokenut 44 %. Selvityksen mukaan lähes puolet naisista pelkää oman asemansa työpaikalla vaarantuvan perheellistymisen vuoksi.

Raskaus- ja perhevapaasyjintä on vakava ongelma, joka ei ainoastaan heikennä tasa-arvoa, vaan myös estää perheitä saavuttamasta toivomaansa lapsilukua. Se voi saada lykkäämään lapsen saamista tai jopa luopumaan siitä kokonaan. Matalan syntyvyyden Suomessa ei tule olla sijaa raskauteen, perhevapaisiin tai lapsiperheellistymiseen kohdistuvalle syrjinnälle.

Syrjinnän kitkemiseksi on välttämätöntä kehittää ja erityisesti selkeyttää lainsäädäntöä, erityisesti määräaikaisten työsuhteiden osalta. Määräaikaisen työntekijän oikeudellinen asema on heikko. Lainsäädäntöä on uudistettava siten, että määräaikaisia työntekijöitä suojellaan paremmin raskaussyrjinnältä, ja työsuhteen jatkuminen turvataan raskauden ja perhevapaan aikana.

Lisäksi kotihoidontukijärjestelmää tulee jatkokehittää kattavaan selvitykseen pohjautuen. MiB tukee tukikauden lyhentämistä, tuen korvamerkitsemistä eri vanhemmille ja porrastamista niin, että tuki olisi korkeampi alle 1,5-vuotiaille lapsille.

2. Toimeentulon epävarmuustekijöiden vähentäminen

Työelämä ja toimeentulo voi näyttäytyä monelle nuorelle naiselle epävakaalta, perheellistyminen jopa riskialttiilta. Kun syntyvyys halutaan Suomessa nousuun, tarvitsemme lisää luottamusta työelämään ja toimeentuloon.

Naisten ja miesten väliset tuloerot kasvavat erityisesti lastensaamisiässä. Määräaikaiset työsuhteet, perhevapaat ja osa-aikatyö kasautuvat edelleen naisille. Osa ei koskaan pääse kiinni turvattuun vakituiseen työuraan. Epävakaaseen työ- ja taloustilanteeseen ei välttämättä uskalleta saada lapsia. Lisäksi Suomessa on yli 185 000 yhden vanhemman perhettä. Näistä yli 80 prosenttia on äitejä lapsineen.

Mothers in Business rohkaisee ryhtymään toimiin, joilla voidaan kannustaa työnantajia tarjoamaan nuorille ennemmin vakituisia kuin määräaikaisia työsuhteita. Epävarmuus työsuhteiden jatkumisesta ja taloudellisesta toimeentulosta on este uskallukselle perheellistyä. Määräaikaisuuksien solmimisen helpottamisen sijaan syntyvyyden kannalta parempaa politiikkaa on tukea vakaita työsuhteita.

Mothers in Business ehdottaa myös, että hallitus palauttaa työttömyysturvan lapsikorotukset. Monella alalla erityisesti uran alkupuolella pätkätyöt ovat yleisiä, ja etenkin heikossa työmarkkinatilanteessa vanhempainvapaalle jättäytyminen määräaikaisesta työstä on riski, koska työllistymisestä vapaan jälkeen ei ole varmuutta. Tällöin työttömyysturvan on hyvä huomioida lapsista aiheutuvia kuluja.

Lisäksi, nuorten aikuisten ja toisesta maasta Suomeen muuttaneiden puolisoiden työmarkkina-asemaa on tuettava, sillä työllistymisvaikeudet estävät lapsitoiveen toteutumisen monissa perhetilanteissa.

3. Työssäkäyntiä tukevat perheiden palvelut

Syntyvyyden kohentamiseksi on tärkeää luoda yhteiskuntaa, jossa ura ja perhe mahtuvat samaan arkeen. Tämä tarkoittaa panostuksia lapsiperheiden palveluihin, jotta vanhemmat voivat turvallisin mielin käydä töissä sekä sovittaa jouhevasti yhteen työssäkäyntiä ja lapsiperhearkea. Tutkimuksissa on havaittu lastenhoitopalvelujen myönteisiä syntyvyysvaikutuksia, myös pitkällä aikavälillä (Rotkirch, 2024).

Laadukas varhaiskasvatus on paitsi panostus lasten tulevaisuuteen, myös edellytys vanhempien työssäkäynnille ja jouhevalle arjelle. Erityisesti suurissa kaupungeissa varhaiskasvatuksen laadussa ja saatavuudessa ovat viime vuosina esiintynyt suurta vaihtelua, ja koulutettua henkilöstöä on vaikea saada pidettyä alalla. Vanhempien on voitava luottaa siihen, että heidän lapsensa ovat turvassa ja voivat hyvin työpäivän aikana. Laadukas, lähellä sijaitseva ja perheen tarpeiden mukaan saatavilla oleva varhaiskasvatus lisää vanhempien luottamusta siihen, että yhteiskunta pitää lapsista huolta ja mahdollistaa työn ja perheen yhteensovittamista myös lasten syntymän jälkeen.

Mothers in Business pitää tärkeänä, että varhaiskasvatuspaikkojen mitoitukseen saataisiin ilmavuutta, jotta paikan voi työllistyessään saada läheltä kotia - myös keskellä vuotta. Myös osaavan henkilökunnan varmistamiseen on panostettava houkuttelevalla palkkauksella - tähän tarvitaan kunnille riittävä rahoitus. Huomiota on kiinnitettävä myös siihen, että epäsäännöllistä tai vuorotyötä tekevien vanhempien lapsille on tarjolla riittävästi hoitopaikkoja. 24/7-palveluyhteiskunnassa varhaiskasvatusta ja koululaisten hoitoa tarvitaan aina kun vanhemmat ovat töissä.

Työn ja perheen yhteensovittaminen ei pääty pikkulapsivaiheeseen. Erityisesti pienten koululaisten hoidossa on Suomessa kehittämisen varaa, jotta lapsiperhearki saadaan näyttämään houkuttelevalta. Koulujen aamu- ja iltapäivätoiminta on tällä hetkellä suunnattu vain 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille, ja toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa, toimintaa ei järjestetä koulujen loma-aikoina. Koululaisten iltapäivä- ja loma-ajan toiminnan laajentaminen lähemmäksi Ruotsin Fritidshem- mallia ja iltapäivätoiminnan kirjaaminen lakiin mahdollistaisi niin lapsen oikeuden turvalliseen vapaa-aikaan kuin myös kaikkien vanhempien täysipainoisen työssäkäynnin ilman jatkuvaa säätöä ja keskeytyksiä.

4. Perheellistymisen esteiden purkaminen

Syntyvyyden kohentamiseksi on tärkeää purkaa esteitä lapsiperheellistymisen tieltä. Tämä tarkoittaa panostuksia siihen, että lapsia uskalletaan saada jo nuoremmalla iällä sekä tukea tilanteisiin, joissa lasten saamisessa on vaikeuksia.

Opiskelun ja perheellistymisen yhteensovittaminen on edellytys sille, että lapsia on mahdollista saada jo nuorempana. Moni etenkin urasuuntautunut nainen viettää hedelmällisimmät vuotensa oppilaitoksen penkillä, tai ei ole muuten vielä vakiinnuttanut asemaansa työelämässä. Vanhempainpäiväraha jää opiskelijana usein pieneksi, etenkin jos lapsen saa kesken opintojen. Opintotuen, huoltajakorotuksen ja kuluvalla hallituskaudella leikatun asumistuen yhdistelmä on usein lapsiperhearkeen riittämätön. Suomi on kallis ja kylmä maa, ja lapset tarvitsevat useat eri vaatekerrastot. Perheellisten opiskelijoiden toimeentuloon on kiinnitettävä huomiota, jotta opiskelujen ja perheen yhdistämisen onnistuu.
MiB kiittää hallitusta suunnitelmasta palauttaa hedelmöityshoitojen Kela-korvaukset. Korvaus on tärkeä, sillä yksityiset hoidot ovat kalliita. Hedelmöityshoitojen korvausoikeuden tulisi jatkossa kattaa paremmin myös monimuotoisia perhetilanteita, kuten naisparit ja itselliset äidit. Lapsia toivotaan kaikenlaisiin perheisiin. Lapsiperheellistymisen esteeksi tulee yhä useammassa perheessä se, että lapsia ei toiveista huolimatta kuuluu. Joka viides hedelmällisessä iässä oleva kohtaa tahattoman lapsettomuuden Suomessa.
Työsopimuslaissa ja työpaikoilla tulisi paremmin huomioida oikeus poissaoloihin hedelmöityshoitojen vuoksi. Lapsettomuushoidot tuovat perheille poissaolojen myötä paljon välillisiä kustannuksia. Hedelmöityshoitoklinikat ovat yleensä avoinna vain arkipäivisin toimistoaikoina, mikä voi aiheuttaa haasteita, jos hoitoihin on pitkä matka. Tällöin työpäivän aikana on usein tarpeen järjestää useita tunteja tai jopa kokonaisia päiviä vapaata. Ainoaksi vaihtoehdoksi saattaa jäädä palkaton vapaa tai vuosiloman käyttö. Lapsettomuushoidoista johtuvien sairauslomien palkallisuudesta on hyviä kokemuksia esimerkiksi yrityskohtaisissa työehtosopimuksissa. Käytäntöä tulee laajentaa niin, että Kela korvaa hedelmöityshoidoista johtuvat sairauslomat työnantajalle. Tasa-arvolain on selkeämmin taattava syrjinnän suoja hedelmöityshoidoissa käyvää ja adoptioprosessissa olevaa kohtaan.

5. Työelämän perheystävällisyyden ja joustojen lisääminen

Lapsiperheiden tukiverkostot ovat viime vuosikymmenten aikana ohentuneet. Erityisesti suurissa kaupungeissa verkostot jäävät helposti kauas. Tutkimusten mukaan perheen tukiverkostot kannustavat saamaan lapsia, ja vastaavasti niiden puute voi vaikuttaa siihen, että lapsia ei haluta saada. Tutkimusnäyttöä on esimerkiksi siitä, että vanhemmat, jotka saavat apua lastenhoitoon omilta vanhemmiltaan, saavat todennäköisemmin myös toisen tai kolmannen lapsen.

Mothers in Business rohkaisee tarjoamaan työnantajille taloudellisia kannusteita siihen, että työnantajat voisivat tarjota työntekijöilleen työ- ja kotielämän tasapainoa tukevia palveluja, kuten siivousta, lastenhoitoa, ruoanlaittoapua ja niin edelleen.

Työelämän on oltava perheystävällistä, jotta vanhemmat voivat luottaa siihen, että työn ja perheen voi yhdistää. Työelämän kuormitus ei ole tällä hetkellä kestävällä tasolla: joka neljäs suomalainen on työuupunut tai uupumisvaarassa. Työelämän on oltava joustavaa ja jaksamista edistävää, jotta ihmisillä on työpäivän jälkeen aikaa ja voimavaroja tärkeille ihmissuhteille.

Mothers in Business esittää, että työelämän joustoja lisätään perheystävällisyyden edistämiseksi. Suomessa esimerkiksi perhevapaat ja työn tekeminen ovat edelleen usein on/off, eikä osa-aikatyötä suosita. Osa-aikaisen työn joustavammalle käytölle tulisi olla nykyistä paremmat mahdollisuudet läpi elämänkaaren. Pikkulapsiaikana konkreettinen keino on mahdollisuus osittaiseen hoitovapaaseen ilman nykyistä kuuden kuukauden työssäoloehtoa.

Lisäksi monet isät kokevat, että heidän perhevapaisiinsa suhtaudutaan työelämässä nihkeästi. Työpaikkojen, työehtosopimusten ja lainsäädännön on kannustettava perhevapaille ja sairaan lapsen hoitovapaalle kaikkia lapsen vanhempia – isien lisäksi myös bonusvanhempia, adoptio- ja tukivanhempia.

Lisätietoja:

Annica Moore, toiminnanjohtaja, Mothers in Business MiB ry, annica.moore@mib.fi, puh. 044 7057 333