31.1.–1.2. toteutuva varhaiskasvatuksen henkilöstön lakko tuo lisähaasteita päiväkoti-ikäisten lasten vanhempien arkeen. Työnantajilla on tilanteessa kuitenkin hyvät mahdollisuudet tukea työn ja perheen yhteensovittamista sekä sitouttaa osaajiaan tarjoamalla haastavassa tilanteessa joustoja.
Perheiden hyvinvointi syntyy työstä
Uraäitien kysely: Varhaiskasvatuksen henkilöstöpula vaikeuttaa vanhempien työssäkäyntiä
Mothers in Business: Subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus sujuvoittaa työn ja perheen yhteensovittamista
Mothers in Business MiB ry iloitsee, että lakiuudistus subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamisesta on aloitettu ja toivoo sen pikaista täytääntönpanoa
Mothers in Business MiB ry kannattaa hallituksen esitystä subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamiseksi sekä vastaavan muutoksen tekemistä myös lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain yksityisen hoidon tukea koskevaan sääntelyyn.
Hallituksen esitys parantaisi perheiden mahdollisuuksia työn ja perheen yhteensovittamiseen sekä hoivavastuun tasaisemman jakaantumisen edellytyksiä. Aiempi rajaus varhaiskasvusoikeuteen asettaa paitsi lapset ja perheet eriarvoiseen asemaan palvelujen saatavuudessa ja kattavuudessa, myös eriarvoistaa lasten oikeutta laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, koska oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen muuttui riippuvaiseksi lapsen vanhempien tai muiden huoltajien perhevapaista, opinnoista, työmarkkina-asemasta tai asuinpaikasta. Rajaus on heikentänyt vanhempien mahdollisuutta työnhakuun, opiskeluun ja työssä käymiseen.
MiB ry toteaa, että laadukkaat, joustavat ja helposti saavutettavat varhaiskasvatuspalvelut ovat edellytys lapsen vanhempien työssäkäynnille. Laadun varmistaminen on entistä tärkeämpää, kun subjektiivinen oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen palautetaan, sillä vain korkealaatuinen varhaiskasvatus tuottaa hallituksen esitykseenkin kirjattuja positiivisia vaikutuksia. Nykyistä pienemmät ryhmäkoot, pysyvämmät ryhmät ja vuorovaikutussuhteet, suurempi henkilöstömitoitus sekä osaavan ja sitoutuneen henkilökunnan varmistaminen ovat välttämättömiä panostuksia, jotta voidaan taata laadukas varhaiskasvatus. Esitysluonnos turvaa varhaiskasvatuspaikan ja ryhmän pysyvyyden voimassa olevaa lakia paremmin. Sen lisäksi MiB ry kannattaa suhdeluvun palauttamista yli 3-vuotiaiden osalta 1:7:ään. Suhdeluvun laskemiseen tarvitaan myös yhtenevä laskemistapa sekä tarkempi määrittely, jotta tasavertaisuus toteutuu varhaiskasvatuspaikasta riippumatta. MiB ry kannustaa huomionkiinnittämistä myös lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittämiseen osana varhaiskasvatuksen kokonaisuutta, sekä vuoropäivähoidon kehittämistä. Nämä parantaisivat osaltaan työn ja perheen yhteensovittamisen mahdollisuuksia.
MiB ry muistuttaa, että varhaiskasvatuspaikan tulee olla perheen saatavilla viiveettä, kun sitä tarvitaan. Paikan tulee sijaita kohtuullisen yhteyden päästä kotoa, ja sijaintivaatimus tulee määritellä varhaiskasvatuslaissa perusopetuslakia vastaavasti. Pääkaupunkiseudulla teettämämme kyselyn (n=654) mukaan lähes neljäsosa (23 %) kyselyyn vastanneista Mothers in Business ry:n jäsenistä on viivästyttänyt töihin paluuta varhaiskasvatuspaikkaan liittyvistä syistä. Yli puolet (57 %) töihinpaluuta viivästyttäneistä raportoi syyksi ongelmat varhaiskasvatuspaikan saatavuudessa. Myös ryhmien liian suuri koko sekä päiväkodin sijainti tai liian pitkä matka nousivat esiin viivästyttämisen syinä.
Esitysluonnos myös tukee naisten tasa-arvoa. Mothers in Business MiB ry pitää tärkeänä, että esityksessä on huomioitu sen vaikutukset naisten työllisyyden edistämiseen ja työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen.
Mothers in Business MiB ry
Jonna Lampinen, toiminnanjohtaja, jonna.lampinen@mib.fi
Annica Moore, puheenjohtaja, puheenjohtaja@mib.fi
Ongelmat varhaiskasvatuspaikan saatavuudessa viivästyttävät äitien töihinpaluuta pääkaupunkiseudulla
Lähes neljäsosa (23 %) pääkaupunkiseudun uraäideistä on viivästyttänyt töihin paluuta varhaiskasvatuspaikkaan liittyvistä syistä, selviää Mothers in Businessin (MiB) pääkaupunkiseudulla toteuttamasta jäsenkyselystä. Kyselyyn vastasi 654 urasuuntautunutta äitiä. Yli puolet töihinpaluuta viivästyttäneistä (57 %) raportoi syyksi ongelmat varhaiskasvatuspaikan saatavuudessa. Myös ryhmien liian suuri koko sekä päiväkodin sijainti tai liian pitkä matka nousivat esiin viivästyttämisen syinä. Nyt järjestö työstää ratkaisuja Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohdon kanssa yhteisillä työpajoilla.
“Laadukas ja saatavilla oleva varhaiskasvatus on paitsi sijoitus lastemme tulevaisuuteen, edellytys vanhempien työssäkäynnille. Jos äidit halutaan ripeämmin perhevapailta takaisin töihin, on huolehdittava, että varhaiskasvatuspaikka on saatavilla joustavasti ja läheltä, silloin kun sille on tarve. Paikka on myös koettava riittävän turvalliseksi ja laadukkaaksi, jotta oman lapsen voi sinne hyvillä mielin jättää. Kyselyn tulokset osoittavat, että nämä asiat eivät tällä hetkellä kaikilta osin toteudu”, Mothers in Businessin vaikuttamisvastaava Sanna Kranjc sanoo.
Pääkaupunkiseudun kuntien välilläkin löytyy eroja, sillä vastanneista helsinkiläisistä yli neljännes kertoi viivästyttäneensä töihin paluuta, kun esimerkiksi espoolaisista näin kertoi tehneensä alle viidennes. Kyselyn tuloksista heijastuu vahva eriarvoisuus myös jo päiväkodin asiakkaina olevissa perheissä: kolmannes (35 %) perheistä ei kokenut mitään haasteita päivähoidossa, kun taas toiset raportoivat paljonkin erilaisia huolenaiheita. Tyypillisimmin koetut haasteet olivat henkilökunnan vaihtuvuus (32 %) ja riittävyys (24 %).
Myös työn ja perheen yhteensovittamisen joustavuus jakoi mielipiteitä. Valtaosa vastaajista (74 %) oli sitä mieltä, että nykyinen päivähoitojärjestelmä mahdollistaa työn tai opiskelujen ja perheen yhteensovittamisen melko tai erittäin hyvin. Kun kysyttiin, kuinka hyvin nykyisessä päivähoitojärjestelmässä on huomioitu erilaiset työtilanteet, kuten osa-aikatyö, vuorotyö tai työpäivien pituuksien vaihtelevuus, hajontaa esiintyi huomattavasti enemmän: 29 prosentin mielestä tämän huomioinnissa oli onnistuttu melko tai erittäin hyvin, ja 37 prosentin mielestä melko tai erittäin huonosti. Lähes neljännes (23 %) vastasi kysymykseen ”en osaa sanoa”.
Uraäitien järjestö yhteistyöhön Helsingin kaupungin kanssa
Kyselyyn vastanneista 83 prosentilla oli lapsi päivähoidossa, ja suurimmalla osalla (392 vastaajaa) päiväkoti oli kunnallinen. Kunnallinen päiväkoti oli myös selvästi toivotuin niiden vastaajien keskuudessa, joiden nuorin lapsi ei vielä ollut aloittanut päiväkotia: vain 10 vastaajaa toivoi yksityistä päiväkotia ja 12 vastaajaa perhepäivähoitoa, kun kunnallista päiväkotia toivoi 85 vastaajaa.
”Olemme jo aloittaneet yhteistyön Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kanssa. Kunnallinen lähipäiväkoti nähdään laadukkaana hoitomuotona ja on selkeästi toive numero yksi jäsentemme keskuudessa – nyt vain pitäisi saada sellainen tilanne, että kaikki voivat luottaa sellaiseen pääsevänsä. Yksi työpaja on pidetty ja jatkoa on luvassa”, kertoo MiBin varhaiskasvatustyöryhmän johtaja Anne Kuutio.
Ensimmäisessä työpajassa äidit ja Helsingin kaupungin varhaiskasvatuksen vastuuhenkilöt ideoivat yhdessä varhaiskasvatukseen hakeutumiseen liittyviä parannuksia.
”Suhtaudumme kyselyn tuloksiin vakavasti, ja olemme huomanneet kehitystarpeet myös omien selvitystemme kautta. Kaupunki on kehittämässä uutta hakeutumispalvelua, jonka tarkoituksena on ennustaa ja optimoida varhaiskasvatuksen paikkoja alueellisesti. Myös lähipäiväkotimallia selvitetään ja edistetään. Olemme erittäin innostuneita yhteistyöstä MiBin kanssa, sillä heidän joukostaan löytyy valtavasti eri alojen ammattilaisia, jotka voivat auttaa meitä muutenkin, kuin asiakkaan roolissa”, kertoo Liisa Pohjolainen, kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Helsingin kaupungilta.
MiB Helsingin varhaiskasvatustyöryhmä teetti pääkaupunkiseudun jäsenilleen kyselyn varhaiskasvatuksesta maaliskuussa 2019. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää perheiden kokemuksia muun muassa varhaiskasvatukseen pääsemisestä, varhaiskasvatuksen laatutekijöistä ja niiden vaikutuksista töihin paluuseen. Kysely jaettiin MiB Helsingin sähköpostilistan (3022 osoitetta) kautta ja siihen saatiin 654 vastausta. Kyselyyn vastanneista 61,5 % asuu Helsingissä, 27,9 % Espoossa, 7,2 % Vantaalla ja 3,4 % muualla pääkaupunkiseudulla tai kehyskunnissa.
Lisätietoja:
Valokuva:
