Perhevapaauudistuksessa oikeansuuntainen viesti tasa-arvosta – joustojen lisääminen tärkeää

Julkisuuteen on tullut tietoja perhevapaauudistuksen etenemisestä 1+7+7-muotoisena. Mallissa synnyttävälle vanhemmalle olisi yhden kuukauden raskausraha, ja sen jälkeen molemmille vanhemmille omat seitsemän kuukauden kiintiönsä. Näistä kiintiöistä korkeintaan kolme kuukautta voisi luovuttaa toiselle vanhemmalle. Uraäitien järjestö Mothers in Business on iloinen isien kiintiön kasvamisesta. Järjestö on kuitenkin huolissaan vapaasti jaettavan osuuden suuruudesta, sillä nykyään jaettavat kuukaudet ovat kasaantuneet lähes yksinomaan äideille. Muuttuva työelämä ja perheiden erilaiset tilanteet vaativat myös uusia joustoja järjestelmään.

“Mallin 7+7-muotoilu on kaivattu viesti tasa-arvosta. Kysymykseksi kuitenkin jää, onko se riittävä muuttamaan asenteita niin, että tasajako koetaan perheissä luontevaksi valinnaksi, jota myös työnantajat tukevat”, Mothers in Businessin varapuheenjohtaja Sanna Kranjc pohtii.

Sanna Kranjc

Sanna Kranjc

Nyt voimassaolevassa perhevapaajärjestelmässä jaettavaa vahempainvapaaosuutta on noin kuusi kuukautta. Tästä isät käyttävät kuitenkin vain pari prosenttia, ja loppu on kasaantunut äideille. Kansainväliset esimerkit antavat vahvan näytön siitä, että isille kiintiöidyn perhevapaaosuuden kasvattaminen on tehokas keino jakaa hoivavastuuta. 

“Niin perheissä kuin työnantajienkin piirissä isän perhevapaaosuudeksi mielletään usein vain hänelle korvamerkityt vapaat. Suurempi kiintiö vahvistaa isien tasavertaisempaa asemaa lastensa hoivassa. Perhevapaiden tasaisempi jako heijastuu pidemmällä aikavälillä myös asenteisiin hoivan työnjaosta ja lisää tasa-arvoa työelämässä ja koko yhteiskunnassa. Siksi se, miten 7+7-mallia siirrettävine kuukausineen tullaan käytännössä perheissä ja työpaikoilla tulkitsemaan, on niin tärkeää”, Kranjc uskoo.

Nykytyöelämä ja perheiden erilaiset tilanteet vaativat joustavampaa järjestelmää

Mothers in Business on ehdottanut omaa 9+9-perhevapaamallia, jossa perhevapaaosuudet kiintiöitäisiin vanhempien välillä tasan, ja niitä voisi käyttää huomattavasti nykyistä joustavammin. Vapaita olisi mahdollista pitää joustavasti vuorotellen, osa-aikaisesti ja pidemmällä aikavälillä aina lapsen kouluikään saakka. Järjestö pitää tärkeänä myös sitä, ettei vanhempainvapaakuukausia ole pakko käyttää yhtäjaksoisesti, vaan jos toinen vanhemmista haluaa olla ensin kotona omia kiintiökuukausiaan pidempään, siihen ei ole pakko käyttää toisen vanhemman kuukausia, vaan voi käyttää esimerkiksi kotihoidontukea.

“Jäämme mielenkiinnolla odottamaan uusia joustoja, joilla järjestelmä saadaan paremmin vastaamaan nykytyöelämää ja perheiden erilaisia tilanteita. Nykyinen perhevapaan ja työnteon vastakkainasetteleva on/off-malli on täysin eilistä päivää, ja sen purkaminen edistäisi työn ja perhe-elämän joustavaa yhteensovittamista. Hyvin sujuva arki lisää työssä jaksamista ja on myös työnantajan etu”, Kranjc sanoo

Lisätietoja:
Sanna Kranjc, p. 050 535 1988, sanna.kranjc@mib.fi.


Mothers in Business (MiB) yhdistää yli 4000 urahenkistä äitiä, joille työn ja perheen yhdistäminen on luonnollinen osa arkea. Järjestö tarjoaa mahdollisuuksia työelämätaitojen ja oman osaamisen kehittämiseen ja edistää äitien asemaa työelämässä ja yhteiskunnassa. | https://www.mothersinbusiness.fi/

Vanhempainpäivärahauudistus voi tuoda heikennyksiä pätkätyötä tekeville äideille

Vanhempainpäivärahojen määräytyminen muuttuu ensi vuoden alusta. Hallinnollisesti uudistus helpottaa päivärahojen laskemista, ja yksinkertaistaa järjestelmää. Se, että suurin osa äitien päivärahoista muodostuu jatkossa raskausajalta, tuo kuitenkin myös haasteita, huomauttaa urasuuntautuneiden äitien järjestö Mothers in Business.

Tammikuusta 2020 alkaen vanhempainpäivärahat, eli äitiysraha, erityisäitiysraha, isyysraha ja vanhempainraha, määräytyvät vuositulon perusteella. Tietyissä tilanteissa päivärahan määräytymistä voi hakea myös viimeisen 3 kuukauden tulojen perusteella. Tähän saakka perusteena ovat olleet vimeisimmän vahvistetun verovuoden tulot, ellei tuloissa ole tapahtunut huomattavaa nousua, jolloin etuuksien perusteena on voitu käyttää viimeisen puolen vuoden tuloja.

“Uudet määräytymisperusteet selkeyttävät järjestelmää. Se tuo parannusta varsinkin niille, joilla palkkakehitys on ollut nousujohteista ja työsuhde on turvattu. Uudistuksessa vaikuttaa kuitenkin unohtuneen, millaisessa työelämässä päivärahoja eniten käyttävä kohderyhmä eli nuoret naiset navigoivat. Pätkätyö, silpputyö, vuokratyö ja itsensä työllistäminen lisääntyvät. Uudistus ei palvele erityisen hyvin tällaista työtä tekeviä”, Mothers in Businessin puheenjohtaja Annica Moore sanoo.

Mooren mukaan ongelmaksi muodostuu, että suuri osa nimenomaan nuorista naisista on pätkätöissä ja epävarmoissa työsuhteissa. Niissä myös riski raskaussyrjintään on suurin. Tilastokeskuksen mukaan 28 prosenttia 25–34-vuotiaista naisista on määräaikaisessa työsuhteessa. 

“Jos työsuhde päättyy raskausuutiseen, voi olla hyvin vaikea työllistyä uudelleen. Näin ollen tulotaso saattaakin tipahtaa aika paljon uuden laskentatavan ansiosta. Epävarmuus työelämässä vähentää jo nyt nuoren naisen mahdollisuuksia suunnitella tulevaisuuttaan. Uusi järjestelmä voi kannustaa nykyistäkin enemmän odottamaan, että alla on vakituinen työsuhde”, Moore arvioi.

Myös yrittäjien ja freelancereiden osalta raskausvuosi saattaa vaikeuttaa töiden vastaanottamista, ja tulot saattavat laskea totutulta tasolta. 

Raskaussyrjinnän kitkemiseen tarvitaan tehokkaampia keinoja

Raskauteen perustuva syrjintä on Suomessa laitonta, mutta sitä esiintyy kuitenkin valitettavan usein. Tasa-arvovaltuutettu kertoo, että noin puolet sille tulevista työelämään liittyvistä yhteydenotoista koskee syrjintää raskauden tai perhevapaan perusteella. Mothers in Businessin jäsenistä yli 20 prosenttia on kokenut perhetilanteeseen tai perhevapaisiin liittyvää syrjintää. 

Mothers in Businessin puheenjohtaja Annica Moore.

Mothers in Businessin puheenjohtaja Annica Moore.

“Tyypillisesti raskauteen liittyvässä syrjinnässä määräaikaista työsuhdetta ei jatketa raskauden ilmettyä tai jo luvattu ylennys perutaan. Raskaussyrjintään ei toki tukijärjestelmän kautta voida puuttua, mutta sen laajuus ja olemassaolo olisi hyvä ottaa huomioon”, Moore ehdottaa.

Pyrkimys tukijärjestelmän selkeyttämiseen on Mooren mukaan hyvä, mutta uudistuksessa tulisi paremmin huomioida erilaiset työelämäasemat. Tällä hetkellä omasta lapsilukutoiveesta jäävät erityisesti heikommassa työmarkkina-asemassa olevat, ja tämä uudistus ei tuo apua siihen. 

“Uudistuksen jälkeen tuen määräytymiselle on kaksi vaihtoehtoa – vuositulot tai erityistilanteissa viimeisen kolmen kuukauden tulot. Erityistilanteet ovat kuitenkin hyvin kapeasti rajattu, eikä niihin lueta esimerkiksi työttömyysjaksoa tarkasteluvuoden aikana. Yksi vaihtoehdoista tulisi muotoilla palvelemaan paremmin myös epäsäännöllisemmissä ja epävakaammissa työsuhteissa olevia. Tätä voisi palvelumuotoilla vaikka meidän yhdistyksemme jäsenten kanssa”, Moore vinkkaa.

MiB etsii kevätseminaarin työryhmän jäseniä sekä projektipäälliköitä!

 Etsimme vielä kävijäkokemustiimiin vetäjää sekä jäseniä. Hakuaikaa jatkettu 30.1.2019 saakka

MiB suunnittelee näyttävää ja vaikuttavaa seminaaria perheystävällisen työelämän tiimoilta. Seminaari järjestetään 15.5.2020 ja paikaksi on varattu Finlandia-talo. Kyseessä on avoin tilaisuus ja paikkoja on yli 300 osallistujalle! Seminaarin kumppanina on ELY-keskus.

Ilmoittaudu mukaan seminaarityöryhmään ja pääset suunnittelemaan ja toteuttamaan kevään päätapahtumaa huippuseurassa yhdessä mibiläisten kanssa! 

Nyt etsimme tiiminvetäjiä ja työryhmän jäseniä projektitiimiin:

 

KÄVIJÄKOKEMUSTIIMIN PÄÄLLIKKÖÄ JA JÄSENIÄ

Kävijäkokemustiimi varmistaa onnistuneilla käytännön järjestelyillä mieleenpainuvan kokemuksen tapahtuman osallistujille. Kävijäkokemustiimi vastaa muun muassa ilmoittautumiskäytännöistä, tilaan liittyvistä järjestelyistä sekä mahdollisesta jaettavasta materiaalista.

 

(TIIMI JO KOOSSA: OHJELMATIIMIIN PÄÄLLIKKÖÄ)

Ohjelmatiimi vastaa timanttisen ohjelmakokonaisuuden suunnittelusta päivälle. Tiimi ideoi kutsuttavia puhujia, esitysmuotoja ja yleisön aktivoimisen keinoja. Puhujien ja muiden esiintyjien kontaktointi sekä puhujayhteydenpito ovat osa ohjelmatiimin työkuvaa. 

 

(TIIMI JO KOOSSA: VIESTINTÄTIIMIN PÄÄLLIKKÖÄ JA JÄSENIÄ)

Viestintätiimillä on hallussaan päivän markkinoinnin suunnittelu ja toteuttaminen. Viestintätiimi tuottaa niin kirjoitettuja kuin visuaalisia sisältöjä sekä hyödyntää MiBin viestintäkanavia. Viestintätiimin vastuulla on myös mediakutsut ja -tiedotteet sekä median edustajien avustaminen.

Osallistuminen on mahdollista oman ajankäytön ja kapasiteetin mukaan. Kaikki haettavat tehtävät ovat vapaaehtoistehtäviä ja koko seminaari järjestetään pääosin vapaaehtoisvoimin.  Saat toimintaan perehdytyksen ja tukea, pääset verkostoitumaan ja vaikuttamaan perheystävällisemman Suomen rakentumiseen. 

Tiimi työskentee pääosin etänä MiBin Slack-alustalla. Järjestämme myös live-tapaamisia Helsingissä, joihin tarjotaan tarvittaessa myös etäyhteys, mikä mahdollistaa osallistumisen työryhmään myös muilta MiB-paikkakunnilta. 

Ilmoittaudu mukaan lomakkeella ma 30.12. mennessä. Projektitiimiin otamme mukaan kaikki halukkaat ilmoittautumisjärjestyksessä. Myös tiiminvetäjän paikat voidaan täyttää jo hakuaikana, mutta ilmoitamme valinnasta viimeistään 31.12.

 

Siirry lomakkeeseen

 

Olet tervetullut osallistumaan ke 8.1. klo 16.30-18.30 Helsingissä järjestettävään avoimeen suunnittelutapaamiseen. Tapaamiseen on myös etäyhteys. Ilmoita osallistumisestasi lomakkeella ja toimitamme saapumisohjeet lomakkeessa jättämääsi sähköpostiin.

 

Lisätietoja:

Jonna Lampinen, toiminnanjohtaja, jonna.lampinen@mib.fi tai p.040 772 5299

Sanna Kranjc, hallituksen vaikuttamisvastaava, sanna.kranjc@mib.fi tai p. 050 535 1988

Mothers in Business MiB ry hakee toiminnanjohtajaa

Mothers in Business hakee

TOIMINNANJOHTAJAA

toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen.

Mothers in Business (MiB) on verkosto urasuuntautuneille äideille, joille työn ja perheen yhdistäminen on luonnollinen osa arkea. Tarjoamme jäsenillemme mahdollisuuden työelämätaitojen ja oman osaamisen kehittämiseen ja edistämme äitien asemaa työelämässä ja yhteiskunnassa. Toimintamme arvoina ovat ura- ja perheystävällisyys, hyväntuulisuus ja energisoivuus, yhteisöllisyys ja verkostoituvuus sekä ratkaisukeskeisyys. Toimimme valtakunnallisesti ja jäseninämme on yli 4000 urahenkistä äitiä.

Etsimme yhdistyksellemme toiminnanjohtajaa laaja-alaisella ja monipuolisella työnkuvalla. Kokoaikaisen toiminnanjohtajan työnkuva on meillä uusi ja muokkautuu valittavan henkilön ja yhdistyksen kehittymisen mukaan.

Tehtäviisi kuuluu:

- Operatiivisen toiminnan johtaminen yhdistyksen strategian ja arvojen mukaisesti
- Yhteiskunnallinen vaikuttaminen, sidosryhmäyhteistyö ja yhdistyksen edustaminen
- Rahoituksesta huolehtiminen ja yhdistyksen varainhankinnan kehittäminen yhdessä hallituksen kanssa
- Raportointi hallitukselle, jäsenistölle ja rahoittajille
- Budjetista vastaaminen ja resurssien riittävyyden varmistaminen
- Esihenkilönä toimiminen muille yhdistyksen työntekijöille
- Paikallistoiminnan ja vapaaehtoisten tukeminen

Tukena työssäsi sinulla on vapaaehtois- ja vertaistoiminnan suunnittelija, vapaaehtoistoiminnan koordinaattori sekä yli 300 vapaaehtoisen aktiivin tiimi.

Toivomme sinulta:

Kiinnostusta ja kokemusta vaikuttamistyöhön sekä halua edistää tasa-arvoista ja perheystävällistä yhteiskuntaa
Kykyä kehittää nuorta ja nopeasti kasvavaa organisaatiota ja sen toimintatapoja
Aktiivista ja itseohjautuvaa työskentelyotetta sekä kokonaisuuksien hallintakykyä
Kykyä johtaa ja innostaa työntekijöitä ja vapaaehtoistoimijoita
Ihmisläheistä, hyväntuulista ja ratkaisukeskeistä toimintatapaa
Kokemusta esiintymisestä ja median kanssa toimimisesta
Kokemus järjestötoiminnan johtamisesta ja rahoituksen hakemisesta on etu.

Työtehtävää voi hoitaa Helsingistä tai Tampereelta, jolloin se edellyttää säännöllistä matkustamista pääkaupunkiseudulle. Tehtävään sisältyy myös muuta matkustamista kotimaassa keskimäärin 1-2 päivää kuukaudessa sekä ilta- tai viikonlopputyötä noin kerran kuukaudessa.

Työn ja muun elämän yhteensovittamisen tukeminen on meille tärkeää, ja joustavat työajat ja etätyömahdollisuus itsestäänselvyys.

Työn toivottu aloitusajankohta on 1.3.2020.

Mikäli uskot olevasi oikea henkilö luotsaaman kasvavaa ja energistä yhdistystämme, lähetäthän hakemuksesi oheisen lomakkeen kautta torstaihin 2.1.2020 mennessä.
Liitä mukaan myös palkkatoiveesi.

Ilmoitamme valinnasta seuraavaan vaiheeseen ti 7.1.2020.

Lisätietoja tehtävästä antaa:

Varapuheenjohtaja Susanna Mikkonen, susanna.mikkonen(at)mib.fi p. 0509117367 (soittoaika ti 17.12. klo 11-12)
Hallituksen jäsen Merja Ala-Kauppila, merja.ala-kauppila(at)mib.fi, p. 040-7133724 (soittoaika ke 18.12. klo 13-14)