Mindfulness kiinnostaa yhä useampia yrityksiä ja yksityishenkilöitä. Mediassa on myös nähty otsikoita, joiden kautta välittyy huoli siitä, että työelämän ongelmia ei ratkota vain hengittämällä vähän syvempään. Yhä useamman mielestä sanat mindfulness ja muoti kuuluvat samaan lauseeseen. Voisin helposti alkaa kutsumaan itseäni työelämän trendsetteriksi, mutta tiede osoittaa mindfulnessin lukuisat hyödyt tosiksi. Siksi joudun pitäytymään sen osoittamissa faktoissa, kun valmennan työyhteisöjä.
Neurotieteen läpimurrot ovat osoittaneet, että voimme itse vaikuttaa aivoihimme omalla toiminnallamme ja ajatuksillamme. Omaan ajatteluumme vaikuttaminen voi alkuun vaikuttaa helpohkolta tehtävältä. Valitettavasti tosielämä saattaa kuitenkin osoittautua erinomaista ideaa haastavammaksi.
Sen sijaan, että teemme hyvääkin tarkoittavia elämän mullistavia päätöksiä lujassa tahtotilassamme, meidän tulisi opetella hyväksyntää ja huomata lohdullisesti asioiden ohimenevä luonne. Aivan samoin, kun luet tätä tekstiä, jonka sanat alkavat ja päättyvät tai kuulet ympäristöstäsi ääniä, jotka tulevat ja menevät, häviävät myös ikävät ajatukset ja tunteet aikanaan, ellemme itse heitä lisää bensaa liekkeihin. Hyväksyvällä asenteella lisäämme jo hyvinvointiamme merkittävästi.
Ihana minä, loistava sinä
Työelämässä pääsemme kohtaamaan erilaisia ihmisiä, jotka varmasti herättävät meissä myös erilaisia tunteita. Kun sammakko on suusta loikannut, voit toki sitten jälkikäteen lehmän lailla märehtiä sanottua ja tehtyä loputtomiin, mutta vaihtoehtojakin on. Egokisailun sijaan viisautta on joskus jättää tietoisesti reagoimatta palaverissa nousseeseen itseä ärsyttävään epäkohtaan. Asian voi ottaa uudelleen esille, kun taas kykenet rakentavaan vuorovaikutukseen hyvää lopputulosta edistävässä tunnetilassasi. Tämä edellyttää kykyä tunnistaa omat tunteensa, jotta muutos omassa toiminnassa on edes mahdollinen.
Se, että hyväksyy oman Monday bluessinsa melankoliset sävelet, tunnistaa sen tuottamat ajatukset ja vaikutukset siihen, mihin vallitseva mielentilamme huomiomme suuntaa, on jo itsessään mahtava osoitus loistavasta itsetuntemuksesta. Ja kun alakulossaan vielä ymmärtää laittaa käteen myötätuntoiset silkkihansikkaat ja osoittaa itseään kohtaan armollisuutta sekä lempeyttä ikuisen orjapiiskurin sijaan, ollaan jo mestaritasolla.
Itsensä kuunteleminen on tärkeää, mutta vähintäänkin yhtä tärkeää työelämässä on toisten kuunteleminen. Usein valmistelemme jo omaa vastaustamme päässämme, kun toinen ei ole päässyt edes lauseensa loppuun. Tällöin kuulemme sen, minkä luulemme kuulevamme sen sijaan, että keskittyisimme aidosti olemaan läsnä toiselle ja hänen asialleen. Virheelliset tulkinnat vähenevät ja kyky asettua toisen asemaan lisääntyy, kun vain hiljennät tahtia, pysähdyt ja aidosti kuuntelet.
Meditoinnista innovaatioihin ja ekologiseen tehokkuuteen
Parasympaattisen hermoston aktivoiminen on vastatoiminto aivojen ”taistele ja pakene”-automaatiolle. Se myös vakauttaa kehomme toimintaa. Suuntaamalla tietoinen huomiomme kehon tuntemuksiin voimme rauhoittaa mielen ja aktivoida aivosaaren. Rennommassa kehossa ja rauhallisessa mielessä asiat näyttäytyvät selkeämpinä, objektiivisempina ja tilaa mahdollistuu uusille oivalluksille sekä uuden oppimiselle.
Meditoinnin marginalisointi vain tietyn tyyppisten ihmisten hyödynnettäväksi olisi koko kansakuntamme tappio. Meditaatiota harrastaneet ihmiset ovat tieteellisesti todistetusti luovempia, kekseliäämpiä ja ketterämpiä ongelmanratkaisijoita sekä hyvän itsetuntemuksensa puolesta omaavat paremmat vuorovaikutustaidot ja voivat kokonaisvaltaisesti paremmin.
Tietoista läsnäoloa voit harjoittaa kaikkialla ilman mitään mystiikkaa tai muoti-ilmiötä. Oma suosikkini on kaupan kassajono, jossa maksaessani ostokseni kiitän kassalla myös itseäni. Päivittäin pausetan itseäni kehon tuntemusten äärelle erilaisten arkisten toimintojen lomassa. Annetaan siis kaikkien kukkien kukkia ja tehdään mindfulnessista yhtä yleistä suomalaisilla työpaikoilla kuin kahvitauoista työpaikan kanttiinissa. Mitä läsnäolo voisi mahdollistaa sinulle tänään?
PS. Tätä Fakta Fridaa verrattiin menneenä kuukautena Frida Kahloon. Uskon, että vertaus oli täysin ulkonäköperusteinen, sillä pyrin pitämään huolta kehoni ja mieleni terveydestä, vaikka eräänlainen artisti olen kai minäkin
Tekstin kirjoittaja Brita Salminen on 2-vuotiaan tytön ja 7-vuotiaan pojan ruuhkavuosiaan ja unelmaansa todeksi elävä äiti, työelämän kehittäjä sekä mieliguru, joka työskentelee yrityksessään Britailor sekä toimii Sitomon yhteistyökumppanivalmentajana.
