Kalenteri kääntyi elokuuhun, ja arki pyörähti käyntiin. Päiväkodin portteja on raoteltu viime päivinä ensimmäistä kertaa monessa perheessä, ja lapset palaavat varhaiskasvatuksen pariin ja kouluihin.
Syksyn tullen lasten lisäksi päiväkodeissa kulkevat myös flunssat. Harva perhe säästyy syys- ja talvikaudelle tyypillisiltä nuhakuumeilta. Oman lisänsä tilanteeseen tuo koronavirus, joka vaikuttaa olevan voimistuvasti keskuudessamme.
Varhaiskasvatuksessa koronaan suhtaudutaan vakavasti, mikä on hyvä asia. Oireisena ei ole asiaa päiväkotiin, ja nuhaiset tai yskivät lapset on haettava välittömästi kesken hoitopäivän kotiin. Oirehtivat lapset testataan koronan varalta.
Haasteen tilanteeseen luo ruuhkautunut koronatestaus. Mediassa on viime päivinä uutisoitu tapauksista, joissa odottelua syntyy niin neuvontapuhelimeen jonottamisessa, testausajan saamisessa kuin testitulosten saapumisessakin. Jopa viikon odotus tulosten saapumiseen saakka on ollut mahdollinen.
Pienten lasten työssäkäyvänä vanhempana tilanne saa huokaamaan syvään. Jokainen lasten kanssa tekemisissä oleva tietää, miten flunssat varhaiskasvatuksessa ja kouluissa kiertävät. Ja että pienten nuhat ja köhät saattavat kestää useita päiviä, jopa viikkoja. Veikkaan, että kun jokaisesta yskäisystä ja nenän vuotamisesta lähdetään eristäytymään ja jonottamaan koronatestaukseen, testauskapasiteetti tulee syksyllä olemaan todella kovilla, samoin vanhempien ja työnantajien mielenterveys.
Vanhemmilla on lakisääteinen oikeus jäädä sairaan lapsen kanssa kotiin neljäksi päiväksi. Työehtosopimuksesta riippuu, maksetaanko päiviltä palkkaa. Mikäli koronatestauksen jonoja ei saada purettua, ovat tilapäisen hoitovapaan päivät äkkiä loppuun kulutettu. Tilanne on haastava sekä vanhemmille että työnantajille, jotka joutuvat varautumaan siihen, että perheelliset ovat tavallista enemmän poissa reservistä tai yrittävät viime kevään tapaan taiteilla lastenhoidon ja etätyön välillä.
On hyvä, että koronatilanteeseen suhtaudutaan vakavasti. On hyvä, että testataan matalalla kynnyksellä. On hyvä, että lasten, perheiden ja varhaiskasvatuksen työntekijöiden terveys asetetaan etusijalle.
Synkkenevä koronatilanne saa kuitenkin yhä vain huokaamaan syvään. Kevään karanteenimaiset olosuhteet ovat vielä hyvin muistissa, ja vaikka kesä tekikin hyvää, tuntuu ajatus saman toistumisesta syksyllä todella raskaalta. Viestiä kuuluu ympäriltä, että keväällä kasautunutta kuormaa ei ole saatu täysin purettua. Moni hoiti yhteiskunnan sulkeutuessa täydellä panoksella niin työnsä kuin lapsensa ja kantoi ehkä samalla huolta ikääntyneistä vanhemmistaankin. Ei ihme, että ajatuskin koronasyksystä uuvuttaa.
Perheystävälliset käytänteet avuksi
Mitä tilanteen helpottamiseksi voitaisiin sitten tehdä? Koronatestauksen sujuvoittaminen on ensisijaista, ja siihen toivon päättäjiltä ja viranomaisilta löytyvän keinoja. Yksittäisten työntekijöiden, heidän perheidensä ja työpaikkojen tilanteen helpottamiseksi voidaan myös miettiä ratkaisuja.
Onni on se, että nyt meillä on, mistä ammentaa viisautta. Voimme hyödyntää koronakevättä oppimiskokemuksena.
Kevään aikana monissa organisaatioissa jouduttiin ottamaan pikaisesti käyttöön uudenlaisia työnteon tapoja ja sopeuttamaan toimintaa vallitseviin olosuhteisiin. Töitä tehtiin kotona, ja lapset vilahtelivat Teams-kokousten taustalla vaatimassa omaa osuuttaan huomiosta. Ilahduttavan monella työpaikalla nostettiin perheystävälliset käytänteet keskiöön. Mothers in Businessin jäsenkyselyn (963 vastaajaa) mukaan 93 % työpaikoista mahdollistettiin etätyöt ja 76 % työaikojen joustava sijoittelu kevään aikana.
Se, missä osa työnantajista voisi vielä petrata, on empaattinen suhtautuminen työn ja lastenhoidon yhteensovittamiseen. Peräti 98 % MiB ry:n kyselyn vastaajista koki empatian työnantajan puolelta tärkeäksi tai erittäin tärkeäksi koronatilanteessa. Kuitenkin vain 61 % vastaajista kertoi oman organisaationsa onnistuneen tässä.
Empaattinen suhtautuminen ei vaadi sen kummempia järjestelyjä. Se on asenne, jota voi opetella ja jossa voi harjaantua. Maailman ollessa poikkeustilassa empatia on se, joka ihmisten välisissä kohtaamisissa kantaa pitkälle. Empatiaa ja ymmärrystä tarvitaan erityisesti syksyllä, mikäli varhaiskasvatuspalvelut eivät ole normaaliin tapaan tukemassa työn ja perheen yhteensovittamista ja mikäli joudumme keskelle karanteenimaisia olosuhteita.
Tue jaksamista
Empatiaa voi harjoittaa monella tapaa. Usein liikkeelle pääsee sillä, että kysyy kuulumisia ja on aidosti kiinnostunut siitä, miten työntekijä jaksaa. Kun kesälomilta palaillaan työn pariin, joko etä- tai lähitoimistolle, on hyvä ottaa oman tiimin kanssa lyhyt keskustelutuokio, jonka aikana käydään läpi kevään kokemuksia. Miten kuormittava tilanne koettiin, ja mitä kaikesta opimme? Miten toimimme syksyn aikana viisaasti ja vaalimme jokaisen voimavaroja? Miten mahdollistamme muutokset, jotka helpottavat arkea ja edistävät hyvinvointia poikkeusoloissa?
Työnantaja, pidä huolta työntekijöiden jaksamisesta! Rankan kevään jäljiltä kestävyys ei välttämättä ole entisellä tasollaan. On sopeuduttu kriisitilanteeseen ja venytetty jaksamista. Lapsiperheiden näkökulmasta aikaa palautumiselle ei kevään aikana juuri ole ollut, kun vastuu sekä työstä että täysipäiväisestä hoivasta on tullut sovittaa rajallisiin vuorokauden tunteihin. Kesäloma on toivottavasti ladannut akkuja, mutta koronatilanteen pitkittyessä kuormitus on vaarassa taas kasvaa. Kun kuminauhaa venyttää, se palautuu takaisin, mutta liian usein toistuva venytys kuluttaa ja lopulta katkaisee nauhan.
Poikkeustilanteessa punnitaan organisaation arvot ja perheystävällisyys. Nyt kannattaa panostaa myötätuntoa välittävään sisäiseen viestintään, empaattiseen muutosjohtamiseen sekä mahdollistaa työntekijöille joustavat tavat sovittaa yhteen työtä ja hoivavastuuta. Moni toivoo kuulevansa ymmärryksen sanoja tilanteissa, jotka koettelevat jaksamista.
Kerro siis, että luotat työntekijän tekevän parhaansa. Tarjoa joustoja ja kysy työntekijöiltä, mikä helpottaisi työn ja arjen yhteensovittamista. Mieti, kannattaako juuri nyt lisätä vauhtia vai toimia ennemmin viisaasti, priorisoida ja keskittyä oleelliseen. Juuri nyt kannattaa panostaa työntekijöiden hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtimiseen. Se maksaa kyllä itsensä takaisin, ja joustoja saanut työntekijä joustaa myös itse tarvittaessa.
Jos kaipaat lisää tietoa korona-ajan perheystävällisyydestä, voit tutustua esimerkiksi seuraaviin MiB ry:n vinkkeihin:
Perheellisen työntekijän tukeminen korona-aikana (tiedote 16.3.2020)
Vinkkejä työn ja perheen yhteensovittamisen tukemiseen korona-aikana (tiedote 15.4.2020)
Kirjoittanut: Susanna Mikkonen
Puheenjohtaja, Mothers in Business MiB ry
Mothers in Business on järjestö sinulle, joka yhdistät sekä perheen että uran. Voit olla vasta odottamassa lastasi, perhevapailla tai työssäkäyvä tai töitä hakeva äiti minkäikäiselle lapselle tahansa. Järjestössämme olet osa yhteiskunnallista vaikuttamista, jonka tavoitteena on tasa-arvo ja äitien/naisten työmarkkina-aseman parantaminen. Järjestämme vuosittain satoja tapahtumia, jotka kehittävät ammatillista osaamistasi ja lisäävät hyvinvointia. Yli neljän tuhannen MiB-äidin joukko takaa vertaistuen ja arvokkaiden verkostojen kasvamisen. Liity jo tänään - rakkaudesta uraan ja perheeseen.
