Maaliskuun alussa sain ilokseni vierailla MIBin webinaarissa kertomassa tasa-arvotyöstä luovilla aloilla. Webinaarissa keskiöön nousivat musiikkialan rakenteet, omat kokemukset tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioihin liittyen sekä oma työni näiden asioiden parissa livemusabisneksessä. Aihetta lähestyttiin esimerkkien avulla ja se herätti paljon keskustelua. Osa kuuntelijoista on myös kertonut palanneensa webinaarin antiin myöhemmin, mikä on ollut itselle myös inspiroivaa kuulla!
Taustana kerrottakoon, että tasa-arvokysymykset sekä työ naisten ja vähemmistöjen aseman parantamiseksi ovat aina olleet sydäntäni lähellä. Esihenkilövastuun, pitkän työkokemuksen sekä alan etujärjestöissä toimimisen ansiosta nämä teemat ovat motivoineet minua entistä enemmän ottamaan osaa musiikkialalla tehtävään tasa-arvotyöhön. Lisäksi olen kokenut, että minulla on mahdollisuus puuttua mahdollisiin epäkohtiin ja puhua tasa-arvon puolesta, sillä minulla on vakituinen työsopimus – usein kun kulttuurialalla erilaiset projektisopimukset ovat hyvin tyypillisiä eivätkä tarjoa vakituisen sopimuksen tuomaa turvaa (tai turvallisuudentunnetta).
Oman alan arvotaakka tasa-arvon tiellä?
Erilaisten selvitysten mukaan yhdenvertaisuutta sekä tasa-arvoa pidetään Suomessa luovilla tärkeänä, mutta sen tiellä on vielä esteitä. Vaikka kulttuuriteollisuus työllistää noin 130 000 henkeä Suomessa, piirit ovat pienet ja saavutetuista eduista ei haluta luopua eikä olemassa olevia rakenteita horjuttaa. Keskeisimpiä esteitä muutokselle ovatkin esimerkiksi tasa-arvoasioihin liittyvä väheksymisen kulttuuri sekä alan rakenteiden ja historian tuomat rasitteet – varmasti jokaisella alalla on omat arvotaakkansa ja erityispiirteensä.
Omassa päivittäisessä työssä sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuu erinomaisesti, koska oma työpaikkani on todella tasa-arvoinen ja yhdenvertaisuuteen kiinnitetään huomiota työkulttuurissa kokonaisvaltaisesti aina artistivalinnoista henkilöstön rekrytointiin. Musiikkialan työpaikoista Suomessa hieman yli 40 prosenttia on naisten hallussa, joten voidaan ainakin tilastojen valossa sanoa tasa-arvon toteutuvan melko hyvin.
Naisten vähemmistörooli korostuu musiikkialan tuotannollisissa rakenteissa
Festivaalituotannon käynnistyessä kuitenkin tasa-arvokysymykset tulevat erityisen aiheellisiksi, koska tällöin henkilöstön määrä moninkertaistuu projektiluonteisen lisätyövoiman tarpeesta johtuen. Tällöin tehdään yhteistyötä toimijoiden kanssa, jotka eivät välttämättä jaa samaa arvomaailmaa (vaikkapa kulttuurista johtuen) tai jotka ei välttämättä ole tottuneet tai halua tehdä töitä naisten kanssa.
Itse työskentelen festivaalituotannon ja artistin esiintymisjärjestelyiden rajapinnassa eli käytännössä esiintymislavan takana kulisseissa. Eurooppalaisen Women In Live Music -järjestön tutkimuksen mukaan vain noin 10 prosenttia juurikin ”lavan takana” työskentelevästä henkilökunnasta identifioituu naisiksi. Naiset ovat siis livemusiikkipuolen tuotantorakenteissa selkeä vähemmistö.
Tulevaisuuden haaveissa tasa-arvoinen musiikkiala
Luennolla tai tällä blogitekstillä en tietenkään tarkoita, että tasa-arvoon liittyvät ongelmat ja ilmiöt jotenkin pesiytyisivät musiikkialalle – niitä voi löytyä mistä tahansa. Elokuva-alan parista lähteneen #metoo-liikkeen jälkimainingeissa tasa-arvokysymykset ovat kuitenkin tulleet enemmän tapetille. Lisäksi sanottakoon, että Suomessa yhdenvertaisuuden edistäminen on onneksi työturvallisuuslaissa säädettyä vaarojen arviointia ja näin ollen se vaatii työsuojelun kehittämistä työpaikalla.
Mikäli tasa-arvo puolestaan ei toteudu parhaalla mahdollisella tavalla, voiko työyhteisöstä voi tehdä tasa-arvoisemman? Miten tasa-arvoasioissa voi ohjeistaa työntekijöitä ja alihankkijoita, joiden tausta on moninainen ja työsuhteiden pituudet vaihtelevat?
Esimerkiksi Code Of Conduct on helppo väline koota työpaikan arvojen perusteella hyväksyttävät käytösmallit yhteen ja mahdollisesti työntekijöiden ja sidosryhmien allekirjoitettavaksikin. Mikäli tähän päädytään ja toimintaohjeita rikotaan, täytyy organisaatiossa olla selvät sävelet sen suhteen, mitä rikkomuksesta seuraa. Myös yhdenvertaisuussuunnitelma on lakisääteinen, mikäli työpaikalla työskentelee vähintään 30 henkilöä – toki sen voi tehdä pienessäkin toimistossa, kuten esimerkiksi omassa työpaikassani on tehty, koska asia on koettu tärkeäksi.
Viiden kohdan ohjelma tasa-arvoisen työyhteisön avuksi
Puheenvuoroni lopuksi kävin läpi viisi kohtaa, jota kutsun vähän leikilläni omaksi viiden kohdan tasa-arvo-ohjelmakseni työpaikalla. Sitä voi toteuttaa kuka tahansa työrooliin, työhistoriaan, organisaatioon tai alaan katsomatta.
TIEDOSTA
Tiedosta olemassa olevat ongelmat, mahdollinen oma erityisasemasi ja kokemukset, jotka voi olla traumatisoivia.
PUHU
Puhu silloin, kun kohtaat epäasiallista käytöstä tai syrjintää. Naiset osaavat kyllä puhua omasta puolestaan, mutta aina se ei ole mahdollista ja naisten ei aina pitäisi olla niitä, jotka näistä asioista puhuvat.
PÄIVITÄ
Päivitä osaamisesi ja tiedot tasa-arvoasioista. Musiikkialalla Esim. Diversify the stage, Roadies Of Colour ja vastaavat projektit maailmalla tärkeää pitää mielessä. Jokaisella alalla on tietenkin omat hankkeensa, jotka kannattaa selvittää.
TOIMI
Toimi oikein ja kunnioita muita. Älä hyväksy omassa työyhteisössä syrjintää tai häirintää ja tee se selväksi alaisillesei, tiimillesi ja esihenkilöillesi. Katso, kestääkö oma työkulttuurisi päivänvaloa ja noudattaako se tasa-arvo tai työturvallisuuslakia näiltä osin? Vaadi esihenkilöiltä toimintaohjeita ja malleja, mikäli sellaisia ei nykyisessä työpaikassasi ole.
NOSTA VÄHEMMISTÖJÄ
Palkkaa naisia ja -tai muita vähemmistöjä ja suosittele heitä eri tehtäviin. Nosta ja auta niitä kollegoita omassa työroolissaan, joiden näet tai tiedät kohtaavan syrjintää.
Ja bonuskohta: Jos sinulla ei ole tiedossa, onko työpaikallasi käytössä yhdenvertaisuus- ja/tai vastuullisuussuunnitelma tai, niitä ei ole tehty tai sinua ei ole perehdytetty sen sisältöön, suosittelen ottamaan asian puheeksi vaikkapa seuraavassa viikkopalaverissa tai esihenkilösi kanssa. Arvotyöskentelyä ei ole koskaan liian myöhäistä aloittaa!
Siispä kohti tasa-arvoisempaa ja yhdenvertaisempaa työelämää!
Lisätietoa: yhdenvertainenmusiikkiala.com
Kirjoittaja on Flow Festivalin Head Of Artist Relations Maiju Talvisto. Maijun sydäntä lähellä ovat musiikkialan tasa-arvokysymykset sekä työ naisten ja vähemmistön aseman parantamiseksi. Tällä hetkellä Maiju Talvisto työskentelee Flow Festivalin artistituotannon parissa. Hän on tehnyt yli 12-vuotisen uran suomalaisella festivaalikentällä ja opiskellut musiikkialaa kahden maisterin verran Helsingin yliopistossa sekä Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa. Maiju on palkittu vuonna 2019 taide- ja kulttuurialan asiantuntijana sekä vuoden tuotantopäällikkönä ja festivaalimanagerina. Lisäksi Maiju on Suomen musiikkitapahtumien verkosto LiveFIN ry:n hallituksen jäsen, Women In Live Music -järjestön Suomen edustaja ja hän istuu myös Tanssin talon advisory boardissa.
Maijun motto on: Ole se muutos, jonka haluat nähdä.
Mothers in Business on järjestö äideille, jotka ovat kiinnostuneita urastaan. Meidän tavoitteena on tasa-arvo ja naisten työmarkkina-aseman parantaminen. Järjestämme vuosittain satoja tapahtumia, jotka kehittävät ammatillista osaamista ja lisäävät hyvinvointia. Yli neljän tuhannen MiB-äidin joukko takaa vertaistuen ja arvokkaiden verkostojen kasvamisen. Liity jo tänään - rakkaudesta uraan ja perheeseen.
