Vieraskynä: Wenla Väärälä
Mokaamista pelätään, sitä väistellään ja siitä puhuminenkin saa täydellisiä lopputuloksia tekevät uranuurtajat kavahtamaan. Tällainen pelko ja uhkien korostaminen usein ajaa meidät tekemään kädenlämpöisiä suorituksia, sillä riskinotto asetetaan sille tasolle, ettei oikeastaan mokaamiselle jää tilaa. Perusvarmoille ja turvallisen boxin sisällä oleville suorituksille on aikansa ja paikkansa, mutta johtavatko ne pitkällä tähtäimellä jatkuvaan kehittymiseen ja kasvuun?
Mokaaminen aiheuttaa meissä syyllisyyden, häpeän ja pettymyksen tunteita. Ne ovat ikäviä tunteita, ja on luonnollistakin, että niitä ei ehdoin tahdoin haluta toivottaa avosylin vastaan. Toisaalta ne ovat myös tunteita, jotka syöksevät ajatusmaailmamme itsereflektioon. Miksi tähän päädyttiin? Mitä kohtaa en huomannut? Mitä kohtaa en oivaltanut? Mitä olisi voitu tehdä toisin? Miten täytyy toimia, jotta virheet saa korjattua? Jäljet siivottua? Mitä tästä opin?
Ajatuskela saa aikaan jatkuvan kehittymisen prosessin, jossa tarkastellaan tapahtunutta, analysoidaan eri vaiheita ja päädytään lopputulokseen, jossa käteen jää oppi ja oivallus tilanteesta. Mitä suurempi moka, sitä varmemmin sitä ei toisteta.
Mokaamisen lyhyt oppimäärä
Olen varma, että jokaisella meillä on vakiomäärä mokia, jotka tulemme tekemään elämämme aikana. Eikö siis ole parempi tehdä mahdollisimman paljon mokia mahdollisimman nopeasti, jotta opimme ja oivallamme asioita myös mahdollisimman nopeasti? Mikään kun ei ole kiitollisempaa, kuin kasvaa ihmisenä ja työntekijänä, yrittäjänä ja äitinä.
Täytyy myös muistaa arvostetun edesmenneen Mauno Koiviston sanat: ”Olettakaamme, että kaikki käy hyvin”. Vaikka virheistä, mokista ja arviointivirheistä selviääkin, kunhan muistaa hyödyntää oppimisprosessin ja pyytää asianomaisilta anteeksi, niin kaikkein suurin voima on muistaa, että todennäköisemmin niitä ei kuitenkaan edes tule.
Liian usein yhteiskunnassamme ajatusmaailmamme on pessimistinen, ja maalaamme uhkakuvia joka kadun kulmaan. Itse olen valinnut toisen tien, jossa näen mahdollisuuksia ja valoa pilkottavia tunneleita sekä aukinaisia ovia joka puolella. Se ei ota, jos ei annakaan. Pidän mieleni lapsenomaisena ja ammennan uteliaisuutta 3-vuotiaaltani. Ollapa niin rohkea ja tiedonjanoinen kuin lapset ovat. Eivät he pelkää mokaavansa, he pelkäävät, että he eivät saa kokeilla, onnistua ja epäonnistua. Eli elää.
Siitä tässä on lyhykäisyydessään kyse. Ihan vain elämästä ja ihmisistä, sekä ihmisten mukana tulevasta inhimillisyydestä. Voitot ja häviöt kuuluvat elämään, yksikään menestystarina ei ole suoraviivaisen nousujohteinen. Tai jos on, niin pirun tylsä sellainen.
Minä olen mokaillut, elämässä, työelämässä, Diilissä, vaikka ja missä. Mutta niiden vastapainoksi olen saavuttanut ennakko-odotuksiin nähden hienoja juttuja, suuria onnistumisia, kekseliäitä kokonaisuuksia. Ja päässyt elämään, koska kaikki tunteet hienoista saavutuksista sekä epämukavista virheistä ovat niitä asioita, joiden vuoksi (työ)elämä on arvoistaan.
Wenla Väärälä
Kirjoittaja on vuoden 2023 Diili-kilpailun finalisti, tuore yrittäjä, sisällöntuottaja ja markkinnoinnin sekä myynnin parissa työskentelevä ammattilainen.
Mothers in Business on järjestö äideille, jotka ovat kiinnostuneita urastaan. Meidän tavoitteenamme on perheystävällisempi ja tasa-arvoisempi työelämä sekä naisten työmarkkina-aseman parantaminen. Järjestämme vuosittain satoja tapahtumia, jotka kehittävät ammatillista osaamista ja lisäävät hyvinvointia. Yli neljän tuhannen MiB-äidin joukko takaa vertaistuen ja arvokkaiden verkostojen kasvamisen.
Liity jo tänään - rakkaudesta uraan ja perheeseen.
