Vuoden 2023 Mothers In Business syysseminaarissa keskityttiin omaan hyvinvointiin, oltiin teeman mukaisesti oman itsemme puolella. Osallistujia kehotettiin päivän aikana pohtimaan, miten puhujien jakamia vinkkejä voisi soveltaa omaan elämään. Seminaariin oli ilmoittautunut 80 innokasta MiB-äitiä, jotka yhden päivän ajan päättivät priorisoida oman hyvinvointinsa muiden edelle.

*Osallistujia hemmoteltiin myös lahjakassein.*

Tietotyöläinen tarvitsee lisää fyysistä aktiivisuutta

Päivän puhujana aloitti työhyvinvointivalmentaja ja tietokirjailija Kati Boijer-Spoof Heikinheimo aiheella ”Savannilta Zoomiin – miten Homo Sapiens selviää tietotyössä uupumatta.” Lajimme on varustettu metsästäjä-keräilijä-biologialla, joka vaikuttaa meissä edelleen. Homo sapiens -lajin evoluutio ei ole pysynyt mukana nopeassa kehityksessä, ja tiettyjä lajityypillisiä tarpeita on kehityksen myötä sivuutettu. Heikinheimo painotti, että me ihmiset sopeudumme ja selviämme vallitsevista olosuhteista, mutta voimmeko me hyvin, se on toinen tarina.

Heikinheimo avaa lajimme historiaa kertomalla, että metsästäjä-keräilijä-aikana ihminen oli aktiivisessa liikkeessä, ja samalla piti olla kognitiivisesti skarppina tutkien ympäristöä. Ihmisen istahtaessa alas, se oli aivoille merkki, että on aika levätä. Nyt sama tapahtuu meille tietotyöläisille, kun istumme alas tietokoneidemme äärelle. Aivot kertovat, että on aika levätä ja väsymys iskee.

Ongelmia tulee Heikinheimon mukaan siitä, ettei ihmisen evoluutiota huomioida millään tavoin nykyajan tietotyössä. Töitä tehdään lähestulkoon koko päivä istuen, mutta ihmisen ajattelu on terävimmillään liikkeessä tai heti sen jälkeen. Jo Roomalainen lakimies ja kirjailija Plinius (noin 63–113 JAA) tiesi tämän sanomalla ”On suurenmoista, miten ruumiillinen liikunta terävöittää mielen”.

Ihmiset ovat rakastuneet istumiseen

Heikinheimo huomauttaa, että istumme älyttömän paljon. Ajankohtaisessa työhyvinvointikeskustelussa kiinnitetään liikaa huomiota ainoastaan työntekijän kognitiiviseen ylikuormitukseen. Yhtä haitallista terveydelle on tietotyön liian vähäinen fyysinen kuormitus. Heikinheimon mielestä ei ole ihme, että ihmiset uupuvat työelämässä. Kognitiivinen ylikuormitus yhdistettynä fyysinen passiivisuuteen ovat nykyajan työelämässä suuri uhka.

Heikinheimo painottaa, että liikunta on parasta aivojumppaa. Liikkuminen aktivoi aivojen kaikkia osa-alueita, ja näin ollen edistää luovaa ajattelua ja uusien ideoiden keksimistä. Liikunta vähentää ahdistuksen ja stressin tunteita. Liikunta edistää ajatustyötä, ja asiat voivat loksahdella oikeille paikoilleen liikuntasuorituksen aikana.

Heikinheimo muistuttaa, että lyhytaikainenkin liike aktivoi, ja liikkeelle kannattaa lähteä vähintään puolen tunnin välein. Lounaan jälkeinen liike ehkäisee ruokakooman aiheuttamaa väsymystä. Varsinaisten viikoittaisten liikuntahetkien lisäksi on syytä muistaa päivittäinen arkiaktiivisuus.

Tietotyöläisen arjessa Heikinheimo toivoisi, että työpäivät olisivat fiksumpia ja lajityypille ominaisempia. ”Ihmisen biologia on se mitä se on, ja se vaikuttaa työkykyyn ja palautumiseen. Liikuntahetket olisivat tärkeä huomioida työkulttuurissa, etteivät ne jää pelkästään yksilön harteille. Lisäksi työkavereiden kanssa samaan tahtiin liikkuminen lisää yhteisöllisyyttä.

Hermosto kertoo kuormittumisesta – Opettele ymmärtämään sen viestejä

*Airikka coaching-yrittäjä, Airikka Nurmela.*

Toisena lavalle asteli ”hermostomentori” Airikka Nurmela aiheellaan ”Ymmärrä hermostoasi, jotta sinä ja intohimosi voitte hyvin.” Nurmela on myös entinen radiojuontaja ja toimittaja, jolta hermoston ylikuormitus vei äänen. Lisäksi hän on kliinisen hypnoterapian opiskelija ja Airikka coaching-yrittäjä.

Nurmela kertoo, että ihmisellä on tietyt lajityypilliset rajoitteet ja mahdollisuudet. Ihmislajin selviytymistä nykyisessä maailmassa auttavat biologia ja tietoinen mieli.

Nurmela on itse käynyt läpi uupumisen ja sitä kautta hermoston pettämisen. Nurmela ajattelee, että hänen hermostonsa toimi silloin niin kuin pitikin. Hermoston sakkaamisen myötä, Nurmela menetti äänensä. Äänen menettämisen myötä hänen piti luopua rakkaasta radiotoimittajan työstä. Siitä on nyt 11 vuotta aikaa.

Nurmela painottaa, ettei kehomielemme erota innostuksen ja ahdistuksen eroa. Ylikuormitus johtaa aina lopulta lamaantumiseen, oli pohjimmainen syy mikä tahansa. Myös työn imu voi viedä niin syvälle, ettei ihminen enää malta pitää taukoja, ja lopulta palaa loppuun.

Hermosto on elefantti ja mieli ratsastaja

Nurmela kertoo, että toimimme 2020-luvun ympäristössä kivakaudelle suunnitellulla käyttöjärjestelmällä. Hermostomme on kuin tietokonejärjestelmä, jossa vanhan päälle on aina vain koodattu uutta.

Autonominen hermosto toimii Nurmelan mukaan nimensä mukaisesti autonimisesti eli tahdosta riippumatta. Hermostoa ei kiinnosta mitä ihminen siltä haluaa. Hermosto on ikään kuin elefantti, ja mieli on ratsastaja. Jos elefantti säikähtää yllättäen hiirtä, ratsastajan mielipiteellä ei ole väliä, elefantti vie silloin mihin haluaa, ja ratsastajan on toteltava. Elefantin kanssa voi kuitenkin keskustella. Hermoston tärkein tehtävä on pitää meidät hengissä, ja bongata vaaroja ympäristöstä.

Nurmela kertoo, että ihmisen aivoissa on negatiivinen vinouma. Ihmisaivot ovat ylivirittyneet negatiivisille merkeille. Evoluutio on opettanut ihmisille, että vaarojen keskellä on syytä oppia kerrasta. Nykyaikana hermosto reagoi samalla tavalla. Kun pomo pyöräyttää silmiä, hermosto reagoi samoin kuin sapelihammas hyökkäisi puskasta. Hermostolle tapahtuma on aivan yhtä vaarallinen ja stressaava. Nurmela kertoo, että mikäli ihminen on ylikuormittunut ja hermostollisesti selviytymisen tilassa, ihminen ei näe eteensä eikä huomioi vaihtoehtoisia toimintatapoja.

Hermoston huomioiminen arjessa tärkeää

Nurmela muistuttaa, ettei kännykän katsominen ei ole sama kuin tauko töistä. Kännykän tuijottaminen ei auta hermostoa palautumaan. Sen sijaan tauon alussa silittele kehoa, vie huomio johonkin muualle kuin päässä pyöriviin ajatuksiin. Lämpimät juomat ovat tehokkaita, ne auttavat hermostoa siirtymään läsnäolon tilaan. Kannattaa hetkeksi siirtää huomio omaan kehoon, ympäristöön ja aistimiseen.

Nurmela puhuu samasta asiasta kuin Heikinheimo; pienet lapset tietävät, miten ihmisen pitäisi toimia, liikuskelevat ja leikkivät, aikuiset ovat sen sijaan oppineet istumaan hiljaa paikallaan. Aikuisten tapa toimia on hermostolle epäluonnollista. Myös aikuiset tarvitsevat liikettä ja sen kautta lepoa aivoille.

Nurmela muistuttaa meitä äitejä, että paras lahja, jonka voimme lapsillemme antaa, on oman hermostomme tasapainottaminen. Ylikuormittuneen hermoston kykyä palata turvalliseen läsnäolon tilaan voidaan vahvistaa ja opetella. Nurmela itse kokee, että on oman hermoston tasapainon myötä löytänyt luovuuden ja työstä nauttimisen, jotka hän oli aikanaan kadottanut.

Stressistä toisinajattelija

Kolmantena puhujana toimi neuropsykologian erikoispsykologi ja psykologian tohtori Laura Sokka, joka puhui aiheesta ” Ajattele stressistä toisin ja vähennä uupumusoireilun riskiä.”

Laura Sokka huomauttaa, että työelämässä huomio kiinnittyy usein työn ongelmakohtiin. Sokka haastaa meitä ajattelemaan stressistä uudella tavalla. Uusi näkökulma stressiin vahvistaa työhyvinvointia. Uupuminen ei tee aivoille hyvää, se on henkinen kriisi työntekijälle.

Sokka on tutkinut työuupumusta ja huomannut teeman ympärillä vastakkainasettelua työntekijöiden ja työnantajien välillä. Jos työelämässä kiinnittää ainoastaan huomio siihen, mikä on huonosti ja mikä stressiä aiheuttaa, Sokan mukaan menetetään iso palanen koko uupumisilmiön palapelistä. Tämä iso palapelin palanen on oma ajattelutapa, miten itse suhtaudumme sen hetkiseen tilanteeseen.

Ihmisen elämässä henkisen kasvun vaiheisiin liittyy stressiä ja ponnistelua. Näinä aikoina ihminen oppii itsestään, kasvaa henkisesti, ja saavuttaa asioita, jotka ovat itselle merkityksellistä.

Sokan mukaan me ihmiset käytämme aikaa, energiaa ja rahaa, että pääsisimme stressistä eroon. Hän kuitenkin haastaa kysymällä, olisivatko ponnistelut ja kasvu olleet mahdollista, mikäli emme olisi kokeneet yhtään stressiä? Stressin kokeminen voi myös olla polttoainetta, joka saa kasvun tapahtumaan.

Sokka Ihmettelee, että ihmisiä varoitetaan välttämään ja vähentämään stressiä. Me kuitenkin koemme stressiä ainoastaan asioista, joista välitämme. Neuvot voivat kääntyä itseään vastaan. Pohdin, voisiko stressaavat asiat johdattaa meidät arvojemme äärelle.

Voisemmeko ajatella stressistä toisin?

Sokka huomauttaa, että se mitä odotamme saavamme, alkaa usein muuttua todeksi. Tutkimuksessa havaittiin, että ajattelutavat muuttavat todellisuutta. Tutkimusryhmässä heille, joille sanottiin, että stressi on hyödyllistä, suoriutuivat paremmin työstään, olivat terveempiä, voivat paremmin ja kokivat vähemmän fyysisiä stressioireita. Stressin määrä oli molemmissa ryhmissä sama, mutta ajattelutapa eri.

Lopuksi Sokan vinkit stressin toisinajatteluun:

*Seminaarissa nautittiin myös herkullisista tarjoiluista.*

Tunnista se; mikä stressaa juuri nyt. Anna sille nimi (kun asian nimeää, tulee enemmän harkintaa mukaan).
Ota se vastaan; (vastakohta sillä ”yritä välttää/vähentää”); koemme stressiä asioista, joista välitämme, stressinaihe osuu johonkin tärkeään arvoon. Jos emme ota stressaavaa aihetta vastaan, etäännytämme itsemme asioista, jotka ovat meille tärkeitä.
Käytä aikaa siihen, mikä on merkityksellistä. Ajattelutapa alkaa ruokkia itse itseään, ja menee sinne mihin sitä ohjaat.

Rohkea heittäytyjä

Päivän päätti psyykkinen valmentaja, kuntoutusyrittäjä ja tapahtuma-ammattilainen Matias Starmans. Hän on myös entinen Hunks-ryhmän kapteeni. Starmans kertoo esiintyneensä paljon, mutta puhuneensa vähän. Starmans kertoi aiheesta ”Pystyvyyden ja kyvykkyyden tunteiden merkitys ja vaikutus omaan hyvinvointiin, motivaatioon ja elämässä menestymiseen.”

Starmans kertoo olleensa nuorena sosiaalisesti epävarma, etenkin ihmissuhteet jännittivät. Starmans tunsi epävarmuutta, vaikka ulospäin halusi näyttää itsevarmalta. Epävarmuudesta huolimatta hän kulki kohti itselle tärkeitä asioita, ja 21-vuotiaana Starmans päätyi Hunks-ryhmään esiintymään.

Starmansin nykyinen valmentajatarina alkoi jo 6–7 vuotta sitten. Hän kertoo tavoitteekseen kasvattaa uskoa itseen, jonka hän oli menettänyt ennen valmentajaksi ryhtymistä. Starmansilla oli ulosottovelkaa ja häätö tulossa. Hän oli huomaamatta ajelehtinut tilanteeseen, jossa ei halunnut olla. Starmansilla oli silti pieni usko muutoksen mahdollisuudesta.

Starmans löysi Valmentamon. Opiskelun myötä Starmansin itseluottamus kasvoi. Valmistumisen jälkeen työstä ei kuitenkaan tullut mitään. Koulutuksen jälkeen Starmans oli taas lähtötilanteessa. Hän ajautui hetkeksi sivuun tavoitteestaan, mutta lähti uudestaan kohti tavoitettaan. Nyt Starmans on työllistänyt itsensä valmentajana 3–4 vuoden ajan.

Starmans kertoo, että on heittäytynyt rohkeasti uusiin tilanteisiin, tehnyt valintoja, ja mennyt eteenpäin, siitä huolimatta, vaikka usko itseen olisi ollut koetuksella.

Flow-kokemus vaatii harjoittelua ja toistoja

Starmans puhuu minäpystyvyydestä, jota vahvistavat aiemmat onnistumiset, ja joita voi hyödyntää myöhemmin elämässä. Minäpystyvyyden vahvistamiseen auttavat sijaiskokemukset. Tiedät ehkä henkilön, joka on riittävän samanlainen kanssasi, ja ylittänyt samankaltaisen haasteen, jonka kanssa itse nyt painiskelet. Kuuntele ja seuraa tällaista ihmistä. Lisäksi minäpystyvyyden vahvistamiseen auttavat muun muassa riittävä psyykkinen ja fyysinen vointi, lähimmäisten tsemppi ja motivoivan puheen kuuntelu, sekä oma sisäinen puhe.

Starmans mainitsee, että hetken, jolloin uskot Itseesi mahdollistavat flow-kokemuksia. Flow-kokemukset tarkoittavat hetkiä, jolloin teet jotain itsellesi merkityksellistä ja tekeminen on riittävän haastavaa. Flown voi saavuttaa selkeällä tavoitteella, tekemiseen keskittymisellä, tietoisella haastavuustason nostolla, palauteen saamisella, edistymisen tunteella, sekä toistojen määrällä. Aluksi flow-tilaan pääseminen voi olla vaikeaa, se vaatii toistoja ja harjoittelua. Kun haasteet ja kyvyt kohtaavat, flown kokeminen on mahdollista.

Starmans kertoo lopuksi laskuvarjohyppymetaforasta huippusuoritukseen pyrkimisessä. Tämä vaatii:

Valmiutta toimia epämukavuusalueella ja haastaa itsensä
Huolellista valmistautumista jokaiseen hyppyyn
Läsnäoloa ja
lopulta rohkeutta heittäytyä sekä itsensä ylittämistä.

Päivän päätteeksi tehtäväksemme jäi pohtia, mitä näistä puhujien vinkeistä voisimme hyödyntää omassa arjessamme. Millä tavoin voisit olla oman itsesi puolella myös tapahtuman jälkeen. Voitko jollain tavalla muuttaa arkeasi kevyemmäksi, tai kenties suhtautua stressaaviin tilanteisiin eri tavoin. Muistat ehkä ottaa huomioon lajityypilliset tarpeemme ja antaa hermostolle aikaa toipua arjen rasituksista. Ehkä uskallat kokeilla jotain uutta ja saavuttaa flow-tilan tekemällä itsellesi merkityksellisiä asioita. Tai sitten tällä hetkellä sinulle riittää, että otat kupin kuumaa ja rauhoitat hermostosi stressaavasta päivästä. Se on riittävää juuri nyt. Kunhan muistat olla oman itsesi puolella.

Blogin kirjoittaja Katja Pietarinen on viestintätiimin aktiivi ja kiinnostunut kirjoittamisesta ja ihmisten tarinoista.

Mothers in Business on järjestö äideille, jotka ovat kiinnostuneita urastaan. Meidän tavoitteenamme on perheystävällisempi ja tasa-arvoisempi työelämä sekä naisten työmarkkina-aseman parantaminen. Järjestämme vuosittain satoja tapahtumia, jotka kehittävät ammatillista osaamista ja lisäävät hyvinvointia. Yli neljän tuhannen MiB-äidin joukko takaa vertaistuen ja arvokkaiden verkostojen kasvamisen.

Liity jo tänään - rakkaudesta uraan ja perheeseen.

LIITY JÄSENEKSI!