Vanhempainvapaalta Suomen parhaaseen työpaikkaan 2017

Aloitin työni ohjelmistosuunnittelijana Goforella tammikuussa 2013. Minulla oli palava halu päästä mukaan ketterään ja innostuneeseen tekemiseen. Näin myös kävi, enkä ole päivääkään katunut työpaikkavalintaani.

Minulle on ensiarvoisen tärkeää, että voin vaikuttaa työpaikkani asioihin.

Miksi Gofore sitten on minulle paras mahdollinen työpaikka? Minulle on ensiarvoisen tärkeää, että voin vaikuttaa työpaikkani asioihin. Olipa kyse sitten uusien toimitilojen valinnasta, sisustuksesta, kahvista, työvälineistä tai työtehtävistä, voin osallistua päätöksentekoon ja minua kuunnellaan. Hierarkia on matala, päätöksenteko on hajautettua ja läpinäkyvää, työntekijöihin luotetaan ja ennen kaikkea heistä välitetään. Tyytyväiset työntekijät pitävät myös asiakkaista huolta ja onnistuvat projekteissaan.

Kun jäin vanhempainvapaalle, työkaverini järjestivät minulle babyshowerit.

Kesällä 2015 jäin vanhempainvapaalle lähes kahdeksi vuodeksi. Ennen vauvojen syntymää työkaverini järjestivät lämminhenkisen ja ikimuistoisen babyshower-tilaisuuden. En voi sanoin kuvailla, kuinka mahtavalta se tuntui. Vanhempainvapaani aikana menestyksekäs kasvu on jatkunut, ja sillä välin Gofore on valittu Suomen parhaaksi työpaikaksi Great Place to Work -tutkimuksessa. Voitto ei tullut ainakaan minulle yllätyksenä, vaan se oli enemmänkin ulkoinen tunnustus jo tietämälleni.

Miten täyskäännöksen tehneen arjen saa sulautettua yhteen työnteon kanssa?

On vähättelyä sanoa, että minua jännitti palata töihin lähes kahden vuoden jälkeen. Millaisen projektin parissa tulen työskentelemään? Kuinka työnteko sujuu tauon jälkeen? Entä millaisia uudet työkaverit ovat? Miten täyskäännöksen tehneen arjen saa sulautettua yhteen työnteon kanssa? Jännitys oli täysin turhaa, sillä vastaanotto oli yhtä lämmin ja kannustava kuin ennenkin. Mikään ei ollut muuttunut, mutta kuitenkin todella moni asia. Olin tullut tavallaan uuteen työpaikkaan: yli 100 uutta työkaveria, uusi toimitila, uusi toimipiste, uudet kahvikoneet, uudet projektit ja uusi kulttuurikylpy.

Goforella suhtaudutaan perhe-elämään joustavasti ja myönteisesti.

Ehkä isoin muutos on ollut se, että työaikani on muuttunut melko kiinteäksi 8-16 tekemiseksi, sillä elämme nyt päiväkodin aikataulujen mukaan. Aikaisemmin saatoin joskus nukkua pidempään ja olla vastaavasti myöhempään töissä. Onneksi joustava työaika auttaa omien ja päiväkodin aikataulujen yhteensovittamisessa. Teen tällä hetkellä myös osa-aikaista työaikaa eli olen toimistolla pääsääntöisesti kolmena päivänä viikossa. Olen voinut hyvin vapaasti suunnitella viikon kolme työssäolopäivää oman työprojektini puitteissa.

Meillä Goforella suhtaudutaan perhe-elämään myönteisesti ja joustavasti. Lapsetkin saavat kuulua ja näkyä toimistolla, jos tilanne vaatii :). Goforella järjestetään myös tapahtumia, joihin lapset ovat tervetulleita. Esimerkiksi läheisten päivinä tehdään yhdessä jotain mukavaa, kuten mennään Särkänniemeen tai pulkkamäkeen. On tärkeää, että eri elämäntilanteissa olevia työntekijöitä tuetaan ja kannustetaan.

Tuntuu kuin en olisi ollut päivääkään poissa! Gofore on edelleenkin minulle paras mahdollinen työpaikka, joka antaa mahdollisuuden kehittyä ja kukoistaa kohti haluamaani suuntaa.

Anniina Vuorinen

MiBin Jyväskylän ja Tampereen paikallisjaostot vierailivat Goforella keväällä.

Haastattelussa uraäiti: Usko enemmän potentiaaliisi

Nimi: Kristiina Burtsoff, 42
Koulutus: KTM
Työpaikka: Siili Solutions Oyj, Chief Human Resources Officer
Perhe: 3 lasta
Harrastukset: lenkkeily ja muu satunnainen liikunta
Lomavinkki: Etelä-Saksa, Bodensee ja Schwarzwald
Terveiset uraäideille: Pelko pois ja muista hankkia itsellesi hyviä tukijoita elämäsi varrelle. Mentori voi löytyä mistä vain; työpaikalta esimiehestä, hiekkalaatikon reunalta tai ammatillisista verkostoista.

Kevään aikana uutisoitiin, kuinka Siili Solutions Oyj rekrytoi peräti joka päivä yhden uuden osaajan tiimiinsä. Nopeatempoisesta rekrytoinnista huolimatta Siili on onnistunut säilyttämään ketteryytensä ja on myös ollut 10 parhaan yrityksen joukossa Great Place to Work -tutkimuksessa. Tässä haastattelussa Siilin Chief Human Resources Officer, moniosaaja, Kristiina Burtsoff kertoo työstään yrityksessä sekä henkilökohtaisesta uralla etenemisestä.

”Jos alanvaihto kiinnostaa, oppimisen tueksi löytyy keinoja.”

Kristiina on hankkinut uransa aikana kolme eri ammattia. Alkuun hän työskenteli laskentatoimen parissa ja pyöritteli työkseen numeroita. Tämän jälkeen Kristiina jäi pienten lastensa kanssa vuosiksi hoitovapaalle, jonka aikana ajatukset seuraavasta ura-askeleesta selkiytyivät. Hän päätti tehdä muutakin kuin pyöritellä Excelia ja kouluttautui sosiaalisempaan HR-ammattiin Management Institute of Finlandissa. Välissä Kristiina ehti toimia myös HR-järjestelmäkonsulttina, mutta parin vuoden päästä palasi HR Manageriksi.

Ihmisten johtaminen on aina kiinnostanut Kristiinaa ja tähdet sattuivat olemaan oikeassa asennossa – hän pääsi alusta asti pienempien yritysten johtoon. Kristiina sopeutuu helposti alaan kuin alaan eikä vaihto tunnu vaikealta. Jos uusi ala kiinnostaa, uramuutoksen tueksi löytyy erilaisia tapoja oppia uutta tehokkaasti. Toisilta ihmisiltä oppiminen, uteliaisuus ja innostuneisuus vauhdittavat oppimisprosessia. On myös tärkeää ottaa asioista selvää ja myöntää, jos jotakin ei osaa. Ihmisissä on hyvin paljon käyttämätöntä potentiaalia ja erilaisten asioiden tekeminen rikastuttaa elämää.

”Etsi itsellesi hyvä mentori tai sparraaja, joka voi avata uusia mahdollisuuksia ja antaa tukea muutoksiin.”

Kristiina on myös opiskellut coachausta ja mentorointia, joita pystyy hyödyntämään työssään. Se auttaa vaikeita johtamistilanteita ja hankalien tilanteiden selvittämistä sekä antaa esimiehelle eväät hyvään vuorovaikutussuhteeseen alaistensa kanssa. Kristiina suosittelee etsimään itselleen hyvän mentorin tai sparraajan, jonka avulla voi löytää uusia mahdollisuuksia. Ihmiset tarvitsevat vahvistusta ajatuksilleen ja tehokasta tukea muutoksiin. Uraa ei myöskään pidä katsoa nousujohteisena tarinana vaan väliin mahtuu paljon horisontaalista muutosta ja vaihtelua.

”Ihmisillä on paljon enemmän kykyjä ja vaihtoehtoja kuin mihin he itse uskovat.”

Kristiina on oppinut erityisen paljon jokaiselta toimitusjohtajalta, joka on toiminut hänen esimiehenään. Henkilökohtainen oppimispolku ja hyvä vuorovaikutussuhde vaativat tuekseen täydellisen luottamuksen alaisen ja esimiehen välillä. Kristiina uskaltaa myös myöntää, että on tehnyt varmaan kaikki mahdolliset virheet työelämässä, joita vain voi tehdä, ja oppinut niistä eniten. Hän uskookin jatkuvaan kasvuun ihmisenä sekä loputtomiin uusiin mahdollisuuksiin. Ihmisillä on paljon enemmän kykyjä ja vaihtoehtoja kuin mihin he itse uskovat. Vahvuuksia täytyy vahvistaa ja heikkouksia tunnustaa.

”IT-alalla nykysukupolven isät huolehtivat lapsistaan.”

Siilissä Kristiina johtaa kahta HR-tiimiä, hoitaa henkilöstöhallintoa ja vastaa konsulteista koostuvasta heimoverkostosta. Yrityksen vilkas rekrytointi- ja perehdytysprosessi on pitkälle vakiintunut ja ihmiset siiliytetään. IT-ala on hyvin miesvaltainen ja Siilissä pidetäänkin paljon isyyslomia ja isäkuukausia. Perheen ja uran yhteensovittamista tuetaan, koska on kaikkien edun mukaista, että asiat kotona ovat hyvin. IT-alalla nykysukupolven isät huolehtivat lapsistaan eikä vapaalle jääminen ole kynnyskysymys.

Siilin kulttuuri on selkeä vauhdikkaasta menosta huolimatta. Yrityksessä arvostetaan vahvaa osaamista ja asiantuntijuutta. Kristiina nostaa esiin myös tekemisen kunnioituksen. Siiliin on valikoitunut sellaisia tekijöitä, joilla on halu kehittää – ja se onkin yrityskulttuuria yhtenäistävä tekijä. Myös tärkeiden muutoshetkien tunnistaminen sekä muutoskyvykkyys ovat elintärkeitä liiketoiminnan kannalta. Parasta on asiakkaiden ja Siilin osaajien välinen yhteistyö sekä mielenkiintoiset projektit.

Kristiina varmasti edustaa juuri niitä yrityksen arvoja, joista itsekin puhuu. Hänestä välittyi kuva lähestyttävästä ja miellyttävästä persoonasta, joka on samalla erittäin määrätietoinen ja tavoiteorientoitunut. Keskustelumme jälkeen tuntui siltä, että jokainen meistä voi saada haluamansa uran!

Teksti: Olessia Manner, MiB-aktiivi sekä Fennovoima Oy:n lakimies
Kuva: Kristiina Burtsoff

Kuinka saada työpaikka mammalomalla

”Eihän me voida nyt ajatella lasten hankkimista kun mulla on määräaikainen työsuhde! Mihin mä palaan mammaloman jälkeen?” Näin muistan sanoneeni miehelleni.

Äitiyslomalle jäädessäni sain kyllä kehoituksen silloisesta työpaikastani, että ilmoittelisin, kun olen palaamassa työelämään. Kuintenkin yhtäkkiä, kaksi lasta myöhemmin, olenkin mukana perustamassa uutta yritystä kesken toisen vanhempainvapaan. En vain voinut jättää tilaisuutta väliin! Nyt olemme pisteessä, jossa kohta viedäänkin Hoksaus-tiedekerhoja jo ulkomaille, niin livenä kuin digitaalisestikin. Itsekin kohderyhmään kuuluvana olen juuri tähän elämäntilanteeseen ajatellen unelmaduunissani. Miten tähän päädyin?

Vauvakuplassa mietin uutta uraa tai yrittäjäksi hyppäämistä. Oma kirkas idea kuitenkin puuttui.

Nykyään on olemassa runsaasti verkostoja ja tahoja, jotka järjestävät ilmaisia seminaareja ja webinaareja. Niistä saa paljon ideoita, oppia ja kontakteja (lopussa lista niistä, joita itse olen hyödyntänyt). Muistan, kun kävin maaliskuussa MiBin ”Äidit ja työelämä, out of the box” -päiväseminaarissa. Siellä sanoin hakevani inspiraatiota, kun en tiennyt mitä syksyllä tehdä työn suhteen. Sanoin, että haluaisin hypätä jollain tavalla yrittäjäksi, mielellään uuteen firmaan ja yhdistää tähän joustavasti perhe-elämän. Halusin tehdä sitä mistä tykkään, mutten keksinyt liikeideaa. Markkinointi, myynti ja liiketoiminnan kehittäminen ovat olleet mun juttuja ja koko ajan vahvasti mukana uusia urasuunnitelmiakin pohtiessa. Miten voisin näitä hyödyntää?

Tapahtumaa seuraavana päivänä bongasin MiBin työpaikkaketjusta Jennin viestin, jota en voinut ohittaa. ”Olemme pian toimintansa aloittava startup-yritys, jonka tavoitteena on tuoda pedagogisesti huippulaatua oleva tiedeharrastus jokaisen lapsen tavoitettavaksi. Olemme Helsingin yliopiston tutkimukseen perustuen kehittäneet mallin levittää maailmanlaajuisesti lasten tiedeharrastusta sekä digitaalisen tuotteen että innovatiivisen franchising -mallin kautta.” Tämä oli kuin tehty minulle!

Miten pysyn kelkassa mammalomalla? Entä miten työnantajat löytävät minut tai minä heidät?

Aprillipäivänä aloitinkin jo sitten yhtenä perustajajäsenistä. Kesän jälkeen jatkan työntekijänä täyspäiväisesti, mutta kotoa käsin joustavasti. Tällä hetkellä tuntuu ammatillisesti, että paljon on parissa vuodessa tapahtunut. Silti en tunne jääneeni kelkasta, päinvastoin. Sosiaalisessa mediassa olen ollut aina aktiivinen ja sitä kautta saanut hyviä kontakteja ja vinkkejä uusista trendeistä. Raskaana ollessa tein omat nettisivut erottautuakseni omalla tyylilläni. Lisäksi olen päivittänyt someprofiileja aktiivisesti. Näiden myötä olen saanut mammalomalla monta työtarjousta ja moni tuttu on vinkannut työpaikoista. Ja uskokaa tai älkää, kannattaa avata suu myös leikkipuistossa, sieltä on tullut myös monta uutta yhteistyökuviomahdollisuutta. Olen ollut myös kahdessa suomalaisessa yrityksessä taustavaikuttajana äitiysloman aikanakin. Inspiraatiota olen saanut myös kirjoista, joiden yritystarinat ovat antaneet rohkeutta hypätä ihan uuteen juttuun.

Itselläni on ollut siis todella aktiivinen vanhempainvapaa. Välillä taas olen ihan vaan nollannut aivot hiekkalaatikolla. Kaikki mainitsemani asiat eivät kuitenkaan vie hirveästi aikaa, jos priorisoi ja on tehokas päikkäriaikaan. Paljon vähempikin varmasti riittää ja kannattaa tehdä vain niitä juttuja, jotka itseä kiinnostavat. Tiedän myös, että helpot ja terveet lapseni ovat auttaneet ajanhallintaa. Itselläni suurena apuna on lisäksi ollut viikottain isovanhemmat ja iltaisin kultaakin arvokkaampi, avulias aviomies. Uskon kuitenkin, että suurin osa työpaikoista menee nyt ja tulevaisuudessa verkostojen kautta, kertokaa siis unelmista ja tavoitteista mahdollisimman monelle.

Tässä muutamia verkostoja, joita itse olen hyödyntänyt MiBin lisäksi:

Creative Mornings Helsinki
Howtomo
LWDfromHEL
Tiistai-Klubi
Digitalist
Tradenomiliitto
Markkinointikollektiivi.

Itse olen myös mukana kehittämässä Future Female -verkostoa. Sertifikaattejakin voi suorittaa etänä, esim. Google Partners tai Hubspot :n kautta. Ja ainakin markkinointiin liittyviä ilmaisia webinaareja, podcasteja ja nettikursseja on jatkuvasti, kannattaa kysellä oman alan verkostolta vinkkejä parhaimmista. Tsemppiä työnhakuun!

Hoksauksen kerhoihin pääset tutustumaan täältä. Syksyn kerhojen ilmoittautuminen alkaa 22.6.2017.

Sari Hurme-Mehtälä / Markkinointi- ja myyntijohtaja / p. +358 44 531 5134

Hoksaus Science

Haastattelussa uraäiti: Hanna Gullichsen – unelmiensa tavoittelija

Nimi: Hanna Gullichsen, 38
Koulutus: kokkiopiskelija
Työpaikka: Yrittäjä, No Tofu Publishing
Perhe: aviomies, 3 lasta
Harrastukset: urheilu (erityisesti juoksu), ruoka, viini
Lomavinkki: Kaikki lämpimät kohteet. Seuraavaksi Hannan perhe matkustaa Portugaliin.
Kirjavinkki: Tove Jansson Kesäkirja (kuvataiteilijana Rauha Mäkilä), juhlapainos
Terveiset uraäideille: Onni tulee siitä, että kuuntelee mitä haluaa tehdä ja menee unelmiensa perään. Ura ja äitiys kulkevat rinnakkain, toista ei tarvitse sulkea pois.

Hannan uralla yhdistävänä tekijänä kaikessa mitä hän tekee on ruoka. Sen vuoksi projektien toteuttaminen ruoan ympärillä on tuntunut hänestä luontevalta. Hannan ensimmäinen haave oli oman kokkikirjan tekeminen. Hän haastoi itsensä ja teki sen. Hanna jakeli kovakanttista kirjaansa lehtipisteillä ja ruokakaupoissa ja näin opetteli jakelua.

Parhaiten oppii tekemällä asioita itse.

Kirjan toteuttaminen johti siihen, että Hannasta tuli kustantaja. Hän uskoo vahvasti, että parhaiten oppii tekemällä asioita itse. Hanna kiinnostui myös muiden ihmisten teoksista, eikä pelkästään ruokakirjoista. Hän kustansi muun muassa Kaisu Joupin Tyhjä syli -teoksen, joka on vertaistukiteos kohtukuoleman kokeneille naisille ja perheille. Hanna haluaa auttaa kirjailijoita uralla eteenpäin ja kustannushommat luonnistuvat hyvin yhteistyössä heidän kanssaan.

Hannan lähitulevaisuuden unelmana on päästä koko perheen voimin kuukaudeksi Toscanaan. Perhe haluaa hakea matkaltaan uusia makuja, elämyksiä ja samalla nähdä, miten etätyö toimii. Hannan toinen unelma on romaanin kirjoittaminen, joka ei hänen mukaansa onnistu Suomesta käsin. Kenties Toscanan letkeä ilmapiiri edesauttaa siinä.

Minulla ei ole koskaan kiire, koska teen sitä, mitä haluan.

Hannalla on meneillään usea projekti samanaikaisesti, mutta hän ei koskaan koe olevansa kiireinen. Hän ei myöskään erottele arkea ja työtä. Tämä johtuu siitä, että pääsee tekemään juuri sitä mitä haluaa. Toinen tärkeä tekijä, joka mahdollistaa kaikenlaiset projektit ja oman ajan, on Hannan miehen sataprosenttinen tuki. He katsovat yhdessä viikko eteenpäin kalenteriin pakolliset menot ja kirjaavat ylös myös yhteiset treffit. On tärkeää, että ei luovu kahdenkeskisestä ajasta. Myös aviomiehen yrittäjyys on helpottanut kalentereiden yhteensovittamisessa. Lähipiirin tuki on merkittävä, sillä silloin koko paletti pysyy kasassa ja elämästä tulee stressitöntä.

Kun vaikealta tuntuvaan ongelmaan löytää oikean keinon, tulee voittajafiilis.

Hanna saanut elämäänsä oppeja eniten äitiydestä ja yrittäjyydestä. Nämä ovat opettaneet asioita muun muassa ennakoitavuudesta, taloudellisesta turvasta ja asioiden yhteensovittamisesta. Hän ei koe, että on joutunut tekemään kompromisseja, vaan ainoastaan soveltamaan ja miettimään asioita uusiksi. Pienet haasteet tekevät arjesta kiinnostavan. Kun vaikealta tuntuvaan ongelmaan löytää oikean keinon niin tulee voittajafiilis.

Hannan vinkki arjen järjestämiseen pienten lasten kanssa on yksinkertaisesti se, että vauvat voi ottaa lähes kaikkialle mukaan. Hänen elämä muuttui vain vähän, kun nyt yhdeksänkuiset kaksoset saapuivat maailmaan. Asioita täytyy tehdä niin kuin itselle parhaiten sopii – lapset sopeutuvat. Jälkikasvu oppii ensipäivistä lähtien kuinka julkisissa paikoissa käyttäydytään. Vanhempien ei pidä hermoilla lastensa käyttäytymistä etukäteen vaan säilyttää rauhallinen asenne. Hanna mainitseekin, että heille arjen haasteena on ollut lähinnä logistiikka ja vaunujen mahduttaminen autoon.

Vauvavuosi voi olla pirun hyvä vuosi

Hanna on näkyvä persoona sosiaalisessa mediassa ja tykkää jakaa perheensä hyviä hetkiä sekä vahvistaa kuvaa siitä, että vauvavuosi voi olla pirun hyvä vuosi. Hanna on kuullut paljon, kuinka ihana mies hänellä on ja kuinka tämä osallistuu perheen arkeen. Tärkeintä on Hannan mukaan se, että speksit ovat selvillä ennen lasten hankintaa siitä, miten asioita tullaan hoitamaan – näin vältytään yllätyksiltä. Myös hänen aviomiehensä on saanut miehiltä hyvää palautetta, että isätkin voivat jäädä kotiin lastensa kanssa.

Hanna on saanut myös negatiivista palautetta julkisuudessa. Perhe on hänelle kaikki kaikessa ja muiden negatiiviset mielipiteet ovat toissijaisia. Hanna haluaakin muistuttaa, että hänen julkinen kuvansa on vain osa totuutta.

Hanna saa draivia Victoria Beckhamista, sillä Victoria toteuttaa intohimoisesti unelmiaan. Toisena roolimallina hän mainitsee Elin Klingin, joka toteutti haaveensa muotilehdestä ja vaatemallistosta. Hannan mentori on Sikke Sumari, joka vastikään opiskeli kokiksi ja antoi potkua myös Hannan opinnoille.

Teksti: Olessia Manner, MiB-aktiivi sekä Fennovoima Oy:n lakimies
Kuvat: Hanna Gullichsen

Kirjoitustaito on työelämän valtti – 3 keinoa parempaan tekstiin

Työelämä tarvitsee hyviä kirjoittajia. Tekstin takomisen taito on oleellinen, kun työssä pitää tuottaa blogitekstejä, raportteja, sähköposteja, powerpointteja ja sosiaalisen median päivityksiä. Niin työntekijät kuin -hakijatkin hyötyvät siitä, että kirjoittavat osaamisestaan verkkoon. Ilman sujuvaa kielenkäyttöä se on hankalaa, ja persoonalliseksi hiottu tyyli jopa koukuttaa lukijoita. Yritykset luovat blogitekstien ja verkkosivujen avulla mielikuvia ja auttavat asiakkaita ratkaisemaan ongelmia. Silloin kirjoittajan pitää olla selkeä ja ytimekäs, eikä ammattisanaston tai monimutkaisten lauserakenteiden taakse voi piiloutua.

Kirjoitustaidon merkitystä ei työelämässä välttämättä tunnisteta. Höttötekstien joukossa taitavan sananikkarin on helppo erottua.

Vaikka hyvää tekstiä tarvitaan töissä jatkuvasti, kirjoitustaidon merkitystä ei työelämässä tunnisteta. Suomessa jokainen oppii kirjoittamaan, mutta perusopintojen jälkeen kartutetaan muita avuja. Moni tuskailee tekstien kanssa, välttelee hankalia tehtäviä viimeiseen asti tai kirjoittaa kiireessä raskaita ja koukeroisia lauseita. Tekstien laadusta ei puhuta, vaikka se olisi kaikkien etu. Selväsanaisella ilmaisulla asioita olisi helpompi omaksua ja väärinkäsitykset vähenisivät. Aikaakin säästyisi. Höttötekstien joukossa taitavan sananikkarin on helppo erottua.

 

Opi ainakin nämä

Kirjoitustaidosta puhutaan usein mystisenä lahjana, joka toisilla on ja toisilla ei. Todellisuudessa hyvät kirjoittajat ovat niitä, jotka lukevat ja kirjoittavat paljon. Taitavaksi kynäilijäksi ei synnytä vaan opitaan. Siksi työelämän kirjoitustaitoon pitäisi kiinnittää paljon nykyistä enemmän huomiota. Kuka tahansa oppii paremmaksi kirjoittajaksi, jos vain opiskelee ja opetetaan. Kokeile vaikka!

 

1. Tärkein ensin

Mieti, mikä on kaikkein tärkeintä, mitä haluat aiheestasi sanoa ja sijoita se tekstin alkuun. Jokainen meistä saa eteensä kymmeniä tai satoja tekstejä päivässä, ja siksi päätämme nopeasti, onko teksti lukemisen arvoinen. Autat lukijaa ja saat viestisi paremmin perille, kun aloitat oleellisimmasta. Sähköposti on hyvä harjoitusalusta. Opettele kirjoittamaan jo otsikkokenttään viesti, jonka haluat saada perille. Jos haluat sopia tapaamisen työkaverin kanssa, äläaloita näin:

Aihe: Organisaatiorakenne
”Juteltiin viime viikolla organisaatiorakenteesta ja minulla on herännyt paljon uusia ajatuksia aiheesta. Ehdittäisiinkö tavata…”

Kirjoita sen sijaan jo otsikkokenttään:
”Sopiiko palaveri ke klo 13?”

2. Kirjoita vain yhdestä aiheesta

Yhteen tekstiin ei kannata pakata kaikkea tietämystään ja asiantuntemustaan. Jos käsiteltäviä asioita on monta, tekstistä uhkaa tulla pitkä, raskas ja vaikeaselkoinen. Rajaamisen apuvälineeksi voi keksiä kysymyksen, johon teksti vastaa. Kysymyksen ei tarvitse näkyä lukijalle, mutta sen avulla oppii huomaamaan, jos eksyy sivupoluille. Kysymys voi olla vaikka se, miten yritysten kannattaisi hyödyntää tekoälyä. Silloin tekstissä ei pidä kertoa siitä, millaista huolta Stephen Hawking kantaa tekoälyn ja ihmiskunnan tulevaisuudesta.

3. Ajattele lukijaa

Kun suuntaat tekstisi jollekulle, sinun on helpompi hahmottaa, mikä on oleellista ja miten asioista kannattaa kertoa. Voit miettiä, millaisiin ongelmiin hän kaipaa ratkaisua. Mitä hän tietää aiheesta valmiiksi? Mikä on tärkein tieto, joka hänen pitää saada tekstistä? Usein puhutaan kohderyhmästä, mutta ihmisjoukon sijasta voi olla helpompi ajatella yksilöä. Jos kirjoitat kollegoille, valitse heistä yksi ja suuntaa tekstisi hänelle. Tai kirjoita asiakkaista juuri sille, jonka kanssa tulet hyvin juttuun. Silloin sinun ei tee mieli piiloutua ammattisanaston taakse, vaan uskallat puhua suoraan.

Sanna Sevänen, Kide – digiajan kirjoituskoulu (www.kidekoulu.fi)

Sanna on YTM, kouluttaja ja toimittaja. Hän piti toukokuussa yhdessä Kiteen toisen perustajan Mari Valkosen kanssa MiB Tampereella Asiantuntijan kirjoituskoulun, jossa keskityttiin verkkokirjoittamiseen. Koulutus uusitaan syksyllä, jotta jonoon jääneetkin pääsisivät mukaan.

Kuva: Marjaana Malkamäki