Ura ja perhe mahtuvat samaan arkeen

priscilla-du-preez-234148-unsplash-1024x683.jpg

Nimimerkki “Uraäiti vai äitiura” tuo Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa (11.7.2018) esiin uran ja perheen yhteensovittamisen kipukohtia. Mielipidekirjoitus nostaa hyvin esiin kolme keskeistä ongelmaa: 1) suomalaisen perhevapaajärjestelmän joustamattomuuden, 2) perhevapaiden epätasaisen jakautumisen miesten ja naisten välillä sekä 3) huolen päivähoidon laadusta.

Suomalaisessa yhteiskunnassa jokaisella tulee olla oikeus sekä rikkaaseen perhe-elämään että mielekkääseen uraan niin halutessaan. Ura ja perhe eivät ole toisiaan poissulkevia asioita, vaan niiden yhdistämiseen on olemassa monia keinoja. “Uraäiti vai äitiura” -nimimerkin esiin nostama ongelma osittaisen hoitovapaan ulottamisesta vain vanhoille työntekijöille on osoitus yhdestä monista epäkohdista lainsäädännössämme. Tämä epäkohta olisi korjattavissa yksittäisellä lainsäädäntömuutoksella. Muutoksen tekeminen työsopimuslakiin lähettäisi selvän viestin siitä, että äitienkin työurat ovat arvokkaita.

Mothers in Business MiB ry tarjoaa urasuuntautuneille äideille tukea työn ja perheen yhteensovittamiseen. MiB esittää ongelmiin kolme ratkaisua. 1) Perhevapaajärjestelmä on pikimmiten uudistettava, ja järjestelmää on joustavoitettava siten, että perhevapaita ja työntekoa on mahdollista sujuvasti yhteensovittaa. 2) Perhevapaajärjestelmää tulee kehittää suuntaan, jossa isille kiintiöityjen vapaiden määrää nostetaan. MiB ry kannattaa mallia, jossa molemmille vanhemmille varataan oma, 9 kuukauden mittainen vapaa. 3) Päivähoidon laatuun on panostettava kiinnittämällä huomiota ryhmäkokoihin, hoitajamitoituksiin sekä henkilökunnan palkkatasoon.

Sen sijaan, että perheet joutuvat miettimään koti- ja uravanhemmuuden välillä, on aktiivisesti rakennettava yhteiskuntaa, jossa on mahdollista saada molemmat. Myös työpaikoille perheystävällisyys on kilpailuvaltti, johon panostamalla on mahdollista sitouttaa parhaat osaajat.

Susanna Mikkonen
Mirva Niskasaari
Mothers in Business MiB ry hallitus

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien mielipidepalstalle 14.7.2018

Mothers in Business ja Futurice digitalisoivat uraäitie vertaistukiverkoston

Työn ja perhe-elämän yhteensovittamista edistävä Mothers in Business -verkosto (MiB) on lanseerannut urahenkisiä äitejä varten tarkoitetun MiBiT-palvelun, joka auttaa heitä löytämään verkoston keskuudesta tarvitsemiaan kontakteja. Palvelun toteutti hyväntekeväisyystyönä suomalaislähtöinen teknologiayritys Futurice.

MiBiT-palvelu tarjoaa verkoston jäsenille mahdollisuuden etsiä ja tarjota esimerkiksi ammatillisia kontakteja, mentoria, äiti-lapsitoimintaa perhevapaiden aikana tai vertaistukea työn ja perheen yhteensovittamiseen.

”Verkostomme tehtävänä on rohkaista naisia tavoittelemaan unelmiaan, yhdistää samanhenkisiä äitejä sekä tukea heidän kehittymistään osaajina. MiBiT on suunniteltu alusta asti tukemaan juuri näitä tavoitteita”, kertoo MiBin projektipäällikkö Jonna Lampinen.

”Tavoitteemme on laajentua valtakunnalliseksi uraäitien verkostoksi, jotta pystymme ajamaan työn ja perheen välillä tasapainottelevien äitien asiaa koko maassa. MiBiTillä on tässä keskeinen rooli, sillä se tuo konkreettisen ja käytännöllisen avun kaikkien jäsenten ulottuville. Palvelun positiivinen vastaanotto osoittaa hyvin, että sille on kova kysyntä.”

MiBiT-palvelu lanseerattiin käyttäjille maaliskuun alussa, ja lanseerauksen jälkeen palveluun on ehtinyt kertyä jo yli 500 käyttäjää. Kaikkiaan yhdistyksessä on noin 3300 jäsentä.

Uraäitien tukemisella tärkeä yhteiskunnallinen merkitys

Palvelun konseptoinnista, suunnittelusta ja kehittämisestä vastasi digitaalisia palveluita kehittävä Futurice, jonka Chilicorn Fund -hyväntekeväisyysohjelma kanavoi teknologista osaamista yhteiskunnallisesti hyödyllisiksi arvioituihin hankkeisiin.

”Työelämä ja työnteon tavat uudistuvat valtavaa vauhtia, ja teknologia-alalla tätä muutosta on saatu seurata hyvin läheltä jo vuosia”, kertoo Corporate Hippie Teemu Turunen Futuricelta.

”Perheellisten asemaan on kiinnitetty Futuricella paljon huomiota ja tiedämme hyvin, että heidän kannaltaan työelämän muutokset eivät aina ole kivuttomia. Mahdollisuus helpottaa uraäitien elämää MiBiTin avulla on ollut meille kunnia-asia ja olemme iloisia, että saimme olla tässä mukana.”

MiBiT perustuu kokonaisuudessaan avoimeen lähdekoodiin ja sen pohjana on Futuricen Tradenomiliitolle toteuttama Tradenomiitti-verkostoitumispalvelu. Tradenomiliitto laittoi hyvän kiertämään sallimalla palvelunsa julkaisun avoimen lähdekoodin lisenssillä. Avoimuudesta oli myös heille runsaasti hyötyä, sillä Tradenomiliitto sai MiBiTin kehitystyön yhteydessä syntyneet uudet parannukset käyttöönsä myös Tradenomiitti-palveluun.

mibit-planssi-LI2-1024x535.jpg

Jäsenten kirjautuminen
https://mibit.mib.fi/   

Mediayhteydet

Jonna Lampinen, projektipäällikkö, Mothers in Business ry, 040 772 5299, jonna.lampinen(at)mothersinbusiness.fi
Teemu Turunen, Corporate Hippie, Futurice, 040 747 1885, teemu.turunen(at)futurice.com

Mothers in Business MiB ry on vuonna 2014 perustettu lähinnä korkeasti koulutettuja äitejä yhdistävä verkosto, joka toimii yhdeksällä paikkakunnalla. Yhdistyksen toimintaidea on tarjota urahenkisille äideille mahdollisuuksia verkostoitumiseen ja ammatilliseen kasvuun, sekä tarjota tukea työn ja perheen yhteensovittamiseen. Se edistää jäsentensä asemaa työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa. Yhdistyksellä on noin 3300 jäsentä. mothersinbusiness.fi

Futurice on kansainvälinen nopean kasvun yritys, joka toteuttaa digitaalisia palveluita asiakkaille, ratkaisee näiden liiketoimintaongelmia teknologian, designin ja datan keinoin sekä kehittää samalla yritysten kulttuuria ja toimintamalleja digitalisaation ja innovaatioiden mahdollistamiseksi. Vuonna 2000 perustetulla Futuricella on tällä hetkellä 450 osaajaa Berliinissä, Tukholmassa, Münchenissä, Lontoossa, Tampereella ja Helsingissä. futurice.com

Lastentarhanopettajien kunnollinen palkka on satsaus varhaiskasvatuksen laatuun, perheiden hyvinvointiin ja tasa-arvoon

michal-janek-194890-unsplash-1024x594.jpg

Naiset kouluttautuvat Suomessa korkealle ja tytöt haaveilevat äitiyden ohella myös mielenkiintoisesta urasta. Hoivavastuu lapsista ei kuitenkaan jakaudu tasan, vaan äidit pitävät edelleen suurimman osan perhevapaista. Voiko suomalainen nainen saada kaiken, vai pitääkö hänen edelleen valita uran ja perheen välillä?

Joko/tai-ongelmaan on ratkaisuna laadukas varhaiskasvatus. Vanhemmat voivat mennä hyvillä mielin töihin, kun lapsen voi jättää päivähoitopaikkaan luottaen siihen, että lapsi nauttii olostaan ja oppii tärkeitä taitoja turvallisessa ympäristössä. Aitoa valinnanvapautta koti- ja päivähoidon välillä on se, ettei päivähoidon alkua tarvitse viivästyttää syyllisyydentunteiden vuoksi.

Hoivan ohella myös päivähoidon varhaiskasvatustehtävästä on pidettävä kiinni. Päiväkodeissa työskentelee moniammatillisissa tiimeissä osaavia ja asialleen omistautuneita työntekijöitä. Varhaiskasvatusta päivähoidosta tulee kuitenkin vasta sitten, kun koulutetut lastentarhanopettajat toteuttavat varhaiskasvatussuunnitelmaa ja rakentavat lasten arjen tukemaan varhaiskasvatuksen tavoitteita. Lastentarhanopettajat tekevät samaa pedagogista työtä kuin opettajat koulussa, painottaen puhtaasti akateemisten taitojen sijaan kognitiivisten, sosiaalisten ja emotionaalisten taitojen tukemista leikin ja oppimisen ilon kautta. Laadukas varhaiskasvatus ennaltaehkäisee oppimisvaikeuksia ja tukee lapsen kehitystä.

Tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla on huutava pula pätevistä lastentarhanopettajista. Täyttämättä on noin 600 lastentarhanopettajan paikkaa. Yliopistot ovat lisänneet lastentarhanopettajien koulutuspaikkoja, mutta iso ongelma on myös se, että koulutetut eivät pysy alalla. Lastentarhanopettajista jopa 40 % harkitsee alanvaihtoa, ja suurimpana syynä on huono palkka. Palkat ovat myös kansainvälisesti vertaillen matalalla tasolla. Sama tilanne perusopetuksen puolella ei tulisi Suomessa kuuloonkaan, miksi siis varhaiskasvatuksessa?

Lastentarhanopettajien palkkaus on saatava kuntoon. Tärkeästä työstä ja korkeakoulutasoisesta koulutuksesta tulee saada kunnon korvaus. Lastentarhanopettajien työpanosta ei mitata kvartaaleissa, vaan tulokset saattavat näkyä vasta vuosien päästä. Laadukas varhaiskasvatus on tutkitusti vaikuttava investointi lasten tulevaisuuteen, ja päiväkodissa opitut taidot kantavat lasta pitkälle. Lastentarhanopettajat ovat kouluttautuneita ammattilaisia, ja osa heistä myös pienten lasten vanhempia, joilla on oikeus tulla palkallaan toimeen ja elättää perhettään. Työn vaativuuden kasvaessa palkkaus ei saa laahata perässä.

Perheissä varhaiskasvatuksen ammattilaisten työtä arvostetaan. Mothers in Business MiB ry edustaa äitejä, jotka haluavat pystyä osallistumaan työelämään hyvillä mielin. Varhaiskasvatuksen laatuun panostaminen tekee sen mahdolliseksi. MiB haluaa olla mukana tukemassa lastentarhanopettajien kamppailua parempien palkkojen puolesta ja osoittaa arvostusta heidän päivittäin tekemälleen työlle.

Naisten ei pitäisi joutua valitsemaan uran ja perheen välillä. Jos perheen perustamiseen ja naisten työurien pidentämiseen halutaan kannustaa, tarvitaan panostamista laadukkaaseen varhaiskasvatukseen.

Mirva Niskasaari, OTM, varatuomari
Susanna Mikkonen, KM, väitöskirjatutkija
Mothers in Business MiB ry hallitus

Teksti on julkaistu lyhennettynä Aamulehden mielipidesivuilla 18.3.2018.

Kannanotto: Uraäitien verkosto tyrmistynyt perhevapaauudistuksen kaatumisesta

– "näin tärkeää asiaa ei voi jättää päättämättä"


Mothers in Business MiB ry on pettynyt siihen, että perhevapaauudistus on jäämässä tältä hallitukselta hyllylle. Uraäitien verkoston mukaan perhevapaamallin uudistaminen on ainoa merkittävä tapa naisten työelämäaseman parantamisessa ja tasa-arvon lisäämisessä työmarkkinoilla. Yhdistys näkee isien kiintiön kasvattamisen välttämättömänä, jotta perhevapaiden käyttöä saadaan tasattua.

Mothers in Business -verkoston mukaan nykyinen perhevapaajärjestelmä ei vastaa tätä aikaa, eikä mukaile yhteiskunnan tasa-arvotavoitteita. Perhevapaiden aiheuttamat riskit työuralle ja palkkakehitykselle kohdistuvat naisiin, ja perhevapaiden kustannukset kasautuvat naisvaltaisille aloille.  

“Naiset ja äidit kohtaavat syrjintää, epätasa-arvoa ja ennakkoluuloja työmarkkinoilla. Perhevapaajärjestelmän tasa-arvoistaminen on ainoa tehokas keino purkaa sukupuolten välistä epätasa-arvoa työelämässä. Järjestelmät ylläpitävät, mutta toisaalta myös muokkaavat asenteita.”  Mothers in Business MiB ry:n hallituksen edunvalvontavastaava Mirva Niskasaari painottaa.

Verkosto ei niele perhevapaauudistuksen kaatamista kustannusperustein.

“Perhevapaauudistus olisi voitu halutessaan toteuttaa kustannusneutraalisti. Mothers in Business on laatinut oman perhevapaamallin, joissa on huomioitu kaikki hallituksen antamat reunaehdot. Malli on kustannusneutraali”, MiB ry:n omaa perhevapaatyöryhmää luotsannut Kristiina Paavola toteaa.  

MiB ry muistuttaa, että hallituksen antamia reunaehtoja voidaan myös muuttaa. Resurssien jaolla annetaan myös signaaleja siitä, että mikä on tärkeää.

“Tarpeellisiin yhteiskunnallisiin uudistuksiin on aiemmin pystytty osoittamaan rahaa. Hämmästyttää ja ihmetyttää, ettei tätä nähty niin tärkeänä”, Paavola summaa.

Niskasaaren mukaan merkittävää perhevapaauudistusta on odotettu pitkään ja tarve sille on MiBin jäsenistön kokemuksen mukaan todellinen. “Uudistuksen ei saa antaa karata kauas tulevaisuuteen.” Niskasaari päättää.

Lisätiedot:

Yhteenveto MiB ry:n ehdottamasta 9+9 -perhevapaamallista

Kannanotto: MiB ry toivoo rohkeita uudistuksia perhevapaajärjestelmään

– "9+9-malli olisi aidosti tasa-arvoinen"


Perhevapaajärjestelmää uudistava työryhmä kertoo linjauksistaan lähiviikkojen aikana. Mothers in Business -verkosto (MiB) toivoo rohkeaa ja tasa-arvoa luovaa uudistusta. Järjestö on esittänyt perhevapaauudistukseen omaa 9+9-mallia, jossa perhevapaat jaettaisiin aidosti tasa-arvoisesti: 9 kk äidille ja 9 kk isälle. Kotihoidontukea ei enää olisi maksussa, mutta mahdollisuus hoitaa lasta kotona 3-vuotiaaksi hoitovapaan turvin säilyisi.  

“Tehokkain tapa jakaa vanhemmuutta, hoivaa ja työelämän vastuita on korvamerkitä vapaat tasa-arvoisemmin. Perhevapaauudistus tulee toteuttaa siten, että nimittäjänä toimii vanhemmuuden ja työelämän tasa-arvon lisääminen”, järjestön puheenjohtaja Annica Moore painottaa.

MiBin mallissa ansiosidonnaiset vapaat päättyisivät lapsen ollessa 1,5-vuotias.Tämä on sama ikä, johon saakka lapsia keskimäärin hoidetaan kotona. Vapaita ei tarvitse käyttää putkeen, vaan vanhemmat voivat käyttää omat kiintiönsä joustavasti koko- tai osa-aikaisesti kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Jaettavaa yhteistä osuutta ei ole, koska sukupuolineuraalit etuudet päätyvät pääosin äitien käyttämiksi. Malli ottaa huomioon hallituksen uudistukselle asettamat tiukat reunaehdot ja on alustavien laskelmien mukaan kustannusneutraali.

“Koimme, että vain tämän mallin kautta välittyy vahva ja aito viesti tasa-arvosta. Tutkitusti sellainen yhteiskunta, jossa niin naiset kuin miehet kantavat vastuun hoivasta, on oikeudenmukaisempi, toimivampi ja onnellisempi. Perhevapaat ovat juuri tätä ydintä. 9+9-malli tasaisi myös isien oikeuksia vanhemmuuteen.”, mallia valmistellut MiBin edunvalvonnan ohjelmapäällikkö Kristiina Paavola sanoo.

MiBin mallissa etuudet ovat korvaustasoltaan yhtäläiset molemmille vanhemmille. Etuuden taso on ensin neljän kuukauden ajan 90 prosenttia ja tämän jälkeen 70 prosenttia vapaata edeltäneistä tuloista. Äidillä on lisäksi 2 viikon synnytysvapaa.

Järjestö muistuttaa, että perhevapaauudistus ei yksin riitä vaan sen tueksi tarvitaan laadukas varhaiskasvatus ja perheystävälliset käytännöt.

“Varhaiskasvatukseen tarvitaan lisää resursseja etenkin pienten lasten hoidon laadun takaamiseksi. Työelämän perheystävällisyyttä tulee kehittää tavoitteellisesti, ja perheystävälliset käytännöt tulee kirjata työpaikkojen tasa-arvo-ohjelmiin”, Paavola summaa.


Lue yhteenveto MiB ry:n 9+9 -mallista