Miten rakennetaan upea ura?

Pääsin onnekseni osallistumaan ensimmäisille naisille suunnatuille Upea Ura -festivaaleille 10.2.2017 Korjaamolla Helsingissä. Viimeiset neljä kuukautta olen viettänyt etsien paitsi työtä, myös suuntaa ja merkitystä uralleni. Ja tämä festivaali osoittautui loistavaksi inspiraation lähteeksi!

Festivaaliohjelma koostui viidestä raiteesta, joissa jokaisessa oli oma aihealue ja erinomaiset puhujat. Tilaisuuden avasi Suomen ensimmäinen naispresidentti, Tarja Halonen, mikä osoittaa selvästi puhujien korkean laadun. Mikä valinnan vaikeus kaikkien viiden raiteen puhujien kesken! Onneksi minkä tahansa raiteen valitsikin, oli niissä esiintyneiden urallaan menestyneiden naisten puheissa ilmeisiä yhtäläisyyksiä. Tässä kirjoituksessa aion tiivistää tärkeimmät oppini ja inspiraationi tilaisuudesta – varsinkin mitä uutta opin naisena muilta menestyviltä naisilta.

1. Verkostoidu, verkostoidu, verkostoidu

Olemme kaikki kuulleet tämän monta tuhatta kertaa. Silti se on edelleen tärkeää. Kukaan ei onnistu tyhjiössä tai yksin; me kaikki tarvitsemme toisiamme onnistuaksemme. Ja meille naisille on tärkeää osallistua ja vaalia myös naisten omia verkostoja, jotta voimme luoda paremman tulevaisuuden meille kaikille. On kuitenkin oleellista ymmärtää, että verkottuminen vain verkostoitumisen vuoksi ei takaa menestystä. Sen sijaan on tärkeää pysyä aitona, avoimena ja rehellisenä. Niinpä neuvonkin:

Ole aidosti kiinnostunut toisesta henkilöstä.

Näin molemmat voittavat. Keskustelun toinen osapuoli todennäköisesti muistaa sinut, jos et vain keskity itseesi vaan otat toisen osapuolen huomioon ja keskityt aktiiviseen kuunteluun. Tällä saat myös itse enemmän irti kohtaamisesta. Me kaikki olemme kiehtovia ihmisiä; jos vain käytät hyväksesi tilaisuudet oppia muilta, tulet varmasti saamaan uusia näkökulmia.

Henkilökohtaisten verkostojen luomisen lisäksi kannattaa liittyä virallisiin verkostoihin. Näihin kuuluvat yhdistykset – joista minulle henkilökohtaisesti tärkeimmät ovat Mothers in Business MiB ry ja Ompeluseura, joista jälkimmäinen on myös Upea Ura -festivaalin takana – sekä eri ammattiliitot. Huomioi myös missä verkostoidut; vaikka suuri osa yhteydenpidosta ja verkostoitumisesta tapahtuu verkossa, älä aliarvioi kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta.

Aivan kuten presidentti Halonen sanoi: ”Netti on netti, mutta ihonmyötäinen kosketus on aivan toinen asia.”

2. Osoita työsi merkitys

Me emme aina rakasta työtämme tai vastuitamme. Voimme kuitenkin muuttaa sen, miten suhtaudumme siihen. Voit suhtautua jokaiseen tehtävään sen vaativalla vakavuudella ja antaa sille merkityksen.

Näe mahdollisuudet jokaisessa tehtävässä.

Et voi ikinä tietää, mihin se sinut vie. Kova työ kannattaa aina, vaikka kyseinen tehtävä tuntuisikin merkityksettömältä juuri nyt. Yritä nauttia kaikista tehtävistä, ja kaikista urasi vaiheista. On sinun tehtäväsi tehdä niistä kiinnostavia ja mielekkäitä. Koska jos sinä et tätä tee, miksi kukaan muukaan arvostaisi työtäsi?

3. Kehitä itseäsi

Itsensä kehittäminen ammatillisesti ei ole uusi juttu. Kuitenkin, ydinosaaminen ei ole enää ainoa osaamisen muoto, jolla on väliä. Lisäksi sinun odotetaan hallitsevan tärkeitä meta-taitoja kuten joustavuutta, yhteistyö- ja viestintätaitoja. Kun jokaista avointa työpaikkaa kohden on yhä enemmän ja enemmän kiinnostuneita ammattilaisia, ei sinulla ole varaa olla se toimiston hiljainen jöröjukka.

Aivan kuten työympäristömme muuttuu nopeasti, on meidänkin oltava joustavia. Korkeakoulututkinto ei enää tarkoita loppuelämäksi taattua työpaikkaa. Sen sijaan sinun pitää muokata taitojasi ja oppia uusia taitoja koko urasi ajan. Kyse on jatkuvasta oppimisesta, sekä yksilö- että yhteisötasolla. On vähemmän ja vähemmän absoluuttisia totuuksia tai osaamista, kun taas itsensä kehittäminen on yhä enemmän etusijalla.

”Joskus voitat, joskus OPIT.”

Kukaan meistä ei voi onnistua aina. Näin ollen meidän on opittava epäonnistumisistamme mahdollisimman konkreettisesti. Mitä tarkemmin voit eritellä oppisi, sitä jyrkempi on oppimiskäyräsi ja kertyneet meta-taitosi. Uusien taitojen oppiminen tarkoittaa joskus myös vanhoista tavoista poisoppimista. Joten jos haluat pysyä mukana nopeatempoisessa työelämässä, on tärkeää oppia päästämään irti.

4. Osallistu ilolla

On tärkeää osallistua ja pysyä aktiivisena julkisissa keskusteluissa – esimerkiksi naisten oikeudesta tasa-arvoiseen työelämään. Tee tämä kuitenkin ilolla. Presidentti Halonen kertoi meille hänen oman äitinsä parhaan neuvon:

”Elämä ei ole reilua, mutta juuri siksi olemme täällä: jotta voisimme tehdä siitä parempaa.”

Joten nosta esiin tärkeitä kysymyksiä, tunnusta tosiasiat ja kannusta ihmisiä puhumaan niistä. Mutta tee se positiivisesti. Näin saat enemmän ihmisiä kuuntelemaan sinua ja he sitoutuvat asiaasi helpommin. Ja jos haluat vaikuttaa, on tärkeää saada muut mukaan ja sitoutumaan tavoitteeseesi. Muista: negatiivisuus tekee sinusta vain happaman.

5. Unohda urasuunnittelu

Urasuunnittelu on kuuma sana erityisesti nuorten ammattilaisten parissa. Kuitenkaan elämää ei voi suunnitella – kuten ei uraakaan. Vaikka tekisit kuinka hyviä suunnitelmia, eivät ne aina etene suunnitellusti. Ja vaikka on hyvä pitää yleinen suunta mielessä, monet puhujat korostivat, että kannattaa pitää vaihtoehdot avoimina. Liian jäykkä urasuunnittelu voi tehdä sinut sokeaksi upeille mahdollisuuksille.

Älä suunnittele uraasi, mutta ota vakavasti kaikki mihin osallistut.

Tärkein asia urallasi pitäisikin olla avoimuus ja rohkeus. Tartu kaikkiin tilaisuuksiin, jotka tulevat tiellesi. Ole rohkea ottamaan sivuaskelia urallasi ja tekemään odottamattomia liikkeitä. Usko itseesi ja siihen mitä teet. Pidä suuntasi ja tavoitteesi selvinä, mutta älä rajoita itseäsi siinä, miten voit saavuttaa ne. Pitämällä vaihtoehtosi avoimina tulet todennäköisemmin saavuttamaan tavoitteesi lopulta – tai löydät toisen tien tai kenties jopa paremman tavoitteen.

Ura ei ole enää lineaarinen eikä vanha kielikuva uratikkaista ole enää relevantti. Pikemminkin urapolut liikkuvat tuntemattomassa ja epätasaisessa maastossa. Pidän myös vertauksesta, jossa ura nähdään kiipeilytelineenä: on monia eri suuntia edetä ja kaikki niistä ovat yhtä hyväksyttäviä. Ei ole väärää käännöstä, kunhan vain sinulla on hauskaa matkalla.

6. Bonuskohta äideille: Sananen työn ja perheen yhteensovittamisesta

Ei ole olemassa optimaalista työn ja perhe-elämän tasapainoa, koska et voi erottaa toista toisesta. Tämä on sinun yksi elämäsi, joten sinun vain täytyy löytää siihen oma tasapainosi. Tee työstäsi mahdollisimman nautittavaa. Löydä oma tapasi tehdä asioita, olla äiti ja yhdistää se uraasi. Löydä omat arvosi ja mitä kompromisseja olet valmis tekemään. Määrittele, mikä toimii sinulle ja perheellesi. Nykyään työn kuuluu mukautua ja joustaa, ei perheesi.

Joten vastaus alkuperäiseen kysymykseen ”miten luodaan upea ura” on:

Et oikeasti voi rakentaa upeaa uraa.

Voit vain olla ahkera jokaisessa tehtävässäsi, pitää mahdollisuudet avoimina, verkostoitua muiden kanssa ilosta oppia tuntemaan heitä, tehdä työstäsi merkityksellistä, oppia ja kehittää itseäsi jatkuvasti sekä säilyttää positiivisen asenteen. Lopulta se palkitaan.

PS: Jos kaipaat lisää oivalluksia, tutustu #upeaura Twitterissä!

Kirjoittaja Jaana Saramies on kolmen lapsen äiti, MiB aktiivi ja ekonomi etsimässä seuraavaa kiipeilytelineen askelmaa omalla urallaan.

Teksti on julkaistu alunperin LinkedInissä: https://www.linkedin.com/pulse/how-build-amazing-career-jaana-saramies

Pokkamuija, introvertti tai organisaattori – kaikkien osaamiselle on MiBissä kysyntää

Nyt kun vanhempainvapaat ovat päättymässä ja työhön paluu lähestyy, on hyvä hetki peilata mennyttä aikaa MiB-aktiivina. Lähdin mukaan MiBin toimintaan viime kesänä, kun kaipasin arkeen jotain työtä muistuttavaa tekemistä kotitöiden ja lapsen hoitamisen rinnalle. Olin seuraillut MiBin toimintaa jonkin aikaa some-kanavissa ja minua miellytti toiminnan ammattimaisuus, toisten työorientoituneiden äitien auttaminen ja kohtaaminen sekä työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyvä vaikuttamistyö. Luin erään MiBin blogikirjotuksen, joka tuli kuin tilauksesta. Juuri tällaista toimintaa olin kaivannut ja päätin liittyä jäseneksi. Aika pian sen jälkeen ryhdyin myös paikallisaktiiviksi Tampereella. Mitä me aktiivit sitten käytännössä oikein teemme?

Käytä vahvuuksiasi, opi uusia tietoja ja taitoja tai anna kiinnostuksen johdattaa

MiBin aktiivit ovat vapaaehtoisia, jotka järjestävät tapahtumia tai toimivat muuten MiBin eli kaikkien Suomen työorientoituneiden äitien hyväksi. Niin paikallisissa kuin valtakunnallisissa tiimeissä on kiinnostavia tehtäviä tapahtumajärjestämisestä yrityssuhdetoimintaan ja viestinnästä edunvalvontaan.

”Järjestän tapahtumia Helsingin mibiläisille. Kun saan ajatuksen kiinnostavasta aiheesta, puhujasta tai yrityksestä, olen heihin yhteydessä ja ryhdyn hommiin. Tilaisuuksien järjestäminen on pääosin todella helppoa, koska vastaanotto vierailu- ja puhujapyyntöihin on poikkeuksetta ollut älyttömän hyvää. Jokainen yhteydenottoni on tuottanut tulosta – taivas vaan on rajana, mitä ehdin keksiä ja ideoida. Aikaisemmin yritysyhteistyövastaavana pääsin eturiviin pohtimaan mahdollisia yhteistyökuvioita, sparrailemaan ja ideoimaan ihan huipputyyppien kanssa. Huikeaa on ollut esimerkiksi se, että viimekeväinen sunnuntai-iltana hetken mielijohteesta Hoivanetin toimitusjohtajalle lähettämäni sähköposti on nyt johtanut valtakunnalliseen yhteistyöhön hienon yrityksen kanssa! Kuten hyvä ystäväni sanoo, kannattaa olla pokkamuija ja kehdata pyytää – saatat saada myöntävän vastauksen.” – Jutta, Helsinki

Erityistä MiBin toiminnassa on se, että aktiivin ura muotoutuu omasta elämäntilanteestasi käsin ja tehtävänkuvasi tiimissä omien kiinnostusten, osaamisesi tai kehitystoiveidesi pohjalta. Sinun ei tarvitse olla valmis osaaja, vaan MiB-aktiivina voit myös harjoitella uusia taitoja esimerkiksi töihin paluuta tai alanvaihtoa ajatellen.

”MiBin aktiivitoiminta on ollut ehdottomasti paras tapa kehittää itseäni ammatillisesti perhevapaan aikana! Aktiivitoiminnan myötä olen oppinut uutta mm. yhdistystoiminnasta, johtamisesta, viestinnästä, vuorovaikutuksesta ja organisoinnista, paikallisista yrityksistä, tapahtumien järjestämisestä ja verkostoitumisesta. Vastuutehtävän hoitaminen on myös kasvattanut kurinalaisuutta, paineensietokykyä ja rohkeutta tarttua vaikeisiinkin asioihin – kääntöpuolena lisännyt armollisuutta itseäni ja toisia äitejä kohtaan sekä vapauttanut liiasta täydellisyyden tavoittelusta. Kaikki taitoja, joita taatusti tarvitsee palatessaan perhevapaan jälkeen takaisin työelämään.” – Tanja, Turku

MiB-aktiivina voi tehdä niin paljon tai niin vähän kuin elämäntilanne antaa myöten. Voit hypätä sata lasissa hallitukseen tai muuhun vastuuasemaan, tai olla riviaktiivina järjestämässä itseäsi kiinnostavia tilaisuuksia motivoivista aihepiireistä ihan niin usein tai harvoin kuin pystyt. Kaikki aktiivit ymmärtävät, että arjen pelinappulat voivat välillä olla vähän levällään, mutta silti kaikki tekevät tosi pedantisti ja antaumuksella töitä. Kuten kaikessa, niin yleensä enemmän harmittaa tekemättä jättäminen kuin tekeminen.

”Nyt tai ei koskaan minun on mahdollista olla mukana tekemässä jotakin historiallista. Mutta mihin olenkaan lupautunut, riittävätkö aikani ja voimavarani tähän. Toisaalta, jos minulla on mahdollisuus ja jotakin annettavaa, miksi jättäisin tämän kortin katsomatta. Aktiivitoiminnan alussa toisten aktiivien kova innostus ja draivi viedä asioita eteenpäin yllätti positiivisesti, mutta herätti myös jännitystä, pysynkö tällaisessa menossa mukana. Kun sitten käärin omat hihat ja hyppäsin tekemiseen mukaan, huomasin olevani itse se, jonka innostus ja vauhti vain kasvoivat tekemisen myötä. Nyt pyöritän Turun paikallisjaoston toimintaa paikallisvastaavana. Tärkeimpiä tehtäviäni on organisoida paikallisen tiimimme toimintaa, innostaa ja nostattaa hyvää henkeä, varmistaa toiminnan jatkuvuus ja tehdä yhteistyötä yhdistyksen sekä muiden paikallisjaostojen kanssa.”  – Tanja, Turku

Aktiiviksi lähtiessä ei tarvitse tuntea ketään mibiläistä etukäteen, eikä tarvitse tietää yhdistyksen toiminnasta. Kaikkeen perehdytetään ja matkan varrella oppii tekemällä.

Positiivisuutta, tekemisen meininkiä, vertaistukea ja upeita ihmisiä

MiB-aktiivina on ollut ihan mahtavaa olla. Olen saanut tutustua eri aloilla työskenteleviin ja taustoiltaan erilaisiin upeisiin ihmisiin ympäri Suomen. Haasteet, tekemisen meininki, ilon ja surun aiheet ja motivaatio ovat kaikille yhteisiä. Erityisesti on ilahduttanut porukan hyvä yhteishenki ja kannustava ilmapiiri. Vaikka olemme välillä eri mieltä asioista, niistä keskustellaan aina positiivisessa ja kannustavassa hengessä ikään kuin toisiltamme oppien ja hyväksyen sen, että olemme erilaisia, ja se on ihan okei. Olen myös oppinut paljon uusia taitoja, päässyt uuden tiedon lähteille, saanut kokemusta erilaisista projekteista ja tutustunut perheystävällisiin työpaikkoihin.

”En ole koskaan aiemmin ollut mukana missään yhdistyksessä. Kaiken lisäksi miellän olevani hyvin vahvasti introvertti. Kuitenkin MiBin tilaisuuksissa on mielestäni aina aivan mahtavan hyvä henki, joka toivottaa kaikki tervetulleiksi. Halusin päästä vielä paremmin osaksi tuota yhteishenkeä sekä kurkistamaan kulissien taakse näiden upeiden vahvojen järjestäjänaisten joukkoon, joten arastellen ilmoittauduin vapaaehtoiseksi, kun kesällä huhuiltiin uusia aktiiveja Tampereen seudulle. Minut (ja muut uudet aktiivit) otettiin heti todella lämpimästi vastaan. Kukin on päässyt tekemään asioita oman mielenkiintonsa ja resurssiensa mukaan. Täällä ei heitellä epämieluisia nakkeja vaan kaikki pallot pidetään ilmassa yhdessä.” – Jaana, Tampere

Mieltä on lämmittänyt myös jäsenten antama palaute toiminnastamme. Jos yksikin kotona oleva äiti saa toiminnastamme uutta potkua uralleen tai tutustuu samassa elämäntilanteessa oleviin muihin äiteihin ja saa vertaistukea, olemme tehtävässämme onnistuneet. Ylpeä olen myös siitä, että olemme saaneet positiivista huomiota yhteiskunnallisen vaikuttamisen saralla. MiBin edunvalvontaohjelma, STEA:n (entinen RAY) myöntämä rahoitus toiminnalle, ensimmäisen työntekijän palkkaus, spin off -yritys jne. ovat esimerkkejä siitä, että toiminnallamme ja ajamillamme asioilla on yhteiskunnallista tilausta. Yhdessä tekemällä voi vaikuttaa!

Toimintamme perustuu vapaaehtoistyöhön, joten tarvitsemme uusia aktiiveja säännöllisesti. Uusi aktiivi perehdytetään MiBin toimintaan, ja tukea saa yhteyshenkilöltä, tiimiltä ja koko MiBin verkostolta. Aktiivina toimiminen on antoisaa, helppoa ja mukavaa. Tutustu toimintaamme some-kanavissamme: Mothers in Business Facebookissa ja @MiB_ry Twitterissä. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä paikkakuntasi paikallisvastaavaan tai muihin aktiiveihin, tiedot löytyvät MiBin verkkosivuilta www.mothersinbusiness.fi.

Kiitos MiBin aktiivit ja jäsenet, on ollut hienoa kulkea kanssanne tätä matkaa! Ja vaikka töihin paluu saattaa vaikuttaa aktiivisuuden tasoon, haluan edelleenkin olla MiB-aktiivi.

Teksti: Suvi Vuojolainen, Tampereen paikallisviestinnästä vastaava MiB-aktiivi ja MiBin Twitter-tilin somemuija. Kiitos kokemuksistanne myös MiB-aktiivit Tanja, Jaana ja Jutta!

MiB tutustui: viittomia vauvaperheille

Amerikasta lähtöisin oleva babysign on vähitellen kasvattanut suosiotaan myös meillä Suomessa. Kuulevat perheet kautta maan ovat huomanneet, että vauvan kanssa voi kommunikoida viittomilla jo ennen kuin vauva alkaa itse tuottaa sanoja. Vauvan käsien motoriikka nimittäin toimii reippaasti aiemmin kuin ääntöelimistö on kypsynyt sanojen tuottamiseen.

Vauvan kanssa viittomien opiskelu sopii kaikille perheille ja se tehdään iloisessa, kannustavassa ja vauvantahtisessa ympäristössä. Laura opettajamme kävi pitämässä pienen esittelyn kurssistamme Tampereen Mothers in Business – ryhmälle tammikuussa. Kun nostimme kädet ylös ja ryhdyimme viittomaan lorua Aurinko, aurinko lettuja paistaa, oli ihana huomata, kuinka paikalla olleiden vauvojen ja myös vähän isompienkin lasten huomio kiinnittyi saman tien käsien liikkeisiin. Jo pienikin lapsi hoksaa, että nyt tapahtuu jotain mielenkiintoista! Siellä missä lapsen katse on, on hänen huomionsakin.

Olemme järjestäneet Tampereella Viito vauvasi kanssa -kursseja keväästä 2016 lähtien. Kurssi koostuu 5 x 45 minuutin mittaisista tuokioista, joissa lauletaan ja lorutellaan samalla viittoen. Opiskeltavat viittomat liittyvät konkreettisesti vauvaperheen arkeen ja jokaisella kerralla kerrataan aiemmin opittua sekä harjoitellaan uutta sanastoa. Kurssia suositellaan perheille, joissa vauva on noin 3-12 kuukautta mutta kurssi sopii myös erinomaisesti odottaville äideille. Tampereella pidetään kesällä myös jatkokurssi taaperoille. Opettajina toimivat pitkän linjan viittomakielen tulkit ja viittomakommunikaatio-opettajat. Paikkana on Sorsapuiston vieressä oleva toimitilamme, mihin pääsee rattaidenkin kanssa.

Jos kiinnostuit, seuraava kurssimme alkaa Helsingissä 7.3. ja Tampereella 8.3. Järjestämme kursseja myös muilla paikkakunnilla.

Lisätietoja löytyy nettisivuiltamme: https://www.via-ok.net/kurssit-ja-tapahtumat

Ja Facebookista: https://www.facebook.com/ViittomakielialanOsuuskuntaVia/

Aurinkoista kevättä ja viittomisiin!

Terveisin,

Laura Raitila ja Irmeli Savolainen

Viittomakielialan Osuuskunta Via

Opintovapaan kautta uuteen alkuun

Mitä, jos olisi mahdollisuus olla kotona lasten kanssa vähän pidempään, paremmilla tuloilla ja vielä samalla omaa osaamista päivittäen? Kuulostaa aika hyvältä, eikö? Miksi ei miettisi tarkemmin, mitä jatkossa haluaisi tehdä? Pitäisikö vaihtaa uraa kokonaan tai ryhtyä yrittäjäksi?

Tajusin aikuiskoulutustuen olemassa olon äitiysvapaan aikana – voisin jäädä suoraan vanhempainvapaan jälkeen työstäni opintovapaalle, ja siten olla samalla lasten kanssa kotona edes vähän pidempään.

Aikuiskoulutustuki vastaa melkein ansiosidonnaista (huom. ehdot ovat muuttuneet ja tuen määrää on hieman laskettu) ja sitä voi hakea, jos on ollut saman työnantajan palveluksessa vähintään vuoden, sekä jos työkokemusvuosia on kaikkiaan kertynyt vähintään kahdeksan.

Opintojen ei tarvitse tukea aiempaa ammattia, vaan opinnot voivat myös olla portti uuteen ammattiin ja esimerkiksi avoimen yliopiston opinnot oikeuttavat aikuiskoulutustukeen. Itse olin aloittanut MBA-tutkintoon johtavat opinnot Jyväskylän ammattikorkeakoulussa hieman ennen toista raskauttani, joten minulla oli valmiina opiskelupaikkakin.

Monimuoto-opiskelu sopii hyvin lasten kanssa kotona olevalle, lähiopintopäiviä on normaalisti vain muutaman viikon välein, ja usein nekin osuvat iltoihin ja viikonloppuun. Siinä mielessä opintovapaa oli minulle ikäänkuin jatke kotona olemiselle, kuitenkin ilman tarvetta “tipahtaa” kokonaan kovin pienelle kotihoidontuelle.

Opintojen suorittaminen tosin näyttikin myös oman vaativan puolensa verrattuna opiskeluun ennen lapsia. Mitään opintoja varten suoritettavia tehtäviä raportteineen ei pystynyt tekemään päiväsaikaan – valvoin monta yötä koulutehtäviä kirjoittaen.

Meillä ei ole lähellä turvaverkkoa mutta onneksi isäni, joka juuri jäi eläkkeelle, ajeli meille noin kerran kuussa auttamaan. Lisäksi esikoinen kävi kahtena päivänä viikossa päiväkodissa tutussa ryhmässä, jossa oli ollut ennen toisen lapsen syntymääkin.

Olen pohtinut paljon omia työhön liittyviä haaveita ja tekemisiäni. Koska koin, etten saanut riittävää varmuutta tulevista työtehtävistäni, laitoin pitkästä aikaa CV:n kuntoon ja aktivoiduin työmarkkinoilla. Sitten tärppäsikin, katkaisin opintovapaan aikomaani aiemmin ja aloitin kokopäivätyössä toukokuussa kevään kurssien loputtua. Mieheni jäi kotiin pariksi kuukaudeksi ja pojat aloittivat kokopäiväisinä päiväkodissa kuopuksen ollessa melkein 1,5-vuotias.

Omassa tilanteessani tuntui, että tällainen järjestely mahdollisti kotona olemisen lisäksi opintojen edistämisen ja myös muutoksen työuralla rauhassa ilman stressiä. Minulle ei tullut pakottavaa tarvetta tarttua nopeasti johonkin hädin tuskin kelluvaan pelastusrenkaaseen, vaan sain uiskennella hetken maailman menoa ihmetellen, pienen ensiaskeleita ihaillen ja itsekin ihmisenä kasvaen.

—

Satu Pulkki-Pennanen on 4/2013 ja 2/2015 syntyneiden poikien äiti, joka toimii työssään Business Analyst -tehtävässä Qvantel Finland Oy:ssä ja yrittää saada MBA-opintonsa vielä vietyä loppuun töiden ohella.

LinkedIn: https://fi.linkedin.com/in/spulkki

Työelämän trendsetteri vai Fakta Frida – eli mindfulness työelämässä

Mindfulness kiinnostaa yhä useampia yrityksiä ja yksityishenkilöitä. Mediassa on myös nähty otsikoita, joiden kautta välittyy huoli siitä, että työelämän ongelmia ei ratkota vain hengittämällä vähän syvempään. Yhä useamman mielestä sanat mindfulness ja muoti kuuluvat samaan lauseeseen. Voisin helposti alkaa kutsumaan itseäni työelämän trendsetteriksi, mutta tiede osoittaa mindfulnessin lukuisat hyödyt tosiksi. Siksi joudun pitäytymään sen osoittamissa faktoissa, kun valmennan työyhteisöjä.

Neurotieteen läpimurrot ovat osoittaneet, että voimme itse vaikuttaa aivoihimme omalla toiminnallamme ja ajatuksillamme. Omaan ajatteluumme vaikuttaminen voi alkuun vaikuttaa helpohkolta tehtävältä. Valitettavasti tosielämä saattaa kuitenkin osoittautua erinomaista ideaa haastavammaksi.

Sen sijaan, että teemme hyvääkin tarkoittavia elämän mullistavia päätöksiä lujassa tahtotilassamme, meidän tulisi opetella hyväksyntää ja huomata lohdullisesti asioiden ohimenevä luonne. Aivan samoin, kun luet tätä tekstiä, jonka sanat alkavat ja päättyvät tai kuulet ympäristöstäsi ääniä, jotka tulevat ja menevät, häviävät myös ikävät ajatukset ja tunteet aikanaan, ellemme itse heitä lisää bensaa liekkeihin. Hyväksyvällä asenteella lisäämme jo hyvinvointiamme merkittävästi.

Ihana minä, loistava sinä

Työelämässä pääsemme kohtaamaan erilaisia ihmisiä, jotka varmasti herättävät meissä myös erilaisia tunteita. Kun sammakko on suusta loikannut, voit toki sitten jälkikäteen lehmän lailla märehtiä sanottua ja tehtyä loputtomiin, mutta vaihtoehtojakin on. Egokisailun sijaan viisautta on joskus jättää tietoisesti reagoimatta palaverissa nousseeseen itseä ärsyttävään epäkohtaan. Asian voi ottaa uudelleen esille, kun taas kykenet rakentavaan vuorovaikutukseen hyvää lopputulosta edistävässä tunnetilassasi. Tämä edellyttää kykyä tunnistaa omat tunteensa, jotta muutos omassa toiminnassa on edes mahdollinen.

Se, että hyväksyy oman Monday bluessinsa melankoliset sävelet, tunnistaa sen tuottamat ajatukset ja vaikutukset siihen, mihin vallitseva mielentilamme huomiomme suuntaa, on jo itsessään mahtava osoitus loistavasta itsetuntemuksesta. Ja kun alakulossaan vielä ymmärtää laittaa käteen myötätuntoiset silkkihansikkaat ja osoittaa itseään kohtaan armollisuutta sekä lempeyttä ikuisen orjapiiskurin sijaan, ollaan jo mestaritasolla.

Itsensä kuunteleminen on tärkeää, mutta vähintäänkin yhtä tärkeää työelämässä on toisten kuunteleminen. Usein valmistelemme jo omaa vastaustamme päässämme, kun toinen ei ole päässyt edes lauseensa loppuun. Tällöin kuulemme sen, minkä luulemme kuulevamme sen sijaan, että keskittyisimme aidosti olemaan läsnä toiselle ja hänen asialleen.  Virheelliset tulkinnat vähenevät ja kyky asettua toisen asemaan lisääntyy, kun vain hiljennät tahtia, pysähdyt ja aidosti kuuntelet.

Meditoinnista innovaatioihin ja ekologiseen tehokkuuteen

Parasympaattisen hermoston aktivoiminen on vastatoiminto aivojen ”taistele ja pakene”-automaatiolle. Se myös vakauttaa kehomme toimintaa. Suuntaamalla tietoinen huomiomme kehon tuntemuksiin voimme rauhoittaa mielen ja aktivoida aivosaaren. Rennommassa kehossa ja rauhallisessa mielessä asiat näyttäytyvät selkeämpinä, objektiivisempina ja tilaa mahdollistuu uusille oivalluksille sekä uuden oppimiselle.

Meditoinnin marginalisointi vain tietyn tyyppisten ihmisten hyödynnettäväksi olisi koko kansakuntamme tappio. Meditaatiota harrastaneet ihmiset ovat tieteellisesti todistetusti luovempia, kekseliäämpiä ja ketterämpiä ongelmanratkaisijoita sekä hyvän itsetuntemuksensa puolesta omaavat paremmat vuorovaikutustaidot ja voivat kokonaisvaltaisesti paremmin.

Tietoista läsnäoloa voit harjoittaa kaikkialla ilman mitään mystiikkaa tai muoti-ilmiötä. Oma suosikkini on kaupan kassajono, jossa maksaessani ostokseni kiitän kassalla myös itseäni. Päivittäin pausetan itseäni kehon tuntemusten äärelle erilaisten arkisten toimintojen lomassa. Annetaan siis kaikkien kukkien kukkia ja tehdään mindfulnessista yhtä yleistä suomalaisilla työpaikoilla kuin kahvitauoista työpaikan kanttiinissa. Mitä läsnäolo voisi mahdollistaa sinulle tänään?

PS. Tätä Fakta Fridaa verrattiin menneenä kuukautena Frida Kahloon. Uskon, että vertaus oli täysin ulkonäköperusteinen, sillä pyrin pitämään huolta kehoni ja mieleni terveydestä, vaikka eräänlainen artisti olen kai minäkin 

Tekstin kirjoittaja Brita Salminen on 2-vuotiaan tytön ja 7-vuotiaan pojan ruuhkavuosiaan ja unelmaansa todeksi elävä äiti, työelämän kehittäjä sekä mieliguru, joka työskentelee yrityksessään Britailor sekä toimii Sitomon yhteistyökumppanivalmentajana.